Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY), Suomen Medisiinariliiton (SML), Suomen Erikoislääkäriyhdistyksen (SELY) ja Suomen yleislääkärit (GPF) ry:n kannanotto opetusministerin esittämiin lukuihin lääketieteen opiskelijoiden sisäänottomäärien nostoista.
Lääkäripäivien avajaispuheessaan 21.1. opetusministeri Anders Adlercreutz esitti lääkärien koulutusmäärien huomattavaa nostoa. Opetusministerin mukaan Suomessa on tuhansien lääkärien krooninen vaje ja opiskelupaikkojen noston tarve olisi jopa 300-500 paikkaa. Arvio perustunee THL:n vuosina 2023-2024 laatimaan SOTEHEN-raporttiin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö- ja koulutustarpeiden ennakoinnista [1]. Lääkärien kohdalla raportti sisältää useampia merkittäviä virhelähteitä ja arvio lääkärien koulutusmäärien tarpeesta on selvästi vinoutunut.
1) Raportin lähtötasona käytettiin noin 700 vuosittain Suomessa valmistuvaa lääkäriä, vaikka jo raportin julkaisuvuotena heitä oli noin 750. Nykyisin Suomessa lääkärin koulutuksen saaneita valmistuu vuosittain jo noin 850. Lisäksi jo tehdyt lisäykset sisäänottomääriin tulevat edelleen nostamaan valmistuvien lääkärien määrää vuosi vuodelta.
2) Raportti ei huomioi lainkaan ulkomailla lääkäriksi opiskelevien ja valmistumisen jälkeen Suomeen palaavien lääkärien määrää. Kelan opintotukitietojen mukaan ulkomailla lääkäriksi opiskelevien määrä on kasvanut jatkuvasti. Vuonna 2025 ulkomailla lääketiedettä opiskeli yli 1100 opiskelijaa, enemmän kuin yhden lääketieteellisen tiedekunnan verran. Vuonna 2024 uusista laillistetuista 1200 lääkäristä yli kolmannes oli ulkomailla tutkintonsa suorittaneita [2]. Siten jo nykyisillä koulutusmäärillä, työikäisten lääkärien määrä tulee kasvamaan seuraavien reilun 10 vuoden aikana nykyisestä 23 000:sta noin 27 000:een, kun huomioidaan sekä kotimaasta valmistuvien että ulkomailta valmistuvien ja Suomeen saapuvien lääkärien määrä [3].
3) Raportti ottaa huomioon kaiken lääkärityön, mukaan lukien hammaslääkärien, tarpeen, mutta lääkärien koulutusmääriin ei olla laskettu lainkaan mukaan hammaslääketieteen opiskelijoita. Toisin sanoen, raportin mukaan myös hammaslääkärien työtehtävät katetaan valmistuvien lääkärien työpanoksella, eikä hammaslääkärien antamaa työpanosta huomioida todellisen työvoiman tarpeen arvioinnissa.
Yhdistyksemme pitävät tärkeänä, että mahdolliset koulutusmäärien lisäykset perustuvat paikkansa pitävään arvioon todellisesta työvoimatarpeesta. Virheellisen tilannekuvan pohjalta koulutusmäärien lisääminen on vastuutonta ja yhteiskunnalle kallista. Mikäli koulutusmääriä päätetään nostaa, tulee lisäykset resursoida asianmukaisesti. Lisäksi
aiemmista aloituspaikkojen lisäyksistä aiheutuneet opetusresurssien puutteet tulee korjata ennen uusien lisäysten toteuttamista.
Muistutamme, että yliopistojen koulutuskapasiteetti on jo nykyisillä opiskelijamäärillä kiristetty äärimmilleen. Tämä näkyy muun muassa opetustilojen riittämättömyytenä ja suurempina ryhmäkokoina, mikä vähentää merkittävästi käytännön opetuksen, henkilökohtaisen ohjauksen ja oikeiden potilaskontaktien määrää. Hyvinvointialueiden tiukentuneiden taloustilanteiden myötä myös amanuenssuuripaikkojen ja muiden kliinisten harjoitteluiden määrää ollaan jo nyt jouduttu vähentämään, jonka myötä opiskeluaikana tavattavien potilaiden määrä vähentyy entisestään. Nämä tekijät laskevat valmistuvien lääkärien osaamistasoa ja siirtävät oppimista entistä enemmän työelämään valmistumisen jälkeen, kuormittaen samalla lisää jo entisestään tiukoissa taloustilanteissa olevia hyvinvointialueita.
Lääkärikoulutuksen määrän tulee perustua kestävään harkintaan. Koulutuksen laatu, veronmaksajien varat sekä ennen kaikkea potilaat ansaitsevat päätöksiä, jotka perustuvat faktoihin, eivät virheellisiin laskelmiin.
Markus Hautamäki
Puheenjohtaja
Nuorten Lääkärien Yhdistys
Roosa-Maria Tempakka
Puheenjohtaja
Suomen Medisiinariliitto
Jussi Pohjonen
Puheenjohtaja
Suomen Erikoislääkäriyhdistys
Jaana Puhakka
Puheenjohtaja
Suomen yleislääkärit
Jakelu:
Sosiaali- ja Terveysministeriö
Opetus- ja Kulttuuriministeriö
Terveyden- ja Hyvinvoinnin Laitos THL
Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen
koordinaatiojaosto
Lääketieteelliset tiedekunnat
Viittaukset:
- Honkatukia J, Suhonen T, Haula T, Holster T, Korajoki M, Laukkonen M-L, Idström A,
Karhunen H, Nyyssölä M, Villanen J. (2024). Sosiaali ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen ennakointi. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:13. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-348-7. - Valvira. Valviran tilinpäätös ja toimintakertomus 2024. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja
valvontavirasto, 2025. PDF. https://lvv.fi/documents/242146171/248315744/Valvira toimintakertomus-2024.pdf - Rellman, J., Ruokonen, H., Pietilä, M., Kortelainen, K., Ojala, K., & Parmanne, P. (2022). Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritilanne ja koulutustarve vuoteen 2035.
