NLY pureutui tarkemmin viime Koulutuspaikkakyselyn tuloksiin päivystysten osalta ja analysoi, mitkä tekijät kuormittavat nuoria lääkäreitä päivystyksissä.
Vuoden 2021 Koulutuspaikkakyselyyn vastanneista (n = 1557) 61,7 % teki päivystystyötä osana päätoimeaan (1). Heistä kaksi kolmesta (n = 619) koki päivystystyön lisäävän merkittävästi kuormitusta. Päivystystyön kuormittavuus korostui erikoisaloista erityisesti lastenneurologialla, urologialla, plastiikkakirurgialla, lastentaudeilla ja sisätaudeilla.
Viime syksyn kyselyssä halusimme lisäksi selvittää, mitkä asiat erityisesti lisäävät päivystystyön kuormitusta. Avoimia vastauksia saimme 489 vastaajalta, ja tulokset on esitetty taulukossa 1. Suurin osa vastaajista oli nimennyt useampia päivystystyöhön liittyviä kuormitustekijöitä.
Pitkiä työvuoroja ilman taukoja
Merkittävin yksittäinen kuormitusta lisäävä tekijä oli vastanneiden mielestä vaikeus palautua päivystysvuorosta.
Päätoimessaan päivystävistä yli kolmannes (34,8 %) koki päivystyksestä palautumisen riittämättömäksi. Tämä johtui esimerkiksi runsaasta yöpäivystysten määrästä tai pitkistä työputkista. Riittämätön lepo ja työn tauotus (17,0 %) sekä jatkuvat työn keskeytykset (11,5 %) päivystysvuorojen aikana nousivat myös esille kuormitusta lisäävinä tekijöinä.
Pitkät, yleisimmin 24 tunnin, päivystysvuorot nähtiin myös erillisenä kuormitusta aiheuttavana tekijänä (21,7 %). Toisaalta osa (12,7 %) oli kokenut työaikalain uudistuksen ja tästä seuranneen päivystystyön uudelleenjärjestelyn kasvattaneen työsidonnaisuutta ja siten lisänneen kuormitusta. Niin virkaehtosopimustekstejä kuin päivystysvuorolistoja laadittaessa olisikin tärkeää kyetä huomioimaan eri päivystyspisteiden ominaispiirteitä sekä lääkärien yksilöllisiä tarpeita.
Puutetta työvoimasta ja ajasta
Päivystystyön hektinen ja paineensietokykyä kysyvä luonne lisää työn kuormittavuutta, mutta varsin suuri osa kuormitustekijöistä kumpuaa koko sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää kurittavista haasteista. Lääkärikunnassa näihin kysymyksiin on jo pyritty etsimään vastauksia (2).
Useampi kuin joka viides vastaaja (21,7 %) koki päivystyspisteen liian vähäisten henkilöstöresurssien lisäävän olennaisesti kuormitusta.
Paitsi lääkärien vähäisyys myös muun hoitohenkilökunnan riittämättömyys nousi esille useissa vastauksissa. Päivystyksen riittämätön resursointi kipusi suurimmaksi ongelmaksi myös Lääkäriliiton toteuttamassa päivystyskyselyssä syksyllä 2021 (3). Päivystyspisteen kiire oli Koulutuspaikkakyselyn tuloksissa toiseksi merkittävin päivystystyön kuormitusta lisäävä tekijä (27,8 %).
Koulutuspaikkakyselyssä päätoimessaan päivystävistä 12,1 % nosti vastauksessaan esille epätarkoituksenmukaiselta tuntuvan potilasmateriaalin hoitamisen päivystyspisteissä. Tällä viitattiin useimmin hoidontarpeenarvion toimimattomuuteen tai päivystyksen ylikuormitukseen, jolloin vastaajat olivat kokeneet joutuvansa olemaan vastuussa muun kuin oman erikoisalansa piiriin kuuluvien potilaiden hoidosta.
Keskeisenä epäkohtana nähtiin, että kiireettömät ongelmat ajautuvat perusterveydenhuollon ahdingon vuoksi päivystävien lääkärien ratkottaviksi.
Tämä osaltaan selittää sitä, miksi 15,3 % vastanneista koki liiallisen työmäärän olevan yksi merkittävimmistä kuormitustekijöistä.
| Kuormitustekijä | % |
| Vaikeus palautua päivystyksistä | 34,8 |
| Päivystyspisteen kiire | 27,8 |
| Pitkät päivystysvuorot | 21,7 |
| Päivystyksen riittämätön resursointi | 21,1 |
| Riittämätön lepo | 17,0 |
| Liiallinen työmäärä | 15,3 |
| Riittämätön osaaminen ja liian suuri vastuu | 14,9 |
| Kasvanut työsidonnaisuus | 12,7 |
| Epätarkoituksenmukainen potilasmateriaali | 12,1 |
| Työn keskeytykset | 11,5 |
Tuesta turvaa
Koulutuspaikkakyselyn päätoimessaan päivystystyötä tekevistä vastaajista 14,9 % koki osaamisen riittämättömyyden ja liian suurelta tuntuvan vastuun lisäävän huomattavasti työn aiheuttamaa kuormitusta. Tämän koettiin johtuvan useimmin päivystysvastuun alkamisesta liian varhaisessa vaiheessa erikoislääkärikoulutusta.
Uusia päivystäjäsukupolvia kasvatettaessa nuorten lääkärien valmiuksia päivystystyöhön voidaan tukea panostamalla perehdytykseen sekä satsaamalla ohjaukseen ja konsultaatiotukeen. Laadukas, simulaatio-oppimista hyödyntävä toimipaikkakoulutus on myös ratkaisevassa roolissa. Päätoimessaan päivystävistä vastaajista 83,7 % kertoi näiden seikkojen tekevän päivystyksessä työskentelystä ammatillisesti turvallista.
Koulutuspaikkakyselyn vastaajista selvä enemmistö (76,8 %) koki päivystystyön koulutukselliseksi (KUVAAJA 2). Tulos kertoo, että motivoituneita päivystäjiä maassamme toistaiseksi riittää. Työkuormitusta on kuitenkin päästävä kohtuullistamaan ripeästi, jotta nuoret päivystävät lääkärit eivät uuvu työtaakkansa alle.
Teksti: Krista Korja ja Katariina Kökkö
Lähteet:
1) https://nly.fi/koulutuspaikkakysely/tulokset-2021/
2) Tuukkanen J. Päivystyksestä tuli yhden luukun ansa. Suom Lääkäril 2021;76:2770-2771.
3) https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5229/sll_paivystyskysely_2021_tuloksia.pdf
