* Uudessa työehtosopimuksessa 2025-2028 luottamusmiehen nimike on päivitetty luottamusedustajaksi. Juttu on kirjoitettu ennen kyseistä päivitystä.
Luottamusmiesjärjestelmä takaa kansallisesti, että työnteko sujuu ja Lääkärisopimuksessa määritetty vähimmäispalkkaus toteutuu. Lääkäriliiton luottamusmiehet ovat JUKOn (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön) alaisia, vaaleilla valittuja kollegoita, joiden puoleen voi kääntyä kaikissa työpaikallasi mahdollisesti vastaan tulevissa ongelmissa (1). Yksi näistä kollegoista on Pohjois-Karjalan keskussairaalassa akuuttilääketieteeseen erikoistuva kollega Joonas Pänkäläinen, jonka ura erikoissairaanhoidon pääluottamusmieheksi ei käynyt täysin perinteisen reitin kautta – vaikka tähän päätymiseen olikin viitteitä jo opiskeluaikoina.
- Pänkäläinen tunnettiinkin opiskelijoiden keskuudessa näkyvänä hahmona, joka puolusti opiskelijoiden etua jämäkästi
- Huomasin, että hoidon jatkuvuuden myötä terveyskeskustyön mielenkiintoinen puoli paljastui
- Akuuttilääkärit ovat kuin sairaalan yleislääkärit, jotka pärjäävät potilaan kanssa erikoisalasta huolimatta
- Vastuulääkäri on kello kymmenestä kuuteen käytettävissä ja toimiikin ensisijaisena konsulttina ensihoidolle ja päivystysalueen kandeille
- Haluaisin olla jatkossa mukana kehittämässä, miten päivystyspolit toimivat – erityisesti nyt kun palveluverkkoa uudistetaan
- Saatu koulutus ja apu on mahdollistanut sen, että hallinnon puolelta ei minua syöty ainakaan hirveän pahasti elävältä
- Luottamusmiesverkostoon voi aina tarvittaessa tukeutua ja tarvetta myös lähikoulutuksille koetaan
- Toimiva luottamusmiesjärjestelmä on niin työntekijän kuin työnantajan etu
- Ruokala on luottamusmiehen paras ystävä
Pänkäläinen valmistui lääkäriksi Itä-Suomen yliopistosta Kuopiosta keväällä 2022. Haaveet lääkärin urasta olivat kulkeneet muiden haaveammattien mukana jo pitkään.
”Oikein mitään muuta realistista uravaihtoehtoa ei viisi tai kuusivuotiaana ollut! Käytännössä formulakuski, astronautti tai sitten lääkäri – en muista missä järjestyksessä, mutta eivät nämä ole mihinkään vieläkään muuttuneet”, Pänkäläinen taustoittaa naurahtaen.
Opintojen alettua vuonna 2016 hyppäys kurssi-isännän roolista muihin vastuuhommiin tapahtui nopeasti ja Pänkäläinen päätyikin lopulta viettämään opiskelun ohessa aikaa niin ylioppilaskunnan edustajistossa, kandiseura KuoLOn koulutus- ja sosiaalipoliittisena vastaavana ja Suomen Medisiinariliitossa hallituksen jäsenenä. Pänkäläinen tunnettiinkin opiskelijoiden keskuudessa näkyvänä hahmona, joka puolusti opiskelijoiden etua jämäkästi, mutta oli samalla lämmin ja helposti lähestyttävä kollega.
Pänkäläisen taidoista ihmisten parissa kertoo myös se, että hänet nähtiin kahteen otteeseen myös KuoLOn speksin lavalla näyttelemässä. ”Roolisuorituksia” olikin siis monia jo opiskeluaikana, mutta Pänkäläinen kokee, että tämä on tukenut myös kasvua uusiin rooleihin myöhemmin.
”Kandiseuratoiminnasta olen siis oppinut hyvinkin paljon taitoja työelämää varten aina kokouskäytänteistä organisointiin ja ajanhallintaan. Ehkä tärkeimpänä kandiseuratoiminnasta ja medisiinaritoiminnasta yleisemmin on kuitenkin jäänyt käteen valtavasti kontakteja, kavereita ja ystäviä eri puolelta Suomea ja myös ulkomailta”, hän toteaa.
”Lääkärit vain päivystää”
Työuransa Pänkäläinen aloitti heti valmistumisen jälkeen Joensuussa Rantakylän terveysasemalla, joka oli käynyt tutuksi jo kandiaikana. ”Ajattelin, että on helppo mennä takaisin paikkaan, jossa oli tutut ihmiset. Terveysasemaa Rantakylässä pyörittävät erinomaiset hoitajat ja lääkärit – onhan se palkittu myös Medisiinariliiton kandiystävällisenä terveysasemana jo usean vuoden ajan [2022–2024] (2)”, Pänkäläinen kehuu.
”Terveyskeskustyöskentely vastaanottotyössä oli kuitenkin minulla raskasta. Päivystystyössä työskentely ilman ulkoista aikataulua sopii itselleni paljon paremmin. Huomasin työssä kuitenkin myös, että hoidon jatkuvuuden myötä terveyskeskustyön mielenkiintoinen puoli paljastui. Tämän huomaamiseen kului kuitenkin lähes koko yhdeksän kuukautta”, Pänkäläinen kertoo.
Matka jatkui yhdeksän kuukauden jälkeen kohti akuuttilääketieteen erikoistumista, joka oli luontainen askel aikaisempien kokemusten perusteella. ”Vasta opiskelemaan päästyä alkoi valaistumaan siitä, että: ’Hei, lääkärit tekevät muutakin kuin vain päivystää’. Aikaisemmin kuva ammatista oli se, että lääkärit vain päivystävät päikkäpolilla, jossa sattuu ja tapahtuu ja potilaita tulee ovista ja ikkunoista”, Pänkäläinen kuvaa.
”Kun minulle selvisi, että akuuttilääketiede on erikoisala myös Suomessa, niin en keksinyt mitään muutakaan mitä olisin halunnut tehdä työkseni! Akuuttilääkärit ovat kuin sairaalan yleislääkärit, jotka pärjäävät potilaan kanssa erikoisalasta huolimatta – toki itse en vielä tässä vaiheessa missään nimessä vielä ole”, Pänkäläinen taustoittaa.
Nuoren erikoisalan parissa kehittämistä riittää ja Pänkäläinen on tästä kiinnostunut. ”Haluaisin olla jatkossa mukana kehittämässä, miten päivystyspolit toimivat – erityisesti nyt kun palveluverkkoa uudistetaan ja yhteispäivystysten rooli muuttuu. Uusia toimintatapoja olisi siistiä päästä kehittämään, kunhan saan erikoislääkärin paperit”.
Inspiraatiota kehitystyöhön on tullut työympäristöstä. ”Pohjois-Karjalassa omat haasteet työhön tuovat välimatkat, joiden vuoksi erityisesti ensihoidon kanssa toimiminen korostuu. Keskussairaala on myös nykyään ainut paikka, missä koko Pohjois-Karjalan alueella on virka-ajan ulkopuolista päivystystä”, Pänkäläinen kertoo.
Joensuussa keskussairaalan päivystykseen onkin kehitetty vastuulääkärin rooli, jota myös erikoistuvat lääkäri pääsevät tekemään. ”Vastuulääkäri on kello kymmenestä kuuteen käytettävissä ja toimiikin ensisijaisena konsulttina ensihoidolle ja päivystysalueen kandeille. Ohessa vastuulääkäri hoitaa myös erinäisiä juoksevia asioita tai hoitaa potilaita, jos ei ole oikeasti mitään muuta tekemistä”, Pänkäläinen sanoo.
Syvään päätyyn
Tarinassa kuitenkin palataan tässä vaiheessa hieman taaksepäin, kun keskustelu siirtyy pääluottamusmiehen rooliin. ”Rantakylän terveysasemalla yleislääketieteen erikoislääkäri Katri Kolmonen vinkkasi, että entinen pääluottamusmies Joni Pussinen oli lopettamassa. Samalla hän myös tökki minua hieman asian suhteen rohkaisevasti, koska sopisin hänen mielestään luottamusmieheksi erityisen hyvin. Mietin asiaa hetken, ja olihan minulla myös kokemusta taustalla kandiseura-ajoilta, joten päädyin myös luottamusmieheksi hakemaan”, Pänkäläinen kertoo.
Pänkäläinen ajatteli, että lähtisi lähinnä luottamusmiestyötä ”katselemaan”, mutta todellisuus iski eteen hieman eri tavalla: ”Luottamusmieheksi valitsemisen jälkeen päädyin suoraan syvään päätyyn pääluottamusmieheksi, koska Pohjois-Karjalassa oli käytännössä tuohon aikaan vain kaksi luottamusmiestä: minä ja Hanna Asikainen, joka on nykyisin radiologian erikoistuva lääkäri KYSissä.”, Pänkäläinen naurahtaa.
Vaikka ”perinteinen” polku luottamusmiehestä mahdollisesti varapääluottamusmiehen kautta pääluottamusmieheksi jäikin kokematta, Pänkäläinen ei ole kokenut, että olisi jäänyt yksin tai ilman tukea: ”Lääkäriliiton suunnalta saatu tuki on ollut aivan ehdoton ja täältä saatu koulutus ja apu on mahdollistanut sen, että hallinnon puolelta ei minua syöty ainakaan hirveän pahasti elävältä”.
Lääkäriliitto järjestääkin valituille luottamusmiehelle aktiivisesti koulutusta, joka tukee työskentelyä mahdollisesti täysin uudenlaisessa ympäristössä. Luottamusmiesverkostoon voi aina tarvittaessa tukeutua ja tarvetta myös lähikoulutuksille koetaan.
”Keskustelua syntyy huomattavasti enemmän lähitapahtumissa kuin etänä. Hyvä on kuulla erityisesti, minkälaisia ratkaisuja eri alueilla on kehitetty. Lisäksi luottamusmiesten kesken on järjestänyt nyt joka toinen perjantai ”aamukahvihetki” Teamsissa, jonne voi liittyä keskustelemaan asioista”, Pänkäläinen kertoo.
Monipuolista luottamusta
Pohjois-Karjalassa Pänkäläinen toimii pienessä luottamusmiesporukassa, johon kuuluu käytännössä kaksi pääluottamusmiestä ja vain muutama luottamusmies, minkä vuoksi tehtävään kuuluu myös lähes kaikki juokseva työ.
”Kovasti ollaan yritetty saada rekrytoitua uusia luottamusmiehiä, mutta en tiedä, olenko liian kovaan ääneen valittanut kokousten määrästä, mikä pelottaisi ihmisiä pois”, Pänkäläinen sanoo. Hän pohtii, että luottamusmiestyöhön käytetty aika ja hallinnollinen työ karkottaa eniten hakijoita pois, vaikka mielenkiintoa muutoin saattaisi työhön ollakin.
”Luottamusmies käytännössä edustaa jotain klinikkaa tai terveysasemaa. Pääluottamusmiehellä on puolestaan työehtosopimuksen ja lain tuomia laajempia oikeuksia, ja hän saakin allekirjoittaa paikalliset sopimukset. Pääluottamusmiehenä osallistutaan myös yt-neuvotteluihin”, Pänkäläinen taustoittaa.
Pääsääntöisesti pääluottamusmiehen työhön on varattu useita päiviä viikossa ja osalla hyvinvointialueilla on myös päätoimisesti pääluottamusmiehenä työskenteleviä lääkäreitä. ”Toimiva luottamusmiesjärjestelmä on niin työntekijän kuin työnantajan etu. Puolen vuoden tai vuoden aikana Joensuun kokoisessa keskussairaalassa oppii hyvin tuntemaan lähes kaikki edustamansa klinikat. Ruokala on luottamusmiehen paras ystävä”, Pänkäläinen summaa.
Haasteelliseksi pääluottamusmiehen työssä Pänkäläinen kokee yt-neuvotteluihin osallistumisen. Näissä kun konkreettisesti päätetään ihmisten työstä ja elannosta. “Istumalihaksilta vaaditaan myös kestävyyttä, koska kokouksia on paljon. Neuvotteluihin on myös tuotettu satoja ja taas satoja sivuja materiaalia, joka tulee käydä läpi”, Pänkäläinen avaa. ”Lisäksi luottamusmies saattaa päästä edustamaan yksittäistä työntekijää työnantajan kanssa käytäviin keskusteluihin, joissa pitää pystyä toimimaan työntekijän ja työnantajan välillä niin, että kaikki menee lain ja taiteen sääntöjen mukaan. Näissä keskusteluissa voi ymmärrettävistä syistä olla tunteet pinnassa”, Pänkäläinen jatkaa.
Työ ei kuitenkaan ole pelkää puurtamista ja myös kiitosta tulee molemmilta puolin. ”Yleensä kiitosta tulee niin työntekijöiltä kuin työnantajalta siitä, että joku haluaa tehdä tätä tärkeää työtä. Yleisin kehu taitaakin olla, että: ’hyvä, että joku jaksaa näistä asioista pitää ääntä ja myös istua kokouksissa, koska en itse jaksaisi’”, Pänkäläinen kertoo.
Kehittämistä riittää
Tulevaisuuteen Pänkäläinen suhtautuu innolla. ”Kyllähän sinne avaruuteen pääseminen vielä omana elinaikana olisi siistiä”, Pänkäläinen naurahtaa. ”Kymmenen vuoden sisällä toivon olevani akuuttilääketieteen erikoislääkäri. Haluan tehdä töitä kliinikkona, koska potilaiden kanssa työskentely on kuitenkin se, miksi lääketiedettä lähdin opiskelemaan. Pelkään kuitenkin pahoin, että luottamusmiestyö johtaa jossain vaiheessa hallinnollisiin tehtäviin. Tässä työssä näkee, mitä on hyvä esihenkilötoiminta ja mikä taas ei”, Pänkäläinen jatkaa.
Kevään lääkärisopimusneuvotteluja Pänkäläinen ei uskalla sen tarkemmin kommentoida, mutta pohtii, että Pohjois-Karjalan alueella erityisesti liikkuvan työn määräykset ja korvaukset työntekijöille ovat tärkeitä asioita, joihin toivottavasti otettaan jatkossa kantaa.
Akuuttilääketieteen osalta hän kokee, että tulevaisuudessa erikoisala voisi vähentää ”siiloutumista” päivystystyössä, kun akuuttilääkäri pystyy hoitamaan potilaan erikoisalasta huolimatta kokonaisvaltaisesti, mikä on myös potilaan etu. ”Toivottavasti akuuttilääketiede voisi olla mukana sujuvoittamassa prosesseja, kun potilaan ei tarvitse mennä niin monen paikan tai erikoisalan kautta”, Pänkäläinen vetää yhteen.
Vr-laseja ja paikallistoimintaa
Vapaa-ajalla Pänkäläinen on kerännyt itselleen ”perinteiset” lääkäriharrastukset. ”Tylsä vastaus, mutta käyn lenkkeilemässä ja harrastan crossfittiä, vaikka ei salilla nyt hetkeen ole tullut käytyä. Lisäksi aloitin tänä talvena myös hiihtämään, koska Pohjois-Karjalassa ollaan!”. Mielenkiintoisena uutena harrastukena arjessa on myös simulaattorikilpa-ajaminen, johon Pänkäläinen tunnustaa käyttävänsä ”aivan liikaa aikaa”.
Harrastustensa lisäksi hän järjestää NLY Pohjois-Karjalan paikallisosastossa tapahtumia. ”Jos ei halua lähteä luottamusmiestoimintaan, niin kannattaa ainakin lähteä osallistumaan paikallistoimintaan!” Pänkäläinen vinkkaa. ”Luottamusmiestoimintaan kannattaa kuitenkin lähteä, jos on vain yhtään mielenkiintoa. Kannattaa lähteä pienestä liikkeelle esimerkiksi omalta terveysasemalta tai omasta klinikasta, jolloin työmäärä ei tule heti liian isoksi, eikä työ välttämättä vaadi erityisesti erillistä työaikaa. Tällöin voi esimerkiksi kerätä kokemuksia ja koota näitä eteenpäin, jotta asioita voidaan edistää laajemmin”, Pänkäläinen neuvoo.
Joona Pänkäläinen
- Lääketieteen lisensiaatti, Itä-Suomen yliopisto, 2016-2022
- Akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri, sisätautireunoilla
- Pääluottamusmies, Pohjois-Karjalan keskussairaala
- Innokas simulaattorikilpa-ajaja ja NLY paikallisosastoaktiivi
- Terveiset nuorille kollegoille:
- ”Olettamukset ovat vaarallisia”
- ”Muistakaa nauttia myös vapaa-ajasta”
Luottamusmiestoiminta*
- Toiminta perustuu lakiin: ”Henkilöstöä voi yhteistoimintaneuvotteluissa edustaa työ- tai virkaehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön nimeämä edustaja.” (3)
- Lääkäriliiton luottamusmiehet ovat JUKOn alaisia. JUKO neuvottelee Lääkärisopimuksesta, pääluottamusmiehet paikallisista sopimuksista.
- Luottamusmiehille kuuluvia ongelmia ovat esimerkiksi epäasiallinen kohtelu, syrjintä, liiallinen työkuorma, palkanmaksun ongelmat, toimipisteen muutokset ja lepoaikakysymykset. [uusi]
- Seuraavat vaalit käydään loppuvuodesta 2025. Luottamusmiehet valitaan kolmevuotiselle kaudelle.
- Yhteystiedot löytyvät Lääkäriliiton sivuilta: https://www.laakariliitto.fi/yhteystiedot/luottamusmiehet/
- Luottamusmiehiin voi aina olla yhteydessä matalalla kynnyksellä.
* Uudessa työehtosopimuksessa 2025-2028 luottamusmiehen nimike on päivitetty luottamusedustajaksi. Juttu on kirjoitettu ennen kyseistä päivitystä.
Teksti: Lassi Karppi
Kuva: Matti Kokkonen
