Lääketieteilijöistä kaikki odottavat jo kesää: pidempään alalla olleet miettivät tulevaa kesälomaa, mutta kandidaattia kiinnostaa ennen kaikkea edessä olevat työt. Tällä kertaa Edunvalvonnan perusteissa käydään läpi keskeisimmät sudenkuopat, jotka kandidaatin on hyvä tunnistaa ennen kesätöiden alkamista.
[nosto] Lääkärin sijaiseksi opiskeluaikana suuntaavan opiskelija on hyvä tunnistaa paitsi oman osaamisensa myös lainsäädännön opiskelijan työlle asettamat rajat
Lääkärin sijaiseksi opiskeluaikana suuntaavan opiskelija on hyvä tunnistaa paitsi oman osaamisensa myös lainsäädännön opiskelijan työlle asettamat rajat. Suomessa lääkärin sijaisella on kansainvälisesti vertaillen suhteellisen laajat toimintavaltuudet. Rajoituksia on kuitenkin asetettu siihen, millaisissa yksiköissä kandidaatti voi toimia. Oikeus harjoittaa lääkärin ammattia perustuu Lakiin terveydenhuollon ammattihenkilöistä sekä Asetukseen terveydenhuollon ammattihenkilöistä.
Missä kandidaatti saa työskennellä?
Säädösten mukaan neljän vuoden opinnot suorittanut lääketieteen opiskelija voi toimia lääkärin sijaisena erikoissairaanhoidon toimintayksikössä tai perusterveydenhuollon vuodeosastolla, mutta ei muissa tehtävissä perusterveydenhuollossa. Neljän vuoden opintojen jälkeen myös päivystäminen on sallittua, jos päivystyspisteeseen on järjestetty laillistetun lääkärin välitön johto ja valvonta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että valmiin lääkärin tulisi olla fyysisesti paikalla työpisteellä ja myös seurata potilaiden hoitoa aktiivisesti. Neljän vuoden opintojen lisäksi opiskelijalla tulee olla suoritettuna lääkärin peruskoulutukseen kuuluvat sen erikoisalan opintojaksot, johon kuuluvissa tehtävissä hän aikoo toimia.
Neljä vuotta opiskelleen kandin on syytä huomata, että toimipisterajausta tulkitaan suppeasti. Vaikka esimerkiksi osastonlääkärin tehtäviin joissain terveyskeskuksissa kuuluisi kotisairaanhoidon konsultaatiot ja tehostetun palveluasumisen käynnit, ei neljä vuotta opiskellut voi näitä tehtäviä tehdä.
Viiden vuoden opinnot suorittanut voi sen sijaan työskennellä melko laajasti eri terveydenhuollon toimintayksiköissä sekä myös laitoshuoltoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä laillistetun lääkärin johdon ja valvonnan alaisena. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että seniorin tulee olla puhelimitse tavoitettavissa konsultaatiota varten, minkä lisäksi hänen tulisi seurata potilaiden hoitoa.
Mitä tehtäviä kandidaatti saa tehdä?
Pääsääntöisesti kandidaatti saa lääkärin sijaisena toimiessaan tehdä suhteellisen laajasti samoja tehtäviä kuin valmistunut lääkärikin. Joitakin yksittäisiä poikkeuksia tähän sääntöön ovat opiskelijoiden muita lääkäreitä rajoitetumpi oikeus tehdä lähete tahdosta riippumattomaan psykiatriseen hoidon tarpeen arvioon (M1-lähete), todeta kuolema ja tehdä lääkemääräyksiä.
M1-lähetteen sekä siihen liittyvän virka-apupyynnön saa tehdä myös lääketieteen opiskelija, kunhan tämä on suorassa virkasuhteessa asianomaiseen hyvinvointialueeseen. Näin ollen esimerkiksi vuokrafirman kautta keikkatöissä oleva kandidaatti ei saa lähetettä tehdä. Kuoleman toteamisesta annetun Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaan kuoleman voi todeta 5. vuoden opinnot suorittanut lääketieteen opiskelija.
Lääkemääräyksen lääketieteen opiskelija saa tehdä työ- tai virkasuhteensa perusteella hoitamilleen potilaille samoin periaattein kuin valmistunut lääkäri. On kuitenkin syytä huomata, että opiskelija ei saa tehdä lääkemääräystä itselleen tai sellaisille henkilöille, joita hän ei ole työssään hoitanut eli esimerkiksi sukulaisille ja tuttaville.
[nosto] Varsinaista juridiikkaa suuremman rajoituksen lääketieteen kandidaatin työskentelylle pitäisi kuitenkin asettaa kandidaatin oma harkinta.
[nosto] On ensisijaisesti omalla vastuulla nostaa käsi pystyyn ja ilmoittaa seniorille, että tarvitsee apua
Varsinaista juridiikkaa suuremman rajoituksen lääketieteen kandidaatin työskentelylle pitäisi kuitenkin asettaa kandidaatin oma harkinta. Lähtökohta kaikessa lääkärin työssä on, että lääkäri vastaa siitä mihin ryhtyy. Mikäli kokee, että omat tiedot tai taidot eivät riitä käsillä olevan ongelman ratkaisuun tai toimenpiteen tekemiseen, on ensisijaisesti omalla vastuulla nostaa käsi pystyyn ja ilmoittaa seniorille, että tarvitsee apua. Erityisesti ensimmäistä kertaa lääkärinä työskennellessä kynnys oman osaamattomuuden myöntämiselle voi olla korkea, mutta se laskee ajan myötä – ajoittainen avuntarve kun ei katoa pitkänkään uran myötä. Myös työnantajan pitäisi varmistua siitä, että opiskelijoille ei osoiteta liian vaativia tai kiireisiä työtehtäviä.
Voiko kandidaatti työskennellä etänä?
Etätyöskentely on tullut osaksi terveydenhuollon työskentelyä ja on arkipäivää useimmissa terveydenhuollon toimintayksiköissä. Suurimmalle osalle lääkäreistä etänä tehtävä työ, esimerkiksi potilaspuhelut, ovat keskeinen osa arkea. Esimerkiksi omien potilaiden jatkohoidon pohtiminen etäkontaktissa vastaanoton jälkeen on luonteva tapa toteuttaa potilas-lääkärisuhdetta. Tämänkaltainen työ soveltuu myös kandidaatin tehtäväksi.
Etätyöskentelyyn sovelletaan samoja periaatteita kuin läsnä tehtävään työhön – työtä tulee tehdä valmistuneen lääkärin ohjauksen ja valvonnan alaisena ja kandidaatilla tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus seniorin konsultointiin matalalla kynnyksellä.
[nosto] Valikoimattoman väestön hoidon tarpeen arvio ja taudinmääritys olisi hyvä jättää jo kliinisessä työssä meritoituneille.Samalla on kuitenkin hyvä tunnistaa, että osa etänä tehtävistä lääkärin töistä on opiskelijalle hyvin haastavia. Esimerkiksi valikoimattoman väestön hoidon tarpeen arvio ja taudinmääritys olisi hyvä jättää jo kliinisessä työssä meritoituneille. Lääkäriliiton Etälääketieteen suosituksessa suositellaan, että lääketieteen opiskelijan työn ei tulisi koostua pelkästään etävastaanotoista.
Joel Kontiainen
NLY:n edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja
Viitteet:
[1] Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559#L2P4
[2] Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940564
[3] Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kuoleman toteamisesta https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040027
[4] Lääkäriliiton etälääketieteen suositus https://www.laakariliitto.fi/laakarin-tietopankki/kuinka-toimin-laakarina/etalaaketieteen-suositus/
Edunvalvonnan perusteet -palstalla popularisoidaan tärkeitä, mutta usein puisevia ammatillisen edunvalvonnan teemoja. Palstan kirjoittaa NLY:n edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Joel Kontiainen. Ehdota aihetta: joel.kontiainen@nly.fi!
