Erikoistuvien lääkäreiden pulasta Suomessa on puhuttava. Monen tekijän summana olemme joutumassa suuriin vaikeuksiin. Vaikka suuri osa erikoislääkäreistä on eläköitymässä lähitulevaisuudessa, nuoret lääkärit ovat haluttomampia työskentelemään sairaalamaailmassa.
Tuore tutkimus osoittaa, että noin puolet kaikista erikoislääkäreistä jää eläkkeelle seuraavan kymmenen vuoden aikana. (1) Tämän lisäksi erikoistumiskoulutukseen hakijoiden määrä vähenee merkittävästi. Erikoisalojen välillä on tietenkin eroja ja kaikkialla ei ole pulaa, mutta suuntaus on huolestuttava. Syksyn 2019 erikoislääkärikoulutuksen hakukierroksella noin 30 % paikoista jäi tyhjiksi ja keväällä 2020 noin 40 %.
Suomen yliopistot tuottavat yhä enemmän lääkäreitä, jotka eivät kuitenkaan päädy sairaaloihin oikeille aloille – ja kaikki ihmettelevät, miksi.
Liisa Lehtonen vaati Lääkärilehden kirjoituksessa ideoita tämän ongelman ratkaisemiseksi. (2) No, voin auttaa.
Erikoistumista aloittaessani suurin isku kohdistui pankkitiliini. Nettotuloni laski neljänneksellä erikoistumisen aloittamisen yhteydessä. Se on paljon. Kysy keneltä tahansa liike-elämässä, voisivatko he leikata omaa palkkaansa 25 prosentilla neljäksi tai viideksi vuodeksi. Palkanalennus vaikuttaa melkein kaikkiin erikoistuviin lääkäreihin.
Toisaalta paljon suurempi ongelma isolle osalle erikoistuvista lääkäreistä on keskussairaalajakso, joka vaatii pakollisen työjakson keskussairaalassa. Tai keskussairaalapaikkakunnalle asettuneelle lääkärille jakso yliopistosairaalassa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä? Nuori lääkäri on muuttanut kotikunnastaan yliopistokaupunkiin. Sen jälkeen hänen on todennäköisesti muutettava pieneen kuntaan terveyskeskusjaksolle ja sitten keskikokoiseen kaupunkiin runkokoulutuksensa vuoksi. Jatkossa hän asuu yliopistokaupungissa viimeistä koulutusjaksoaan varten. Ja lopulta on hyvin mahdollista, että hänelle ei ole töitä yliopistosairaalassa valmiina erikoislääkärinä. Kuinka voi ylläpitää sosiaalisia suhteita ystävien kanssa, säilyttää parisuhteen ja kasvattaa lapsia, kun on muutettava parin vuoden välein? Poikkeuslupaa suorittaa koko koulutus yhdessä sairaalassa on yleensä erittäin vaikea saada.
Lisäksi koulutus usein erityisesti yliopistosairaalassa voi olla heikkolaatuista, kuten Koulutuspaikkakysely osoittaa. Tämäkään ei houkuttele erikoistumaan.
Ei ihme, että nuoret lääkärit eivät enää hyväksy näitä esteitä. He mieluummin jäävät terveyskeskuksiin tai yksityispuolelle, ehkä tekevät jonkin lisäkoulutuksen tai erikoistuvat yleislääketieteeseen, mikä on mahdollista lähellä olevissa keskussairaaloissakin. Heillä on usein parempi palkka kuin erikoistuneillakin sairaalakollegoilla. Lisäksi terveyskeskustyö on usein mahdollista osa-aikaisesti ja etänäkin!
Erikoisalojen hakijapulan voi ratkaista. Nostakaa erikoistuvien lääkäreiden palkkoja. Luokaa joustavia koulutuspolkuja ilman perusteetonta pakollista runkokoulutusta. Ja erityisesti, parantakaa yliopistosairaaloiden koulutuksen laatua. Kaikki nämä ovat tehtävissä.
Matthias Schober
Edunvalvontavaliokunnan jäsen
Lähteet
- Mediuutiset Erikoislääkärien eläköityminen kiihtyy – Hannu Halila: ”Tämä on iso ongelma” 22.1.2021
- Lääkärilehti 26.3.2021 12-13/2021 vsk 76 s. 760 – 763, Mikä auttaa erikoisalojen hakijapulaan?
