Nuorten lääkärien sähköpostilaatikot ovat työpaikkailmoituksia pullollaan ja pikaviestimet ja puhelinvastaajat täyttyvät rekrytointipalveluiden yhteydenottopyynnöillä. Samanaikaisesti YEK- ja erikoistuvista lääkäreistä 55 % kokee itsensä lopen uupuneeksi työssään vähintään kerran kuukaudessa (1). Alle 35-vuotiaista lääkäreistä peräti 65 % kärsii työuupumuksen oireista kuukausittain tai useammin (2).
Yleisistä kriteeristöistä yksilöllisempiin
Vuonna 2019 NLY laati kriteerit sekä hyvälle koulutuspaikalle että hyvälle työpaikalle (3). Kriteeristöt on luotu osoittamaan, mitä nuori lääkäri voi työ- ja koulutusoloiltaan vaatia. Hyvässä koulutuspaikassa nuori lääkäri saa tukea ja koulutusta, palautejärjestelmä on toimiva ja erikoislääkäreitä kannustetaan hankkimaan pedagogisia valmiuksia. Hyvässä työpaikassa on edellytykset parhaalle mahdolliselle työsuoritukselle: työsopimus tai viranhoitomääräys on selkeä, työhyvinvointia kehitetään jatkuvasti ja työajasta vähintään viidennes on varattu kehittävään toimintaan.
Kaikki NLY:n esittämät kriteerit eivät kuitenkaan ole kaikille nuorille lääkäreille yhtä tärkeitä, ja näin asian kuuluukin olla. Mutta miten sitä osaisi nimetä omat yksilölliset kriteerinsä hyvälle koulutuspaikalle? Voisiko omaan työhyvinvointiinsakin vaikuttaa valitsemalla koulutuspaikkansa tietoisemmin – ja siten viisaammin?
Hiljainen tieto näkyväksi
Turun kaupungin avoterveydenhuollon koulutusvastaava Aino Ruohola on työssään päässyt ohjaamaan kymmeniä yleislääketieteen erityiskoulutusta ja erikoislääkärikoulutusta suorittavia nuoria lääkäreitä. Ruohola on tunnistanut junioreiden keskuudessa paljon hiljaista tietoa siitä, mikä saa nuoren lääkärin viihtymään koulutuspaikassaan. ”Tätä hiljaista tietoa on tärkeää tehdä näkyväksi”, Ruohola toteaa.
Viime kesänä Ruohola antoi YEK-lääkäreille tehtäväksi nimetä seikkoja, jotka eniten vaikuttavat juniorilääkärin arkeen. Listalle päätyivät muun muassa mahdollisuus oman työjärjestyksen muokkaamiseen, turvallinen konsultaatioilmapiiri ja työajan joustavuus. Hyvää työilmapiiriä ja muilta nuorilta lääkäreiltä saatavaa vertaistukea pidettiin myös tärkeinä. Lisäksi lääkärivakanssien täyttöasteen koettiin vaikuttavan merkittävästi työarkeen. Vastaavanlaisia tuloksia antoi myös tuorein Koulutuspaikkakysely, jossa ensimmäistä kertaa selvitettiin, mikä saa nuoren lääkärin antamaan suosittelevan arvion omalle koulutuspaikalleen.
Tietoisemmilla valinnoilla paremmat puitteet oppimiselle
Ruohola uskoo, että nuoren lääkärin on mahdollista vaikuttaa omaan työtyytyväisyyteensä sillä, että koulutuspaikan valintaa eivät ohjaa vain sattuma ja hatarat mielikuvat. Ruoholan mukaan nuoren lääkärin olisi hyvä harjoittaa itsetutkiskelua ja käyttää aikaa omien arvojensa ja mieltymystensä pohdiskeluun. Hän kannustaa kaikkia nuoria lääkäreitä perehtymään myös huolellisesti ammatillisen jatkokoulutuksen valtakunnallisiin opinto-oppaisiin, joissa esitetään yliopistojen työnantajilta ja työpaikoilta edellyttämät koulutuskriteerit.
Ruohola näkee, että tietoisempien valintojen myötä nuori lääkäri pääsee työskentelemään arvojensa ja tarpeidensa mukaisessa koulutuspaikassa.
”Viisaalla valinnalla nuori lääkäri saa koulutuspaikan, jossa hänelle tärkeät asiat toteutuvat. Kun koulutuspaikka vastaa omiin tarpeisiin, työtyytyväisyys lisääntyy”
Ruohola arvioi. Hänen näkemyksensä mukaan oppimisessa ja kehittymisessä työtyytyväisyyden merkitys on suuri.
”Jatkuva tyytymättömyys on raskas kuorma itselle ja vaikuttaa negatiivisesti myös koko työyhteisöön”, Ruohola pohtii. Hänen mielestään työntekijöiden persoonallisuuksien ja osaamisten kirjo pääsee esille parhaiten silloin, kun työyhteisön jäsenet jakavat samankaltaiset arvot. ”Jos ilmapiirin kokee samanhenkiseksi ja turvalliseksi, kehitystarpeiden esille tuominen on helppoa, jolloin niihin saa tukea, ja heikkoudet muuttuvat vahvuuksiksi”, Ruohola kiteyttää.
Täysin identtisissä koulutus- ja ohjausolosuhteissa toinen lääkäri voi kokea olevansa erittäin tyytyväinen työpaikkaansa samalla, kun toinen tuskailee päivittäin pitkän työmatkan tai riittämättömältä tuntuvan ansiotason kanssa. Koulutuspaikan sijainti sekä palkkaus ovat asioita, joiden merkitystä työhyvinvointiin vaikuttavina tekijöinä ei pitäisikään Ruoholan mukaan vähätellä. ”Kun nuori lääkäri kokee tarpeidensa olevan tyydytetyt, nuori lääkäri on myös innostunut ja kiinnostunut kehittämään itseään. Tällöin myös ohjaajalle tarjoutuu hyvät lähtökohdat nuoren lääkärin kehittymisen tukemiseen”, Ruohola summaa.
Valitse viisaasti koulutuspaikkasi
Ruoholan havaintojen ja Koulutuspaikkakyselyn tulosten innoittamina NLY:ssä on kevään aikana luotu hyvän työ- ja koulutuspaikan kriteerien rinnalle konsepti Valitse viisaasti koulutuspaikkasi -tarkistuslistasta. Tarkoituksena on tarjota nuorille lääkäreille valmiuksia henkilökohtaisten prioriteettien perusteelliseen tarkasteluun, jonka myötä omaa työuraansa koskevia valintoja on mahdollista tehdä tietoisemmin. Listasta voi hyötyä jokainen nuori lääkäri työtilanteestaan riippumatta: seuraavaa koulutuspaikkaansa valitseva voi käyttää listaa työnhaun apuvälineenä, kun taas palvelussuhteessa oleva voi pyrkiä kohentamaan työolojaan tärkeiksi kokemillaan työn osa-alueilla.
Ruohola korostaa, että uran alkuvaiheessa omia prioriteettejaan on hyvä tarkastella säännöllisin väliajoin yhä uudelleen ja uudelleen.
”Työelämän eri vaiheissa viisaan valinnan profiili voi näyttää hyvin erilaiselta.”
“Todennäköisesti moni painottaa eri asioita vastavalmistuneena kuin viisi vuotta myöhemmin”, Ruohola täsmentää.
Jos Ruoholan pitäisi nostaa listalta yksi asia ylitse muiden, se olisi ohjaus. Ohjauksessa toiminnan keskiössä on lääkäri itse, eivät potilaat tai medisiininen substanssi. Ruoholan mukaan ohjauksen tulisikin aina lähteä nuoren lääkärin tarpeista. Ohjaukseen liittyy kiinteästi osaamisen arviointi, mutta Ruohola puhuisi mieluummin osaamisen tunnistamisesta. ”Osaamista tunnistamalla tulee havainnoitua myös sitä, mitä ei vielä osata. Osaamisen tunnistamisella hälvennetään epävarmuuden tunnetta”, Ruohola pohtii.
Juuri nuorten lääkärien henkilökohtaisen ohjauksen Ruohola kokee tärkeimmäksi osaksi myös omaa työnkuvaansa. ”Ohjaus on lääkärien ammatillisessa jatkokoulutuksessa uusi asia Suomessa.”
“Kulttuurin luomisessa tarvitaan senioreita, jotka saavat ohjauskoulutusta, sekä junioreita, jotka osaavat pyytää ja vaatia ohjausta.”
Lähteet:
- Nuorten Lääkärien Yhdistyksen Koulutuspaikkakysely 2020. https://nly.fi/koulutuspaikkakysely/tulokset2020/
- Lääkärien työolot ja terveys 2019 -tutkimus. https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5229/tyoolot_ja_terveys_tutkimuksesta_nettiin.pdf
- Nuorten Lääkärien Yhdistyksen kriteerit hyvälle koulutuspaikalle ja työpaikalle. https://nly.fi/hyva-koulutuspaikka-tyopaikka/
Ohjausta ja koulutusta käsittelevien aiheiden lisäksi Valitse viisaasti koulutuspaikkasi -lomakkeesta löydät väittämiä kollegatukeen ja työilmapiiriin, työsuhteeseen ja työjärjestelyihin, työn sisältöön sekä työarkeen liittyen. Lomakkeella pääset kohta kohdalta arvioimaan, miten tärkeitä koulutuspaikan eri ominaisuudet sinulle ovat. Lomake täytetään NLY:n verkkosivuilla. Tärkeistä ja erittäin tärkeistä osa-alueista muodostuvaa tarkistuslistaa voit hyödyntää työnhaussa ja työhaastattelussa, jossa nämä sinusta tärkeimmiltä tuntuvat osa-alueet on hyvä ottaa puheeksi. Valitse viisaasti koulutuspaikkasi -lomakkeeseen pääset tutustumaan täällä.
Teksti: Katariina Kökkö
Kuva: Tiia Laakso / Turun kaupunki