Samu Lehtonen, 31, ja Vili Kostamo, 30, ovat valmistuneet lääkäreiksi ja päätyneet jo kliinisessä vaiheessa urapolulle, jota opinnoissa vähemmän mainostetaan. Molemmat toimivat nimittäin menestyvien, vuonna 2020 perustettujen terveysteknologisten startup-yritysten toimitusjohtajina.
Samun Marginum-yrityksen päätuote on HIVEN®-kudosälytunnistin, joka auttaa neurokirurgeja tunnistamaan glioomaleikkauksen aikana tuumorisolut niihin kertyneen fluoresoivan merkkiaineen avulla. Sen tavoitteena on vähentää uusintaleikkausten tarvetta ja parantaa hoitotuloksia. Laite on kaupallisesti saatavilla 14 maassa saamansa CE-merkinnän ansiosta, ja yritys tekee parhaillaan töitä Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkeviraston (FDA) hyväksynnän saamiseksi keräämällään 2,5 miljoonan rahoituksella. Alkuvuodesta laitetta käytettiinkin ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain Chicagossa.
Vilin johtama MedicubeX valmistaa e-Terveysasemia, joita on otettu käyttöön viidessä maassa. Itsemittausasemalla käyttäjä voi itsenäisesti mitata muun muassa suppean sydänfilmin, rasvaprosentin ja AGE-arvonsa ilman kertakäyttöisiä osia. Tavoitteena on seuloa kardiovaskulaarisairauksia matalalla kynnyksellä ja kustannustehokkaasti. Yritys on vastikään voittanut Suomessa kilpailutuksen, jonka ennakoitu arvo on neljä miljoonaa euroa. Sen seurauksena yrityksen itsemittausasemia on tulossa käyttöön Istekin palveluiden piiriin kuuluville hyvinvointialueille.
Samun ja Vilin tarinoissa on paljon samaa; kumpikaan ei etukäteen kuvitellut ryhtyvänsä yrittäjäksi ennen kuin sattuma teki tehtävänsä. Kummankaan yrityksen lähtökohdat eivät myöskään olleet häävit. Vili mainitsee yrityksen perustuspalikoiden koostuneen kahdesta miehestä ja yhdestä Powerpoint-esityksestä. Samun lähtökohtana oli niin ikään hän itse, ja alkuun yrityksen perustamisosoitekin kävi yksiin hänen opiskelijayksiönsä kanssa. Molemmat tuovat omissa haastatteluissaan esiin myös sitä huomattavaa ja opettavaista oppimiskäyrää, jonka he ovat yrittäjinä päässeet kokemaan viimeisen reippaan viiden vuoden aikana.
Syväreistä kansainvälisille markkinoille
Samulla tie yrittäjyyteen kävi monien onnellisten sattumien, ja etenkin syventävien opintojen, kautta. Itä-Suomen yliopistossa opiskellessaan hän teki tutkimusta neurokirurgi Antti-Pekka Elomaan tutkimusryhmässä. Projektin myötä Samu rakensi ensimmäisen prototyyppilaitteiston, ja viidennen opiskeluvuotensa aikana kudosten älytunnistin vei jo voiton Tahkolla pidetyssä kansainvälisessä bisnestapahtumassa. Idean koettiin olevan sen verran hyvä, että yrityksen perustaminen osoittautui ainoaksi keinoksi saada laite konkreettiseksi.
Tällä hetkellä hän toimii päätoimisesti toimitusjohtajana, ja yritystoiminnan ohessa hän edistää aiheeseen liittyvää väitöskirjaansa. Tutkimuksen osalta hän on vastikään saanut toisen artikkelinsa julkaistua. Valmistumisensa tienoilla lääkärin työt kiinnostivat, mutta pitkälti jopa kymmentuntiset työpäivät yrittäjänä ovat vaatineet veronsa eikä kliinisen työn yhdistäminen työnkuvaan ole ollut realistista. Hän suhtautuu kuitenkin avoimesti lääkärin töihin tulevaisuudessa.
Kiinnostus lääketiedettä kohtaan heräsi hänen osaltaan pikkuhiljaa kemian tekniikan tutkintoa suorittaessaan. Alan kandidaatin tutkielman hän teki dialyysihoitoon liittyen. Päästyään lääketieteelliseen hän viimeisteli kandidaatin tutkintonsa preklinikan aikana. Nykyisen työnsä hän kokee hyvin vastaavan omaa tutkintoyhdistelmäänsä. ”Tuntuu, että on ikään kuin sattuman kaupalla löytänyt oman ekolokeron, jossa pystyy yhdistämään tekniikkaa ja lääketiedettä.”
Tällä hetkellä hän kokee toimitusjohtajana toimimisen omakseen ja on erittäin iloinen siitä, että he ovat startup-yrityksenä onnistuneet voittamaan todennäköisyydet. Jopa 90 % kasvuyrityksistä nimittäin päätyy konkurssiin ensimmäisten viiden olemassaolovuotensa aikana. ”Yrittämisessä on meille kaikille ollut kollektiivisesti hyvinkin jyrkkä oppimiskäyrä, mutta edistys on ollut yllättävänkin sujuvaa”, hän kuvailee matkaa viimeisen kuuden vuoden ajalta.
Tänä päivänä Marginum on paisunut kokonaishenkilömäärältään yhdeksään, ja toiminta on maantieteellisesti hajautettua. Samun työviikot alkavat tyypillisesti Tampereella sijaitsevalta toimistolta, joka ei yrityksen alkuaikoihin verrattuna jaa enää osoitetta hänen oman kotinsa kanssa. Viikkoa värittävät liiketoimintapalaverit, tiimin sisäiset kokoukset ja työmatkat, kuten lähiaikoina oleva reissu Yhdysvaltoihin. Hän kuitenkin pyrkii varmistamaan, että arkeen jäisi myös vapaa-aikaa. ”Vaimo erikoistuu psykiatriaan, niin olen sitä kautta päivittäin tarkan seulan alla,” hän jakaa pilke silmäkulmassa.
Vaikka toimitusjohtajana toimimista on takana jo useamman vuoden ajan, hän edelleen kokee päivittäin kohtaavansa uusia asioita. Yritystoiminta on aktiivista niin patenttien, FDA-hyväksyntäprosessin kuin tuotekehityksen osalta. Tämä myös aiheuttaa sitä, ettei hän aina koe pystyvänsä vaikuttamaan niin paljoa omien työpäiviensä kulkuun. ”Yleensä akuuteimmat ja kriittisimmät asiat ohjaavat toimintaa.” Työrutiininsa hän kokee pitkälti muodostuneen tämän toimintatavan ympärille.
Haastavammaksi hän kokee olleen Suomen startup-kentän ja EU-hankkeita vastaavan ”tilkkutäkin” hahmottamisen. Välillä yritystoiminnassa on mukana myös muuta epävarmuutta, myös omaan toimintaan liittyen – aina voisi tietää enemmän. ”Olen kuitenkin tullut siihen lopputulokseen, että se tunne on sama jopa kokeneilla konkareilla.”
Lääkäri insinööriluonteella
Vilin matka yrittäjäksi alkoi puolestaan tutkimuksen kautta tutuksi tulleen diplomi-insinööri Heikki Rautajoen kanssa käytyjen keskustelujen myötä. He olivat yhteisesti ihmetelleet etenkin sitä, kuinka kokovartalomagneettiin voi lähestulkoon kuka vaan kävellä silloin kun haluaa, mutta yksinkertaisempia terveystietoja ei noin vain pysty saamaan tietoonsa. Epäkohta johti lopulta y-tunnuksen hakemiseen ja haluun kehittää jotain uutta.
Hänellä on vastaava synergiaetuinen väitöskirjaprojekti kuin Samulla, joka samalla tavalla edistyy yritystoiminnan ohessa teknologiaan liittyvien tutkimustulosten myötä. Kliinistä työkokemusta häneltä löytyy kuitenkin lyhyt aikajänne huomioon ottaen runsaasti niin nelosen oikeuksien saamisesta alkaen kuin vastavalmistuneena yrityksen alkuaikoihin ajoittuen. Käännekohta tuli vuosina 2022-2023, kun isompi ulkopuolinen rahoitus mahdollisti palkan saamisen ja vaiheittain kokopäiväisen yrittämisen.
”Yrittäminen on kyllä aika kokonaisvaltainen kokemus. Vuorokaudesta loppuu tunnit tätä tehdessä – sanoisin, että kasvuyrittämistä ei voi harrastaa eikä tehdä osa-aikatyönä, koska tällöin yritys ei tule kasvamaan.” Yrittäjänä hän kokee jatkuvasti tekevänsä parhaansa, tai vähän vielä paremmin kuin parhaansa, jotta asioita saa aikaiseksi. ”Ei ole semmoista luksusta, että voisi tehdä muuta työtä tämän ohessa”, Vili pohtii lääkärinä toimimisesta kysyttäessä. ”Pidän todella paljon potilastyöstä ja potilaista, mutta yrityksen toiminta on siinä pisteessä, että lähtökohtaisesti näiden yhdistäminen ei ole vaihtoehto. On ollut pakko valita.”
Sen hän tietää, että aivan kuten kollegalla, hänenkään työtuntinsa eivät pysy normityöviikkoa vastaavina. Toisaalta hän kokee tämän itsestäänselvyytenä; ”kun haluaa saada kattotasolla Euroopan terveydenhuoltojärjestelmät tekemään asioita eri tavalla kuin mitä ne on viimeiset 100 vuotta tehnyt, se ei tapahdu itsestään. Jos omaa panosta vahtisi sekuntikellon kanssa, jotain kriittisen tärkeää pitäisi aina jättää tekemättä.” Tämän pohjalta hän ei suosittelisikaan yrittämistä kovin mukavuudenhaluisille ihmisille.
Vili ei koe kuuluneensa siihen kategoriaan ihmisiä, jotka ovat aina tienneet haluavansa lääkäriksi. Lääketieteellinen alkoi tuntua hänelle omalta, loogiselta vaihtoehdolta yläaste-lukiovaiheessa, mutta yhteishakua punnittaessaan osallisiksi pääsivät myös diplomi-insinöörialat. Tämän jälkeen hän ei ole katunut alavalintaansa hetkeäkään, vaikka kokeekin omaavansa ”jonkinlaisen insinööriluonteen”, joka näkyy edelleen nykyisessä yritystoiminnassaan.
Tähän päivään mennessä yritys pyörii yhdeksän henkilön voimin ja hän kokee toiminnan kypsyneen selkeästi. Vuosien varrella muodostuneet kumppanuudet, asiakkuudet ja alihankkijasuhteet ovat selkeyttäneet yrittäjyyttä huomattavasti. ”Yhtiön alkuvaiheessa vaihtoehdot ovat olleet, että joko jokin pitää tehdä itse tai sitten sitä ei tee kukaan. Oli kyse sitten lupa-asioista, veroista tai kirjanpidosta – kaikki on pitänyt hoitaa itse. Nyt puolestaan meillä on tosi kova tiimi erittäin päteviä ja motivoituneita ihmisiä, jotka vastaavat useista kokonaisuuksista, ja kaikki jakavat sen saman tekemisen innon,” Vili kertoo tyytyväisenä.
Yrityksen henkilömäärän kasvusta huolimatta hän kuitenkin tunnistaa olevansa viime kädessä se, joka on vastuussa kaikesta yrityksen toiminnasta. Tämän myötä omassa työkuvassaan hän kokee edelleen osallistuvansa kaikkeen mahdolliseen. Tyypilliseen työviikkoon Vilillä kuuluu paljolti työhön liittyvää matkustamista, kuten osallistumista erinäisiin messuihin ja potentiaalisiin asiakasneuvotteluihin. Palaverit vievätkin huomattavan osuuden tämän viikosta. Näiden lisäksi hän pääsee olemaan vahvasti mukana tuotekehityksessä: ”Mietin jatkuvasti sitä, mitä tehdään ja varsinkin sitä, mitä ei tehdä”, Vili virnistää.
Omasta kliinisestä osaamisestaan hän kokee olevan erityistä hyötyä itsemittausasemien käyttöönottotilanteissa ja asiakasorganisaatioiden henkilökunnan kouluttamistilanteissa. ”Koen, että se on ollut jonkinlainen supervoima minulle ja koko yhtiölle, kun pystyy puhumaan asioista oikeilla termeillä.”
Tuotto-odotuksia ja tulevaisuuden visioita
Samun ja Vilin johtamissa terveysteknologisissa yrityksissä uniikkina piirteenä voidaan pitää sitä, että pelkästään ensimmäisen kaupan aikaansaanti vaatii tyypillisesti usean vuoden kehitystyön. Vili korostaakin, että monetisointihorisontti on tämän alan yrityksissä jo määritelmällisesti ihan erilainen kuin esimerkiksi omaa työpanosta myytäessä. Yrittäjäksi haluaville hän ei suositakaan mitään yksittäistä luonteenpiirrettä, vaan enemmänkin naurahtaa, ettei välttämättä voisi suositella kenellekään toimintaa, jossa ei ole välttämättä tuotto-odotusta useaan vuoteen. ”Se ei kuitenkaan tarkoita, että niin ei silti kannattaisi tehdä”, hän vinkkaa.
Vaikka molemmat toimarit ovat työnkuvaan nähden nuoria, he eivät koe tämän aiheuttaneen yritysmaailmassa vähättelyä yhtiön kasvoina toimiessaan. Samu on enemmänkin kokenut ikänsä eduksi ja on ollut tyytyväinen siihen, että heidän yhtiönsä tyypillistä nuoremmasta keski-iästä riippumatta jokainen heistä on aikaansaavia ja oman alansa ammattilaisia. Vili puolestaan kokee oman yrittäjäparinsa pitkän kokemuksen tehneen hänen omasta iästään epäoleellisen.
Molemmat ovat kuitenkin tulleet haastetuiksi, vaikka sillä ei ole välttämättä ollut tekemistä iän kanssa. ”Ystävät, sukulaiset, naapurit – niin kuin kaikki mahdolliset henkilöt – ovat kysyneet sitä, että minkä ihmeen takia perustin yrityksen, kun urapolku olisi joidenkin mielestä ollut selkeä. Toisaalta olen vastaavasti saanut myös tosi paljon positiivista palautetta ja sellaista validaatiota”, Vili kertoo. Samukin tuo esiin kuulleensa ajan saatossa satoja kommentteja, myös useita eriäviä mielipiteitä. Hän on oppinut kokemuksen myötä huomioimaan järkevät heitot ja sivuuttamaan loput.
Viiden vuoden tulevaisuusnäkymiä kysyttäessä molemmat naurahtavat. Yrittäjyyden lieveilmiönä kun on, että hyvä kun tietää mitä tuleva viikko tuo tullessaan. Samu ja Vili toivoisivat silloinkin toimivansa omissa yrityksissään toimitusjohtajina, mutta molemmat sivuavat ajatusta ’exitistä’. Yritysmaailmassa tämä tarkoittaa oman yrityksensä myymistä toiselle taholle, ja se nähdään startup-maailmassa usein onnistumisen merkkinä. Miehet ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tällä hetkellä keskittyminen on täysin nykyisissä yritystoiminnoissa. ”Yhtiönä teemme sen, mikä on meidän osakkeenomistajille parasta”, Samu mainitsee.
Yrittäjyyttä pohtiville
Samu kannustaa lääkäreitä ehdottomasti yrittäjyyteen ja nostaa ohjenuoraksi tärkeän aatteen: tekemällä oppii. Yrittäjyydestä kiinnostuneille hän suosittaa pitkää pinnaa ja resilienssiä sekä tutkimusmyönteisyyttä, etenkin translationaalisen tutkimuksen tekemiseen. ”Jos saa yhdistettyä tutkimusaihetta, mikä mahdollistaa konvertoinnin kaupallistettavaksi ideaksi, niin ainakin itselleni se on ollut erittäin palkitsevaa.” Sopivan aiheen löydyttyä siihen on uskallettava tarttua, vaikka päivätöiden välitöntä lopettamista hän ei todennäköisyyksien valossa puoltaisikaan.
Vili kehottaisi lääkäreitä vähintäänkin lyhyesti pysähtymään uravaihtoehtojensa eteen ja pohtimaan, voisiko myös yrittäjyys olla mielekäs vaihtoehto. Hän tuo esiin, että lääkinnällisiin laitteisiin keskittyvien yritystenkin johdosta löytyy useammin insinööri tai kauppatieteilijä kuin lääkäri – onkin keskeistä muistaa, että lääkärin tutkinto avaa useita ovia perinteisten kliinisten töiden ulkopuolelta. Hän myös suosittelee tuomaan esiin terveydenhuollossa havaittuja epäkohtia, sillä vaikka itse ei lähtisi kehittämään siihen ratkaisua, joku kuuloetäisyydellä oleva saattaa.
Sekä Samu että Vili kokivat lääketieteen opinnot mielekkäiksi sekä saaneensa hyvät valmiudet lääkärinä toimimiseen. He tunnistavat kuitenkin sen, ettei perusopinnoissa yrittäjyyttä korostettu tai välttämättä edes tuotu esiin varteenotettavana mahdollisuutena. Molempien mielestä olisi tärkeää, että tämä muuttuisi. Samu toivoisi lisäksi, että opiskelijoille luotaisiin ympäristö, jossa yrittäjyydestä kiinnostuneille olisi saatavilla asianmukaista tietoa ja tukea.
Tänä päivänä Samu lähestyisi yrittäjyyttä kohdealalla olevien ihmisten ja yliopiston tarjoamien innovaatiopalveluiden kautta. Myös erinäisten yrittäjyyteen liittyvistä tapaamisista ja tapahtumista voi olla hyötyä.
Vaikka yrittäjyyteen on sisältynyt suuri työmäärä ja monia haasteita, he ovat molemmat erittäin tyytyväisiä uravalintoihinsa. Yrittäjäksi lähtiessään kumpikaan ei olisi voinut kuvitella sitä onnellista tilannetta, jossa he tänä päivänä ovat kasvuyrityksineen. Vain aika näyttää, mitä tulevaisuus ja yrittäjänä tuominen tuovat tullessaan.
Teksti ja kuvat: Janina Gunnar
Samu Lehtonen, Tampere
Itä-Suomen yliopisto, LL 2023
Väitöskirjatutkija, tekniikan kandidaatti
Harrastukset: lenkkeily, salilla käynti
Vili Kostamo, Helsinki
Helsingin yliopisto, LL 2021
Väitöskirjatutkija
Harrastukset: höntsäliikunta, salilla käynti
