Onko lomasuunnitelmat vielä tekemättä ja haluaisit tutustua lähemmin esimerkiksi tutun kollegan opiskelukaupunkiin? Useimmille Suomen yliopistokaupungit tuntuvat kuitenkin liian läheisiltä vaihtoehdoilta. Katse halaajaakin helposti kohti ulkomaita, josta löytyy tälläkin hetkellä vajaa 1 200 suomalaista lääketieteen opiskelijaa. [1] Nuori Lääkäri lähti selvittämään, mitä ulkomaisista yliopistokaupungeista kannattaa tietää lomakohteena ja samalla myös antamaan pienen vilkaisun paikallisiin opintoihin.
Riika – historiallisen suosittu
Ensimmäisenä virtuaalisen lentokoneen nokka suuntaa kohti Baltian maista keskimmäistä eli Latviaa. Tarkemmin sanottuna pääkaupunki Riikaa, jossa viidennen vuoden opintojaan ovat suorittamassa Hyvinkäältä kotoisin oleva Sinikka Karjalainen ja Kuopiosta kotoisin oleva Jaakko Kataja. He molemmat opiskelevat Riga Stradinsin yliopistossa (RSU), joka on myös kaupungin kahdesta lääketieteellisestä tiedekunnasta kansainvälisempi ja suurempi. [2] Karjalainen toimii myös Riian suomalaiset lääketieteen opiskelijat ry:n eli RiSLOn puheenjohtajana toista vuotta. Kataja on puolestaan yhdistyksen entinen puheenjohtaja. ”Riian suosio suomalaisten kesken on ollut nousussa jo tovin ja suomalaisia opiskelijoita aloittaa vuosittain noin 80–100”, Karjalainen taustoittaa. ”Kokonaisuudessaan opintonsa aloittaa noin 600 lääketieteen opiskelijaa, joista noin 30 % on kansainvälisiä opiskelijoita. Suomalaisia hakijoita on yhteensä noin 120–150 vuosittain kahdessa eri haussa”, kertoo puolestaan Kataja. Molemmat ovat kokeneet Latviassa opiskelun hyvänä kokemuksena, jota on tukenut niin suomalainen opiskelijayhteisö kuin yliopiston monikulttuurinen yhteisö. Vieraaseen kaupunkiin ja ympäristöön muuttaminen on tuonut myös haasteita. Molemmilla on kuitenkin alusta asti ollut selvää, että opintojen jälkeen elämä rakentuu Suomeen. ”Vaikka olen kotiutunut hyvin, on muutto aina tuntunut väliaikaiselta. Osa tavaroista on ollut vanhemmilla säilössä (ja asiat ovat aina väärässä maassa), joten odotan jo innolla asettumista paikalleen.” Karjalainen kertoo.
Harjoittelu kestää yhteensä 17 viikkoa
Opinnot rakentuvat Latviassa pääosin samoin kuin Suomessa. Prekliinisiin opintoihin kuluu kaksi ensimmäistä vuotta kemiaa, fysiologiaa ja anatomiaa opiskellen, minkä jälkeen siirrytään erikoisalakohtaisiin kursseihin. Viimeinen opiskeluvuosi menee kliinisessä harjoittelussa, ja yleensä tämä on suomalaisilla opiskelijoilla kohdistunut kotimaahan. Harjoittelu kestää yhteensä 17 viikkoa ja koostuu kuudesta viikosta sisätauteja ja kirurgiaa sekä viidestä viikosta vapaavalintaisia työjaksoja. Syventävien opintojen opinnäytetyötä vastaa viimeisenä vuonna kirjoitettava ”thesis” ja valmistuminen saa sinettinsä kolmipäiväisessä kansallisessa tentissä eli ”state examissa”.
Opintojen ohessa loma-aikoina voi työskennellä Suomessa amanuenssina tai viransijaisena. Näissä tehtävissä toimiessaan eivät Karjalainen tai Kataja ole huomanneet merkittäviä ennakkoluuloja tutkintomaahan liittyen. ”Lausuntoihin ja hoitopolkuihin liittyvät asiat ovat hieman vieraampia, mutta näihin olen saanut aina hyvät opastukset. Vaikka en itse ole kokenut ennakkoluuloja, olen kuullut myös varsin epämukavista kommenteista. Toivon kuitenkin, että käytännön osaaminen ja työn jälki pyyhkivät ”ostetaan paperit ulkomailta” -ajatukset pois viimeisiltäkin epäilijöitä.” Karjalainen sanoo.
Kannattaa varata reilusti aikaa vain kiertelyyn ja seikkailuun ympäri Riikaa
Riika on turistikohteena historiallinen ja erityisesti tunnettu vanhasta kaupungistaan, joka on nostettu myös Unescon maailmanperintölistalle. Myös koko kaupunki ja kulttuuri on hyvin moninaista. ”Kaupunki on valloitettu sadan tai kahdensadan vuoden välein eri valtioiden toimesta. Tämän seurauksena kaupunki ja sen kulttuuri ovat sekoitus, jossa eniten näkyvät Saksan ja Neuvostoliiton vaikutukset.” Kataja kertoo. Erityisistä ajanviettokohteista molemmat suosittelevat ehdottomasti RSU:n anatomista museota. Lisäksi Karjalainen ja Kataja kehottavat vanhan kaupungin lisäksi tutustumaan myös laajemmin ympäröivään kaupunkiin. ”Toivon, että mahdollisimman moni eksyy myös uuteen keskustaan tai suurlähetystöalueelle, joka kuhisee ravintoloita ja kuppiloita. Kannattaa varata siis reilusti aikaa vain kiertelyyn ja seikkailuun ympäri Riikaa.” Karjalainen sanoo. Latvialaisia ruokia Karjalainen ei neuvo matkalla pelkästään maistelemaan, koska nämä muistuttavat Baltiassa pitkälti toisiaan ja kaupungista löytyy myös rikas ravintolakenttä, jossa jokaisella löytyy jotakin. Myös kasvisravintoloita löytyy hyvin. ”Laktoosittomuutta ei kuitenkaan maassa tunneta – joten laktaasipillerit mukaan”, Karjalainen vinkkaa.
Hintataso on kaupungissa ollut noususuuntainen inflaation vuoksi, mutta se on edelleen noin 70–80 % Suomen vastaavasta. Kaupunkikulttuurin osalta niin Karjalainen kuin Kataja nostavat yllätykseksi esiin julkisen liikenteen. Bussiin saatetaan tunkea sisään ja sieltä ulos miten sattuu ja ikkunapaikka jätetään usein tyhjäksi oman tilan toiveessa – hieman siis suomalaisella totuttelemista. Kehuja saa erityisesti latvialainen erikoisuus. ”Vastapainona kukkien ostaminen on todella normaalia, ja monilla kaduilla notkuukin erilaisia kukkakioskeja – tätä tulen varmasti kaipaamaan”, Karjalainen sanoo.
Vilna – kulttuuria, kokemuksia ja suorasanaisuutta
Seuraavana virtuaalisen junan nokka suuntaa kohti etelää ja Baltian maista väkiluvultaan suurinta eli Liettuaa. Noin puolen miljoonan asukkaan Vilnassa sijaitsee tämänkertaisen matkamme päätepysäkki. Maan pääkaupunkia esittelee neljännen vuoden opintojaan Vilnan yliopistossa suorittava Porvoosta kotoisin oleva Heidi Mulari. Myös Vilnassa lääketieteen opiskelun suosio on kasvanut ja Mulari onkin yksi yli viidestäkymmenestä suomalaisesta medisiinarista Vilnassa. [3] ”Eläminen ja opiskelu ulkomailla on antanut paljon enemmän kuin mitä ikinä osasin odottaa ennen tänne lähtöä. Ehdottomasti yksi kallisarvoisimpia asioita, mitä itse olen saanut, on tiivis suomalaisten ryhmä sekä ystävät ympäri maailman.” Mulari kertoo. Uuteen kulttuuriin ja maahan asettuminen on vaatinut opettelemista ja opintojen alussa kääntäjä olikin kovassa käytössä. Opintoihin kuuluu yliopistossa kuitenkin myös yksi pakollinen liettuan kurssi, jonka lisäksi valinnaisia opintoja tulee valita kolmen kurssin verran muista tiedekunnista.
Erityistä kiitosta Mulari antaa Suomen harjoittelumahdollisuuksille
Itse lääketieteen opinnot koostuvat Vilnassa kahdesta prekliinisestä vuodesta, minkä jälkeen opetus siirtyy yliopistolliseen sairaalaan. Täälläkin opinnot päättää viimeisen vuoden harjoittelu, ”thesis” ja kahden sadan kysymyksen loppukoe. Eroavaisuuksia kuitenkin löytyy ja erityistä kiitosta Mulari antaa Suomen harjoittelumahdollisuuksille. ”Muissa maissa ei ole amanuenssuurien kaltaista mahdollisuutta, minkä itse koen todella tärkeäksi osaksi oppimista. Olen tehnyt harjoitteluja useassa eri sairaalassa ja vastaanotto on ollut pääosin positiivinen. Valitettavasti olen myös törmännyt ennakkoluuloihin, mutta onneksi näistä on päästy yli yhdessä työskentelyn jälkeen!” Mulari sanoo.
Tunnetuimpana nähtävyytenä pidetään Vilnan katedraalia kellotorneineen
Vilna on Riikan tavoin historiallinen kaupunki ja täälläkin Unesco on asettanut sen vanhan kaupungin maailmanperintölistalle. ”Vanhaa kaupunkia pidetään yhtenä suurimmista ja parhaiten säilyneistä Euroopassa, ja se on ehdottomasti vierailun arvoinen. Tunnetuimpana nähtävyytenä pidetään Vilnan katedraalia kellotorneineen. Katedraalin vieressä kukkulan päällä sijaitsee 1400-luvulla rakennettu Gediminasin torni, josta avautuu upeat näkymät ympäri kaupunkia.” Mulari ketoo. Lisäksi kaupungin halki kulkee Neris-joki, jonka varrelle Mulari neuvoo rauhoittumaan ravintoloissa istuen. Vilnaan onkin helppo suunnata esimerkiksi viikonloppureissulle. Mulari vinkkaa myös suuntaamaan reissulla KGB-museoon sekä maistelemaan liettualaisia erikoisuuksia kuten Kibinas-leivonnaisia ja Šakotis-kakkua. Uutta perspektiiviä kaupunkiin voi hakea kuumailmapallolennoilla, joista on myös tullut eräänlainen symboli kaupungille.
Hintataso on Suomeen verrattuna selkeästi halvempi
Hintataso on Suomeen verrattuna selkeästi halvempi. ”Julkisen liikenteen lippu maksaa 90 senttiä ja kuukausikortti opiskelijalle 5,80 €. Muutamana esimerkkinä ruoan hinnoista Rimissä (alun perin latvialainen kauppaketju) broilerin rintafile maksaa 6 €/kg ja iso kolapullo 1,90 €. Alkoholi on myös edullisempaa ja esimerkiksi liettualainen viini maksaa 5 € ja Corona 1,1 € pullolta.” Mulari kertoo. Kaupunkikulttuurista kehuja Mularilta saa erityisesti ihmisten tapa viettää aikaa ulkona säällä kuin säällä. Ihmiset voivat kuitenkin vaikuttaa aluksi epäystävällisiltä kielimuurin ja suorasanaisuuden vuoksi. ”Kuitenkin ravintoloissa palvelu ja kielitaito on ollut todella hyvää ja itse olen kokenut mukavia kohtaamisia paikallisten kanssa niin koulussa kuin vapaa-ajalla”, Mulari sanoo.
Minne haluat, että toimituksen virtuaalinen nokka suuntaa seuraavaksi? Lähetä ehdotuksesi NLY:n paikallisosastovastaavalle: lassi.karppi@nly.fi
TEKSTI: Lassi Karppi
KUVAT: Sinikka Karjalainen, Jaakko Kataja ja Heidi Mulari
Lähteet
- Kosonen S, Lääketiedettä opiskelee ulkomailla yli tuhat opiskelijaa, Lääkärilehti https://www.laakarilehti.fi/terveydenhuolto/laaketiedetta-opiskelee-ulkomailla-yli-tuhat-suomalaista/
- Riga Stradiņš University, Admissions statistics: https://www.rsu.lv/en/study-here/admissions/statistics
- Lääkäriliitto: Ammatillinen kehittyminen, Opiskelijatutkimus: https://www.laakariliitto.fi/laakariliitto/tutkimus/ammatillinen-kehittyminen/
