Riina Husu valmistui Tampereen yliopistosta lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 2016. Valmistumisen jälkeen Riinalle oli selvää, että hän tulisi erikoistumaan konservatiiviselle alalle. Pohdinnoissa oli tällöin muun muassa keuhkosairauksien erikoistuminen.
Erikoistumisalansa voi valita monella tapaa. Toisinaan kuitenkin erikoisala löytää tekijänsä. Näin kävi myös Riinalle: ”Ensimmäisenä valmistumisen jälkeisenä vuonna päädyin sattuman kautta terveyskeskusvuodeosastolle töihin. Siellä minua ohjasi kerran viikossa hyvin innostava ja kannustava geriatri, jonka myötä kiinnostuin geriatriasta. Tuon työjakson aikana ilmoittauduinkin erikoistumaan.”
Nyt noin viisi vuotta myöhemmin Riina on lähes valmis geriatrian erikoislääkäri. Tänä aikana hän on päässyt työskentelemään kaupunginsairaalan akuuttigeriatrian osastolla, terveyskeskuksen vuodeosastoilla ja vastaanotoilla, keskussairaalan keuhko-osastolla sekä Taysissa geriatrian konsultaatiotiimissä. Kaikki geriatrian erikoistumiseen vaadittavat reunapalvelut on tehty: kolme kuukautta neurologiaa akuutti- ja kuntoutusosastoilla, kuusi kuukautta sisätauteja eri osastoilla sekä kolme kuukautta psykiatriaa vanhus- ja neuropsykiatrian poliklinikalla.
Geriatrian erikoistuminen koostuu kahden vuoden mittaisesta runkokoulutuksesta ja kolmen vuoden mittaisesta eriytyvästä koulutuksesta. Runkokoulutukseen kuuluu vähintään yhdeksän kuukautta terveyskeskuksessa suoritettavaa palvelua, minkä jälkeen loput kuukaudet voi työskennellä joko terveyskeskuksessa tai sairaalassa. Terveyskeskustasolla vaihtoehtoja on monia: esimerkiksi kotihoito, terveyskeskusvuodeosasto tai muistisairaiden asumisyksikkö. Sairaalan puolella suositeltavia erikoisaloja runkokoulutusvaiheessa ovat muun muassa sisätaudit, neurologia, keuhkosairaudet ja onkologia.
Eriytyvässä koulutuksessa vaaditaan 24 kuukauden palvelu geriatrian erikoisalalla, kuuden kuukauden palvelu sisätaudeilla, kolmen kuukauden palvelu neurologialla ja kolmen kuukauden palvelu psykiatrialla. Geriatrian palvelun on oltava monipuolinen. Sen pitää sisältää työskentelyä sekä avohoidon että sairaalahoidon tehtävissä.
”Erikoistuvien tulee saada laaja-alaista koulutusta ja kokemusta äkillisesti sairastuneen vanhuksen arvioinnista ja hoidosta, iäkkäiden moniammatillisesta kuntoutuksesta, muistisairauksien diagnostiikasta ja hoidosta, vanhuspsykiatriasta, pitkäaikaissairauksien hoidosta ja monisairastavuuden hallinnasta, vanhuspotilaan lääkehoidosta sekä kotiin suunnatuista palveluista, joita ovat muun muassa kotihoito, kotikuntoutus, kotihoidon lääkäritoiminta ja kotisairaalatoiminta”, Riina kertoo.
Geriatrissa Riinaa kiehtoo ennen kaikkea työn monipuolisuus. Potilaita pääsee arvioimaan kokonaisvaltaisesti kuitenkin niin, että potilasryhmässä on jonkinlainen rajaus. ”Geriatri arvioi kokonaisvaltaisesti iäkkään potilaan terveydentilaan vaikuttavia seikkoja sekä akuuteissa että kiireettömissä hoitotilanteissa”, Riina avaa. Hän nauttii siitä, että pienempiä osatekijöitä optimoimalla voi saada aikaan erittäinkin merkittävän vaikutuksen potilaan kokonaistilanteessa.
”Myös tutkimusten ja hoidon kohdistaminen oikeille potilaille oikeaan aikaan tuntuu merkitykselliseltä geriatrin työssä”, Riina lisää.
Nosto: ”Tutkimusten ja hoidon kohdistaminen oikeille potilaille oikeaan aikaan tuntuu merkitykselliseltä geriatrin työssä.”
Työskentelymahdollisuudet ovat niin ikään monipuoliset. Töitä voi tehdä sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa. Geriatrin yksityiskohtaisempi toimenkuva riippuukin paljon työpaikasta. ”Esimerkiksi hoivakotien asukkaita hoitavan geriatrin työpäivä on varsin erilainen kuin yliopistosairaalan konsultoivan geriatrin, vaikka kohdattavat potilaat saattavat olla samoja”, Riina kertoo. Yhteistä usein kuitenkin on, että geriatri kohtaa potilaita, joiden toimintakyky ja itsenäinen selviytyminen ovat syystä tai toisesta heikentyneet. Riinan mukaan näiden taustalla on usein akuuttien sairauksien lisäksi monilääkitystä, useita pitkäaikaissairauksia, vajaaravitsemusta, mielialaongelmia, diagnosoimatonta muistisairautta ja muita geriatrisia oireyhtymiä.
Tällä hetkellä Riina työskentelee terveyskeskuksen geriatrian poliklinikalla. Siellä hän kohtaa potilaita pääasiassa muistisairauksien diagnostiikkaan ja seurantaan liittyen. Muita tulosyitä poliklinikan geriatrin arvioon voivat olla muun muassa monilääkityksen ongelmat tai toistuvat kaatumiset. Poliklinikkatyön lisäksi hän toimii kotihoidon geriatristen potilaiden omalääkärinä. Riina painottaa geriatrin työn olevan suurelta osin moniammatillista tiimityötä: ”Erittäin tärkeässä osassa työpäivissäni ovat muun muassa geriatriset hoitajat, fysioterapeutit, toimintaterapeutit ja sosiaalityöntekijät.”
Myös tutkimustyön rooli korostuu geriatriassa. Kuten medisiinassa yleisesti, lisää näyttöön perustuvaa tietoa kaivataan jatkuvasti. Alalla onkin runsaasti tutkimusmahdollisuuksia erilaisista aiheista aina pitkäaikaishoidosta akuuttihoitoon. ”Oma väitöskirjatutkimukseni on lonkkamurtuma-aiheinen. Työstän tällä hetkellä ensimmäistä osajulkaisua. Se käsittelee potilaita, jotka lonkkamurtuman jälkeen kuukauden kuluessa joutuvat uudelleen sairaalahoitoon. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää näiden hoitojaksojen syitä ja riskitekijöitä, sillä varhaisen uuden sairaalahoidon tiedetään pitkittävän toipumista ja vaikuttavan kuolleisuuteenkin”, Riina kertoo. Tutkimustyötä voidaan hyväksyä myös osaksi erikoistumista.
Monipuolisuutensa lisäksi geriatria tarjoaa myös omat haasteensa. Näitä ovat Riinan mukaan muun muassa ajankäytön hallinta ja kokonaisuuksien hahmottaminen.
Kun potilaan sairaushistoria on pitkä ja oireita paljon, on oleellisen hahmottaminen epäoleellisesta haastavaa.
Geriatria sopiikin Riinan mielestä hyvin systemaattiselle ja ihmisläheiselle persoonalle. Alan huonona puolena Riina pitää palvelujärjestelmän haasteita ja hoitajapulaa, jotka näkyvät suhteellisen paljon myös geriatrin työssä.
Geriatrin huippuhetket jaksavat kuitenkin kantaa haasteiden yli. Näitä Riina pystyy luettelemaan useita:
”Jonkin akuutin ja hoidettavan sairauden bongaaminen epämääräisen yleistilan laskun taustalta, geriatrisen arvioinnin perusteella tehtyjen toimenpiteiden, kuten lääkitysmuutosten ja kuntoutussuunnitelman avulla saavutettu kaatumisten väheneminen, sairaalageriatriassa tehtävä yhteistyö eri erikoisalojen kanssa, onnistunut ja rauhallinen saattohoito”.
Väestön ikääntyminen on tunnustettu tosiasia, joten geriatreille riittää runsaasti töitä myös jatkossa. Erikoistumispaikkojakin on ollut Riinan mukaan varsin hyvin ja joustavasti tarjolla. Riinan seuraavana suunnitelmana on suorittaa erikoislääkäritutkinto loppuun nykyisessä työpaikassaan. ”Sen jälkeen mietin, minne tie vie. Ainakin toistaiseksi akuuttigeriatria eri muodoissaan on kiehtonut.”
Geriatria lukuina
Vuonna 2016 Suomessa oli 259 geriatrian erikoislääkäriä. Geriatrien määrän ennustetaan kasvavan voimakkaasti tarpeen kasvaessa. Vuoden 2030 lopussa geriatrian erikoislääkäreitä ennustetaan olevan 381.
Vuonna 2014 sairaalageriatrien virkoja oli 21 kpl. Näistä noin neljäsosa oli täyttämättä.
Vuonna 2010 35 % geriatrian erikoislääkäreistä toimi sairaalassa ja 45 % terveyskeskuksissa.
Vuonna 2014 75 % geriatrian erikoislääkäreistä oli naisia ja 25 % miehiä.
Lähde: Erikoislääkäriennuste 2030 -tietopaketti, Lääkäriliitto, Erikoisalani.fi
Teksti: Samuli Kääriä, LK
Kuva: Riina Husun kotialbumi