Uskon monen olevan kanssani samaa mieltä siitä, että yksi parhaista asioista lääkiksessä on opiskelukaverit. Kollegakuntaan verkostoituminen alkaa heti ensimmäisen opiskeluvuoden syksyllä, kun kandiseurat järjestävät uusille opiskelijoilleen monenlaisia aktiviteetteja. Lisäksi kandiseurojen tapahtumat ja kerhot tarjoavat mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin sekä ylläpitää jo olemassa olevia kaverisuhteita. Medisiinariliiton ja NLY:n tapahtumat tarjoavat mahdollisuuden verkostoitua myös muiden kaupunkien opiskelijoiden kanssa.
Miten rakennetaan tiivis yhteisö ja kollegakunta, jos ihmiset eivät enää osallistu tapahtumiin, saati sitten innostu järjestämään toimintaa muille?
Marraskuun pimenevät illat tuovat tullessaan uusien aktiivien valitsemisen mukaan järjestötoimintaan niin kandiseurojen, Medisiinariliiton kuin myös Nuorten Lääkärien Yhdistyksen tahoilla. Vaikka lääkiksissä opiskelee tulevia lääkäreitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, on viime vuosina uusien henkilöiden valintoja varjostanut hakijoiden vähentynyt määrä. Kun tekijöiden määrä vähenee, on vaikea järjestää toimintaa samanlaisella aktiivisuudella kuin aikaisemmin. Toisaalta samaan aikaan järjestettävien tapahtumien osallistujamäärät ovat olleet viime aikoina laskusuuntaisia. Tämä herättää kysymyksen siitä, miten rakennetaan tiivis yhteisö ja kollegakunta, jos ihmiset eivät enää osallistu tapahtumiin, saati sitten innostu järjestämään toimintaa muille?
Yllä olevan ajatuksen saattelemana kysyin ChatGPT:ltä kysymyksen “Mitä elämä olisi ilman yhteisöllisyyttä?”. Tähän tekoäly vastasi: “Elämä ilman yhteisöllisyyttä voisi tuntua tyhjältä ja irralliselta, sillä yhteisöllisyys tuo ihmisten elämään monia merkityksellisiä asioita. Yhteisöllisyys luo yhteenkuuluvuuden tunteen, joka on tärkeä ihmisen hyvinvoinnille ja psykologiselle turvallisuudelle. Kun voimme jakaa arkeamme, iloamme ja surujamme muiden kanssa, tunnemme olevamme osa jotakin suurempaa.
Yhteisö voi olla tukiverkko vaikeina aikoina ja kannustava ympäristö, jossa voi kasvaa ja kehittyä. Lisäksi yhteisöllisyys on usein luovuuden, tiedon jakamisen ja uusien ideoiden syntymisen pohja. Yhteisöt mahdollistavat moninaisten näkökulmien kohtaamisen ja tarjoavat mahdollisuuden oppia muilta. Yhteisöllisyys tuo siis merkitystä, tarkoitusta ja iloa elämään, ja se tekee mahdolliseksi sen, että ihmiset voivat kasvaa ja kukoistaa yhdessä.”
Olen tekoälyn kanssa samaa mieltä siitä, että järjestötoiminta tarjoaa kannustavan ympäristön, jossa on mahdollista oppia monenlaisia uusia asioita. Koen itse oppineeni ainakin yhteistyötaidoista, aikataulutuksesta, viestinnästä, graafisesta suunnittelusta, yhteiskuntavaikuttamisesta ja lääkärin ammatin kannalta ajankohtaisista asioista. Kaikista tärkein osa järjestötoimintaa on kuitenkin sen tarjoama yhteisö. Olit mukana sitten kandiseurassa, Medisiinariliitossa tai NLY:ssä, huomaat pian ympärilläsi olevan mahtava porukka motivoituneita ihmisiä, joilla on yhteinen tavoite ‒ tehdä lääketieteen opiskelijoiden elämästä viihtyisämpää ja sujuvampaa. Kantaa oman kortensa kekoon hyvän yhteisön rakentamisessa.
Suhtaudu siis järjestötoimintaan uteliaasti ja avoimesti. Lähde rohkeasti kokeilemaan itseäsi kiinnostavaa pestiä ja päätä vasta sen jälkeen, onko järjestötoiminta itseäsi varten vai ei. Kaikkien ei tarvitse hakea esimerkiksi hallitukseen, vaan kaikki edellä mainitut järjestöt tarjoavat hyvinkin matalan kynnyksen kevyttä ja mukavaa tekemistä. Mikäli kannustuksesta huolimatta et itse päätyisi hakeutumaan järjestötoimintaan, niin toivon että kannustat muita tekemään niin. Osallistu myös kandiseurasi järjestämiin tapahtumiin aktiivisesti, ja muista kiittää järjestötoimintaa tekeviä tuttujasi. Saatu kiitos kantaa pitkälle!
Julia Mäntylä
