Suuri osa Medisiinariliiton jäsenistä opiskelee lääketiedettä ulkomailla. Samalla ulkoasiainvaliokunta FiMSIC järjestää vuosittain opiskelijavaihtoja lääketieteen opiskelijoille eri maihin ja toivottaa ulkomaisia opiskelijoita tervetulleeksi Suomeen. Tämä ruokkii uusien ideoiden, ajatusten ja kokemusten siirtymistä alueelta toiselle – ja tarjoaa kullanarvoisia kehitysmahdollisuuksia nykymedisiinareille.
Lääketiede on melko samanlaista joka maailman kolkassa, vaikka paikalliset edellytykset ja toimintaympäristöt vaihtelevatkin
Olipa ulkomaan opiskelun tavoitteena vaihto tai kokonaisen tutkinnon suorittaminen, on kokemus itsessään arvokas lisä arsenaaliin. Kongolaiset synnytyssairaalat, uusiseelantilaiset pikkuklinikat, riikalaiset terveyskeskukset ja ruotsalaiset sairastuvat tarjonnevat perspektiiviä lääkäriyteen. Lääketiede kun on melko samanlaista joka maailman kolkassa, vaikka paikalliset edellytykset ja toimintaympäristöt vaihtelevatkin – universaalius erottaa tämän alan esimerkiksi juridiikasta.
Taannoisessa ulkomailla opiskelevien Tuohilampi-seminaarissa todettiin hyvin osuvasti tuleville kollegoille: ”Muistakaa, ettette ole Suomessa opiskelevia huonompia.” Nämä sanat, korvattuna kulloisenkin työskentely- tai harjoittelumaan nimellä, sopivat myös Suomessa opiskelevalle vinkkivitoseksi esimerkiksi vaihtomatkalle. Ammatillisen itsetunnon kehittyminen vie aikaa itse kullakin opiskelupaikasta riippumatta, ja toisaalta on lohdullista ajatella, että kaikki kollegat käyvät varmasti läpi samankaltaisia ajatuksia oppimispolullaan. Vähitellen kauhun ja skeptisyyden tunteet muuttunevat ilon ja onnistumisen tunteiksi.
Kun reflektoin omaa tähänastista lääketieteen uraani, olen suorastaan ylpeä siitä päätöksestä, että lähdin Ruotsiin opiskelemaan. Toinen kotimainen kieli sujuu erinomaisesti, ja olen päässyt hyvin integroitumaan uuteen kotimaahani. Kolmen vuoden aikana olen myös oppinut hirmuisesti lääketiedettä, jota olen päässyt harjoittelemaan lisää Suomen amanuenssuureissani. Epävarmuutta on oppinut sietämään enemmän Pikku Myyn sisulla ja Tuu-tikin levollisuudella; kombo on lähes voittamaton.
Odotan aina innolla, että pääsen kertomaan Suomen kollegoilleni kokemuksistani omassa opinahjossani sekä kuulemaan vastavuoroisesti heidän kokemuksiaan. Opiskelijakatraan soljuva puheensorina ja hersyvä nauru yhteisine aktiviteetteineen muistuttavat meitä kollegiaalisuudesta ja yhdessä tekemisen voimasta. On ylpeyden aihe opiskella maailmaan parhaaseen ammattiin – oli koulu sitten Suomen kamaralla tai toisella puolen Eurooppaa.
Toivon, että suhtaudumme jatkossakin uteliaisuudella ja kiinnostuksella ulkomaan kokemuksiimme ja muistamme, että kokemuksemme terästävät meistä kaikista lopulta rautaisia kollegoita.
Jesse Kurunsaari
SML:n näkyvyyden ja paikallistoiminnan erikoissihteeri
