Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Edunvalvonnan perusteet: Uuden työntekijän opas
Etusivu > Edunvalvonnan perusteet: Uuden työntekijän opas

Edunvalvonnan perusteet: Uuden työntekijän opas

Uudessa työpaikassa aloittaminen on osa jokaisen lääkärin urapolkua. Erityisesti nuorelle lääkärille uudessa työpaikassa aloittaminen voi koittaa jopa useamman kerran vuodessa. Mitä kannattaa huomioida, jos on juuri nyt aloittamassa uudessa työssä?

1. Pyydä virkamääräys tai työsopimus allekirjoitettuna hyvissä ajoin

Monissa työpaikoissa on tapana, että virkamääräys (tai työsopimus, jos kyseessä ei ole julkinen työnantaja) tehdään valmiiksi vasta ensimmäisen työpäivän aikana tai pahimmillaan jopa vasta sen jälkeen. Mikään ei kuitenkaan estä työnantajaa tekemästä virkamääräystä valmiiksi jo siinä vaiheessa, kun töistä suullisesti tai sähköpostitse sovitaan.

Virkamääräyksen tekeminen hyvissä ajoin ennen virkasuhteen alkua on työntekijän näkökulmasta edullista, sillä se auttaa ehkäisemään monia mahdollisesti eteen tulevia sudenkuoppia. Virkamääräystä tehdessään työnantajan tulee esimerkiksi määritellä tyhjentävästi mille ajalle virkamääräys tehdään – näin vältytään väärinymmärryksiltä siitä, minä päivänä työ tarkalleen ottaen alkaa ja loppuu. Samoin myös virkanimike, palkkaus ja työsopimusten tapauksessa myös sovellettavat työehdot tulevat määritellyksi. 

Mikäli asioissa on epäselvyyksiä, on niistä mukavampi keskustella ennen kuin potilaat ovat oven takana odottamassa. Allekirjoitettu virkamääräys varmistaa myös sen, että voi huoletta tehdä muita työhön liittyviä sitoumuksia, kuten sopia uudelle paikkakunnalle muutosta tai luopua muista työmahdollisuuksista.

2. Huolehdi, että saat samaa palkkaa kuin muut samaa työtä tekevät

Hyvinvointialueilla käynnissä olevan palkkojen yhteensovittamisen myötä osa hyvinvointialueista on muuttanut palkkaustaan siten, että uudet työntekijät on pyritty palkkaamaan lääkärisopimuksen palkkataulukon minimipalkoille. Näin on toimittu, vaikka työpaikalla muut vastaavaa työtä tekevät lääkärit saisivat minimipalkkaa korkeampaa palkkaa. Esimerkiksi perusterveydenhuollossa harva lääkäri tekee töitä taulukon mukaisella palkalla (3 865.60 €/kk 1.6.2024 alkaen alle 3 v erikoistuneiden osalta), mutta siitä huolimatta uusia työntekijöitä on pyritty rekrytoimaan tälle palkkatasolle. 

Tapa on vastoin sitä periaatetta, että samasta työstä tulisi samassa työpaikassa maksaa sama palkka. Erityisen hankala tilanne on ollut niille lääkäreille, jotka ovat jo hyvissä ajoin sopineet esimerkiksi kesätyöt työpaikan normaalilla palkalla. Näissäkin tilanteissa työnantaja on paikoin yrittänyt tarjota työntekijälle sovittua alempaa palkkaa. 

Tilanne on kimurantti, sillä hyvinvointialueilla käynnissä olevan palkkojen yhteensovittamisen aikana palkkaerot työpaikalla ovat periaatteessa sallittuja. Lääkäriliitto on ottanut asiaan kantaa, mutta toistaiseksi tilanne ei kaikilla työpaikoilla ole korjaantunut. [1] Työntekijän keinot ovat tilanteessa vähissä. Lähtökohtaisesti velvollisuutta pitää kiinni sovitusta työsuhteesta ei kuitenkaan ole, mikäli työnantaja ei pidä kiinni aikaisemmin sovituista työsuhteen ehdoista. Näin ollen hyvä idea voikin olla uuden työpaikan etsintä, mikäli kaikkia tyydyttävään sopimukseen ei päästä.

3. Varmista, että koulutus ja seniorituki on järjestetty

Erityisesti kandidaattien ja uransa alkuvaiheessa olevien lääkärien töissä korostuu se, että seniorituki tulee olla järjestetty asianmukaisesti. Nuori Lääkäri käsitteli aikaisemmassa numerossaan 1/24 sitä, missä ja millä edellytyksin kandidaatti voi työskennellä. 

Ennen töistä sopimista kannattaa tulevalta esihenkilöltä kysyä, miten tuki konkreettisesti on järjestetty. Perinteinen ”meillä on hyvä seniorituki” kun voi tarkoittaa montaa asiaa. Kysyä voi esimerkiksi, onko joka päivälle nimetty kokeneempi konsultti. Jo rekrytointivaiheessa kannattaa myös kertoa, mikäli kokee tarvitsevansa erityistä tukea jonkun tietyn potilasryhmän hoitamisessa tai toimenpiteen tekemisessä. 

Jo rekrytointivaiheessa kannattaa myös selvittää, miten työpaikalla on järjestetty koulutuksiin osallistuminen. Lääkäriliitto suosittelee, että jokaisen kokoaikaisesti työssä olevan lääkärin tulisi voida osallistua työnantajan kustannuksella työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen vähintään kymmenen päivää vuodessa. [2] Lisäksi suositellaan, että jokaisen lääkärin työaikaan tulee sisältyä vähintään viisi tuntia viikossa työpaikan sisäistä täydennyskoulutusta kuten meeting-toimintaa ja omatoimista opiskelua.

4. Ongelmatilanteissa nosta asiat heti keskusteluun

Jokaisen työuralla tulee vastaan tilanteita, jolloin kaikki ei mene suunnitellusti tai sovitusti. Valtaosasta tilanteista selviää helpoiten, kun nostaa ongelmat avoimesti keskusteluun esihenkilön kanssa – yleensä työnantajalla on halua ja keinot saada asiat järjestymään kaikkien osapuolen kannalta edullisesti.

Mikäli työhön liittyen nousee kuitenkin esiin ongelmia, jotka eivät työnantajan kanssa keskustellen ratkea, kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä oman työpaikan luottamusmieheen. Lääkäriliiton luottamusmiesten yhteystiedot löydät helposti Lääkäriliiton internetsivuilta. Myös Lääkäriliiton jäsenpalveluun ja Nuorten Lääkärien Yhdistykseen voi olla yhteydessä – et varmasti ole ensimmäinen tai ainoa, joka painii saman ongelman kanssa.

Joel Kontiainen
Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja

Viitteet:
[1] https://www.laakarilehti.fi/jasen/kesakandien-palkkoja-poljetaan/
[2] https://www.laakariliitto.fi/laakarin-etiikka/koulutus-ja-tutkimus/jatkuva-ammatillinen-kehittyminen/

Edunvalvonnan opas on palsta, jossa popularisoidaan työhön liittyviä edunvalvonnallisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä. Palstaa kirjoittaa NLY:n edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Joel Kontiainen.