Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Nuori Lääkäri ihmettelee: Kaukomatkailijan kuume ja verimuutokset (osa 2/2)
Etusivu > Nuori Lääkäri ihmettelee: Kaukomatkailijan kuume ja verimuutokset (osa 2/2)

Nuori Lääkäri ihmettelee: Kaukomatkailijan kuume ja verimuutokset (osa 2/2)

Katso tapauksen ensimmäinen osa täältä.

Flavi-ryhmään kuuluva denguevirus aiheuttaa tropiikissa ja subtroopisilla alueilla kuten Kaakkois-Aasiassa hyvin yleisen denguekuumeen. Arvioidaan, että tartunnan saa vuosittain ainakin 400 miljoonaa henkilöä, mutta heistä ehkä vain pieni osuus potee reilusti oireisen infektion  

Matkailun lisääntyessä tartuntoja on alettu saada Etelä-Euroopastakin. Madeiralle ilmaantui 10 vuotta sitten yli 2000 potilaan epidemia. Suomessa tautia tavataan matkailijoilla jopa satakin kertaa vuodessa. 

Viruksia on neljää eri serotyyppiä, joiden kunkin kehittämät vasta-aineet eivät suojaa toisen serotyypin infektiolta. Mikrobi tarttuu hyttysen puremasta. Turistien käytössä rokotetta ei vielä ole. 

Tauti itää joitakin päiviä, harvoin yli viikon. Infektio on vaihteleva, ja suuri osa voi siis olla hyvinkin lieviä johtamatta selvittelyihin. Kuumeeseen saattaa toisaalta liittyä varsin kovia särkyjä, (break-bone fever), jokseenkin aina leuko- ja trombopeniaa ja yleensä ainakin joidenkin kuumepäivien jälkeen ihottumaa ja transaminaasien nousua. Muuten tyypillisessä oirekokonaisuudessa ihottuma kuitenkin voi puuttua osalta potilaista, mikä saattaa viivästyttää denguen juolahtamista mieleen. 

Tavallisesti ensi-infektio on oireisenakin aika vaaraton ja parantuu yleisillä hoidoilla reilussa viikossa, mutta jälkiuupumus on yleistä. Viruslääkkeet eivät auta. 

Jos uusintainfektio on saman ryhmän mutta eri serotyypin aiheuttama, se voi ilmeisesti immunologisista syistä olla hyvin vakava verenvuotokuume maksa- ja munuaisvikoineen. Siltikään matkustuskieltoja ei ensitaudin jälkeen yleensä suositella, vaikka hyttysiä kehotetaan mahdollisuuksien mukaan karttamaan.  

Diagnoosi vahvistuu nykyisin ensivuorokausina antigeeni- tai nukleiinihappotestillä ja tavallisesti ainakin viikossa kehittyvillä vasta-aineilla.

Potilaallamme oli IgM-luokan vasta-aineita jo tullessa, vaikka IgG-luokan dengue-vasta-ainetiitteri oli matala (20). Kolme vuorokautta myöhemmin toistetussa testissä myös IgG-luokan vasta-aineet olivat nousseet tiitteriltään lukemaan 5120. EKG:hen tai thoraxkuvaan virus ei muutoksia aiheuttanut. 

Kuume laski pian, mutta taudin kestettyä viikon verran ilmaantui ihottumaa ja transaminaasien nousuakin. Kaikkiaan dengue parantui parissa ja verimuutoksetkin kolmessa viikossa eikä mitään jälkitauteja ilmaantunut, kuten ei yleensäkään.   

 

Juhani Partanen
Sisätautilääkäri
“Emeritus” Jorvin sairaalasta