Jo viiden vuoden ajan Koulutuspaikkakysely on toiminut NLY:n äänenvahvistimena. Mistä kaikki sai alkunsa ja mitä kysely on saanut aikaan?
Suomessa erikoislääkärikoulutuksen ohjaus siirtyi opetus- ja kulttuuriministeriöstä sosiaali- ja terveysministeriöön (STM). Samana vuonna STM:n alaisuuteen asetettiin lääkärien ja hammaslääkärien ammatillisen jatkokoulutuksen koordinaatiojaosto (oik. erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoutuksen sekä yleislääketieteen erityiskoulutuksen koordinaatiojaosto), jossa NLY:tä tuolloin edusti hallituksen silloinen varapuheenjohtaja Emma Hokkila. Koordinaatiojaosto laati ensimmäisenä toimikautenaan ensimmäisen valtakunnallisen toimenpideohjelman erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uudistamiseksi, ja ensimmäisiä kehittämistoimenpiteitä lähdettiin toteuttamaan vuonna 2017.
Erikoislääkärikoulutuksen muutoksen tuulet nostattivat esiin tarpeen ottaa selvää ammatillisessa jatkokoulutuksessa olevien lääkärien koulutusoloista
Samanaikaisesti länsinaapurissa Ruotsin nuorten lääkärien yhdistys (Sveriges Yngre Läkares Förening, SYLF) oli jo vuosituhannen alusta lähtien kartoittanut pakollista allmäntjänstgöring (AT) -jaksoa suorittavien nuorten lääkärien työoloja vuosittain toteutettavalla työpaikkakyselyllä nimeltään AT-ranking. Keväällä 2017 suomalaista erikoislääkärikoulutusta ravisuttamaan alkaneet muutoksen tuulet nostattivat meilläkin nopeasti esiin tarpeen ottaa selvää ammatillisessa jatkokoulutuksessa olevien lääkärien koulutusoloista. Niinpä NLY:ssä suomalaista vastinetta Ruotsissa kehitetylle kyselylle ryhtyi laatimaan viisihenkinen työryhmä, jossa vetovastuussa oli myöhemmin yhdistyksen puheenjohtajanakin toiminut Sara Launio.
Vuonna 2020 kyselyyn vastasi jo yli 1700 nuorta lääkäriä
NLY toteutti ensimmäisen Koulutuspaikkakyselyn syksyllä 2017, ja vuodesta 2018 lähtien kyselyä on toteutettu NLY:n ja Suomen Lääkäriliiton yhteistyönä. Ensimmäiseen kyselyyn vastasi 663 erikoistumiskoulutusta tai yleislääketieteen erityiskoulutusta suorittavaa lääkäriä ympäri Suomen. Heti seuraavana vuonna rikkoutui tuhannen vastaajan raja, ja vuonna 2020 kyselyyn vastasi jo yli 1700 nuorta lääkäriä. Vuodesta toiseen kyselyssä on selvitetty säännöllisen ohjauksen toteutumista, konsultaatiokäytäntöjen toimivuutta ja toimipaikkakoulutuksen laatua. Joka syksy vastaajat ovat myös arvioineet, mahdollistaako työn kuormittavuus oppimisen ja tuetaanko koulutuspaikalla tutkimustyön tekemistä.
Vuosina 2018–2020 kyselyä kehitettiin NLY:n koulutusvaliokunnassa silloisen puheenjohtajansa Sara Kaartisen johdolla. Vuodesta 2021 lähtien Koulutuspaikkakyselyn toteuttamisesta on vastannut nimikkotyöryhmä tiiviissä yhteistyössä NLY:n valiokuntien kanssa.
Vuoden 2018 kyselyssä suurennuslasin alle asetettiin aiemmin mainittujen teemojen lisäksi perehdytys, ammatillisen kasvun tukeminen sekä täydennyskoulutussuositusten toteutuminen. Osaamisperustaisen erikoislääkärikoulutuksen rakentuessa kyselyllä ryhdyttiin selvittämään, seurataanko nuorten lääkärien osaamisen karttumista systemaattisesti osaamistavoitteiden, säännöllisen palautteenannon ja strukturoitujen arviointimenetelmien avulla. Vuonna 2020 valmistui ensimmäinen erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen opinto-opas, ja jo samana syksynä Koulutuspaikkakyselyllä oli mahdollista selvittää, kuinka monta erikoistuvaa lääkäriä uunituore opas oli ennättänyt saavuttaa.
Koulutuspaikkakyselyn tulokset ovat herättäneet laajaa keskustelua muun muassa perehdytyksen puutteellisuudesta
Vuonna 2019 kyselyssä kartoitettiin ensimmäistä kertaa nuorten lääkärien työn aiheuttamaa uupumusta, ja tulokset olivat hälyttävät. Tulokset noteerattiin myös valtakunnan mediassa, ja sittemmin Koulutuspaikkakyselyn tulokset ovat herättäneet laajaa keskustelua muun muassa perehdytyksen puutteellisuudesta, osaamisen arviointiin panostamisesta ja yliopistosairaaloiden automaattisista koulutusoikeuksista. Lääkäripäivillä 2021 jaettiin ensimmäistä kertaa palkinto Vuoden nousijalle. Tittelissä kulminoitui hienosti kyselyn perimmäinen tarkoitus, jonka Launio kiteytti jo marraskuussa 2017 Mediuutisten haastattelussa: ”Ensisijainen tavoitteemme ei ole kertoa lääkäreille, missä on paras erikoistumispaikka. Tavoite on, että erikoistumiskoulutus kehittyy.”
Työnantajien mielenkiinto anonymisoituja koulutuspaikkakohtaisia tuloksia kohtaan lisääntyi vuosi vuodelta, ja NLY:ssä kyselyn kerryttämää tietoa koulutusoloista sekä hyväksi havaituista käytänteistä haluttiin päästä jakamaan myös suoraan toimipaikoille. Samanaikaisesti erikoislääkärikouluttajat olivat kannustaneet NLY:tä valjastamaan kyselyaineiston tutkimuskäyttöön, ja vuoden 2020 aikana NLY saikin oman tutkimusryhmänsä, jonka johtajana aloitti Enni Sanmark.
Vuoteen 2022 mennessä viiden vuoden kyselyvastauksista oli ennättänyt muodostua ainutlaatuinen tutkimusaineisto, jonka tarkempaan tarkasteluun vuosi päätettiin pyhittää. ”Välivuosi” mahdollisti paitsi vuositason vastaustrendien määrittämisen ja koulutuspaikan suosittelua puoltavien tekijöiden etsimisen, myös pitkäjänteisesti menestyksekästä koulutustyötä tekevien toimipaikkojen nimeämisen. Niinpä NLY pääsi yhdessä Lääkäriliiton kanssa palkitsemaan tammikuun Lääkäripäivillä yhteensä 32 Kestomenestyjää, jotka kaikki ovat ansainneet nuorilta lääkäreiltä täydet viisi tähteä vuosina 2019–2021 (sivuilla 22-23).
Syksyllä 2023 Koulutuspaikkakysely toteutetaan jo kuudetta kertaa, ja tuloksia odotetaan jo nyt malttamattomina. Tänä päivänä Koulutuspaikkakysely on vaikuttava kyselytutkimus, jossa saavutetut tähdet työnantajat yli sektorirajojen ovat omaksuneet lyömättömäksi rekrytointivaltiksi. Suomen historian laajamittaisimman hallintouudistuksen keskellä on tärkeää voida tunnistaa mahdollisia muutoksia nuorten lääkärien koulutusoloissa ja koetussa työkuormituksessa. Tämän takaa Koulutuspaikkakysely, jonka tuloksia hyödynnetään aktiivisesti NLY:n strategisen päätavoitteen, Nuoren Lääkärin tasapainoisen arjen, saavuttamiseksi – nyt ja tulevaisuudessa.
Katariina Seittenranta
Koulutuspaikkakysely-vastaava 2021
