Elisa Heikkilä ja Terhi Pallonen ovat kliinisen kemian erikoistuvia lääkäreitä Turusta. Kumpikin heistä on erikoistumisen loppupuolella ja valmistuminen erikoislääkäriksi siintää lähitulevaisuudessa. Kuitenkin ennen kuin oma erikoisala löytyi kliiniseltä kemialta, ehti heistä kumpikin käydä kokeilemassa muita erikoisaloja.
”Kun olin jonkin aikaa tehnyt potilastyötä, diagnostiikka alkoi kiinnostaa minua. Tulin kokeilemaan kliinistä kemiaa ja se tuntui kiinnostavalta.” Elisa kertoo.
”Kävin useammalla erikoisalalla ennen kliinistä kemiaa. Kun tulin tänne, tämä tuntui tosi mukavalta ja halusin jäädä tänne.” Terhi kuvailee.
Kliinisen kemian erikoistumiseen kuuluu neljä vuotta työskentelyä kliinisellä kemialla eli pääsääntöisesti yliopistollisen sairaalan laboratoriossa. Koulutuksesta on mahdollista suorittaa myös jonkin aikaa jossakin muussa laboratoriossa, jos riittävä ohjaus järjestyy. Kliinisen kemian lisäksi erikoistumiseen kuuluu yhdeksän kuukauden terveyskeskuspalvelu ja kolme kuukautta erikoisalaa täydentävää koulutusta, jonka voi suorittaa merkittävästi laboratoriotutkimuksia käyttävällä alalla tai toisella diagnostisella alalla.
”Varsinaisia reunoja on vähän, mutta kliinisen kemian sisällä itsessään on monia osa-alueita”, Elisa kuvailee erikoistumisen rakennetta.
Suuri osa kliinisen kemian erikoislääkäreistä työllistyy yliopistosairaaloihin
Monista muista aloista poiketen on erikoistuminen helppo suorittaa yhdessä kaupungissa, ja valmistumisen jälkeen suuri osa kliinisen kemian erikoislääkäreistä työllistyy yliopistosairaaloihin. Yksittäisiä erikoislääkäreitä päätyy myös keskussairaaloihin ja yksityissektorille. Tällä hetkellä kliinisen kemian erikoislääkäreistä on pulaa ja työpaikkoja on hyvin tarjolla.
Kemiaa ja hematologiaa
Kliininen kemia jakautuu useampaan osa-alueeseen ja pääalat ovat kemia sekä hematologia. Uudempana alueena näiden lisäksi on noussut myös molekyyligenetiikka, jota kuuluu myös hieman erikoistumiseen.
Kemian alle kuuluu esimerkiksi automaatiolaboratorion toiminta sekä erikoiskemia. Erikoiskemiaan kuuluu tutkimuksia, joita ei automaatiolaboratoriossa pystytä tekemään erityisvaatimusten, kuten esimerkiksi laitteiden tai laboratoriohoitajan erityisosaamisen takia. Osa tutkimuksista saattaa vaatia myös lääkärin tai kemistin tulkintaa. Erikoiskemian tutkimuksia ovat esimerkiksi elektroforeesilla tehtävät proteiinifraktiotutkimukset ja erittäin tarkat massaspektrometriset tutkimukset.
Elisa ja Terhi kertovat, että laboratoriovalikoiman muutokset ovat keskeinen asia kemian puolella ja erikoistuvien on tärkeä oppia niihin liittyvistä prosesseista. Tätä osaamista tarvitaan esimerkiksi silloin, jos laboratoriotutkimuksen menetelmä muuttuu tai uusi tutkimus lisätään laboratorioon.
Kemian puolella päivä voi koostua osittain rutiiniluontoisemmasta työstä kuten lausuntojen antamisesta tai yhteydenpidosta kliinikoihin ja osittain projektiluontoisista töistä. Projektit voivat liittyä esimerkiksi laboratoriovalikoiman muutoksiin, laadunvalvontaan, kehittämiseen tai laboratoriolaitteistoon.
Hematologian puolella erikoistuvat lääkärit työskentelevät esimerkiksi verikeskuksessa, jossa pääsee perehtymään muun muassa verenhuoltoketjuun sekä immunologiaan. Jokaisessa yliopistosairaalassa on verikeskus, joka vastaa verituotteiden jakelusta ja tekee veriserologiset tutkimukset kuten veriryhmämääritykset ja vasta-ainetutkimukset.
Lisäksi veren morfologiset tutkimukset, kuten veren sivelynäytteet ja luuytimen aspiraationäytteet, joita käytetään esimerkiksi pahanlaatuisten verisairauksien, anemioiden ja trombosyyttitautien diagnostiikassa, kuuluvat hematologiaan. Myös kantasolusiirrot ja kantasolulaboratorion toiminta on osa hematologian toimintaa.
”Hematologialla pääsee tekemään aika erilaista työtä kuin kemian puolella. Esimerkiksi mikroskopoimaan ja perehtymään virtaussytometriaan. Kemialla puolestaan on enemmän projektiluontoisia töitä.” Elisa kuvailee työnkuvia.
Asiantuntijatyötä laboratoriossa
Kliinisellä kemialla työajat ovat säännölliset eikä päivystyksiä ole. Alaan ei myöskään kuulu potilastyötä. Yleensä omaan työhön voi vaikuttaa kohtalaisen hyvin. ”Omassa työpäivässä voi vaikuttaa aika paljon siihen, missä järjestyksessä työnsä tekee”, Terhi kertoo.
Kliinisellä kemialla työ kokonaisuudessaan on hyvin erilaista kuin tavallinen kliininen lääkärin työ. Elisa ja Terhi kertovat alan sopivan sellaisille henkilöille, jotka tykkäävät perehtyä ja selvittää asioita, ehkä vähän syvemminkin. Hematologian puolella työ on myös visuaalista, kun katsotaan mikroskooppi- tai virtaussytometrianäytteitä.
Ala sopii hyvin henkilöille, jotka pitävät työskentelystä muiden asiantuntijoiden kanssa eikä yksin potilaiden kanssa
Sosiaaliset taidot ovat myös kliinisellä kemialla tarpeen, sillä töitä tehdään yhdessä muiden ammattilaisten kanssa. Yhteistyötä tehdään niin lääkäreiden kesken kuin myös bioanalyytikkojen ja kemistien kanssa. ”Ala sopii hyvin henkilöille, jotka pitävät työskentelystä muiden asiantuntijoiden kanssa eikä yksin potilaiden kanssa”, Terhi kertoo.
Kysyttäessä kliinisen kemian hyvistä puolista Elisa nostaa esille hematologian visuaalisuuden: ”Koen, että on hienoa katsoa ja pohtia soluja.”
”Myös yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa on palkitsevaa. Ei tarvitse olla yksin, vaan aina löytyy joku, jolta voi kysyä”, hän jatkaa.
Terhi nostaa esille myös laadukkaan perehdytyksen: ”Missään muualla perehdytys ei ole ollut yhtä hyvää ja järjestelmällistä kuin laboratoriossa. Laatujärjestelmät edellyttävät, että perehdytys pitää järjestää ja sen pitää olla dokumentoitua. Siksi perehdytys on myös hyvää.”
Miltä näyttää alan tulevaisuus nopeasti muuttuvassa maailmassa? Ainakin toiveena on, että analytiikassa voisi hyödyntää tekoälyä keventämään työkuormaa. Esimerkiksi hematologiset hoidot kehittyvät nopeasti, mutta samalla myös työmäärä kasvaa.
”Ei yhtään haittaisi, jos helpompia asioita saisi automatisoitua vielä nykyistä enemmän, jotta voisi käyttää enemmän aikaa vaativampaan analytiikkaan”, Elisa toivoo.
Muutoksia tullaan todennäköisesti näkemään myös mikroskooppinäytteissä. ”Uskon, että mikroskooppinäytteissä tullaan menemään enemmän digitaaliseen. Ehkä minun mikroskooppini vielä häviää joku päivä täältä huoneesta. Se on ehkä jollain tavalla jo näköpiirissä.” Terhi kertoo.
Erikoisalan monipuolisuutta on välillä vaikea kuvailla sanallisesti ja kliiniseen kemiaan tutustuu parhaiten tulemalla sinne töihin
Millaiset lopputerveiset kliiniseltä kemialta halutaan lähettää vielä omaa alaansa etsiville? Terhi kertoo, että erikoisalan monipuolisuutta on välillä vaikea kuvailla sanallisesti ja kliiniseen kemiaan tutustuu parhaiten tulemalla sinne töihin. Koska monet asiat alalla ovat työssä opittavia, eli niitä ei ole lääketieteen perusopintojen aikana käsitelty, kannattaa tutustumiseen varata riittävän pitkä jakso, esimerkiksi puoli vuotta, jotta työhön pääsee kunnolla kiinni.
Teksti: Anssi Mykkänen
Infoboksi
Kliininen kemia pähkinänkuoressa
- Kliininen kemia on erikoisala, joka vastaa laboratoriotutkimuksista yhdessä muiden alojen ammattilaisten kanssa. Kliiniset kemistit antavat lausuntoja laboratoriotutkimuksista ja osallistuvat laboratoriovalikoiman muutoksiin kuten uusien menetelmien käyttöönottoon.
- Koulutuksen vähimmäispituus on 5 vuotta.
- Vuonna 2021 erikoislääkäreitä oli 80, joista 45 jää eläkkeelle vuoteen 2035 mennessä.
- Erikoislääkäritarpeen arvioidaan pysyvän suunnilleen ennallaan vuonna 2035. Tämän saavuttaminen edellyttää 4–5 valmistuvaa erikoislääkäriä vuodessa.
