Vuoden alku on hyvää aikaa tarkastella erikoislääkärikoulutuksen haku- ja valintamenettelyä. Nykyinen valintamenettely otettiin käyttöön vuonna 2019 ja sitä on jatkuvasti kehitetty vuosien varrella. Valintamenettelyn käynnistyessä lukuvuonna 2020-2021 hakijan oli mahdollista hakea kolmeen hakukohteeseen ja täysimääräinen haku toteutettiin sekä syyskuussa että helmikuussa.
Heti seuraavana lukuvuonna 2021-2022 hakukohteiden määrä rajattiin yhteen ja siitä lähtien hakukierros on sisältänyt syksyn päähaun ja helmikuussa toteutettavan lisähaun, jossa haussa ovat syksyn päähaussa täyttymättä jääneet opinto-oikeudet. Alusta lähtien erikoislääkärikoulutuksen opiskelijavalinta on perustunut alkupisteytykseen, haastatteluun sekä kuuden kuukauden mittaiseen koejaksoon, minkä tavoitteena on ollut mahdollistaa avoin ja yhdenvertainen opiskelijavalinta.
Valintamenettelyn tarkoituksena on ollut varmistaa hakijan motivaatio ja soveltuvuus alalle, sekä ohjata lääkärien kouluttautumista maantieteellisesti ja erikoisaloittain siten, että se vastaa nykyisen terveydenhuollon tarpeita arvioidun erikoislääkäritarpeen mukaisesti.
Valtakunnallinen ammatillisen jatkokoulutuksen toimikunta (VAJT) on arvioinut haku- ja valintamenettelyä vuosittain ja ohjannut menettelyn kehittämistä. Nuorten Lääkärien Yhdistys haluaa olla mukana erikoislääkärikoulutuksen haku- ja valintamenettelun kehitämistyössä. Vuosien varrella NLY on tehnyt useita kannanottoja liittyen valintamenettelyyn sekä erikoislääkärikoulutukseen, mm. valintamenettelyn kehittämisestä, osaamisperustaisuudesta, koulutusväylistä, koulutuspaikan kriteereistä ja johtamiskoulutuksesta.
Nuoret lääkärit osallistuvat paikallisedustajien kautta joka yliopistossa ammatillisen jatkokoulutuksen toimikuntien (AJT) kokouksiin. NLY osallistuu myös alueellisiin neuvottelukuntiin (ANK) sekä STM:n erikoislääkärikoulutuksen ja yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaoston toimintaan.
Valintamenettelyyn kohdistuu parhaillaan niin valtakunnallisia kuin alueellisia muutospaineita. Mikäli nykyisiä käytäntöjä on tarve muokata, ei muutoksia tehdessä tule unohtaa valintamenettelyn keskeisimpiä tavoitteita eli läpinäkyvyyttä ja yhdenvertaisuutta. Lisäksi on syytä varmistua siitä, ettei valintaprosessi työllistä hakijaa, hakijapalveluita tai koulutuksen vastuuhenkilöitä epätarkoituksenmukaisesti.
Erikoislääkärikoulutuksen valintamenettelyn asianmukaista resursointia tulee priorisoida
Alueelliset erot erikoislääkärien saatavuudessa ovat osa laajempaa yhteiskunnallista ilmiötä, eivätkä ole ratkaistavissa valintamenettelyä uudistamalla. Opiskelijavalinta on yksi yliopiston tärkeimmistä tehtävistä ja siksi erikoislääkärikoulutuksen valintamenettelyn asianmukaista resursointia tulee priorisoida.
Susanna Luontola
Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja
