Aktiivi– eli päivystysvapaa on palkalle vaihtoehtoinen tapa saada korvaus päivystystyöstä. Aivan kuten rahallinen päivystyskorvauskin, kertyvän aktiivivapaan määrä lasketaan kertomalla tehtyjen tuntien määrä korvauskertoimilla. Esimerkiksi tiistaina kello 16:00 alkavasta ja keskiviikkona kello 8:00 loppuvasta päivystyksestä kertyy yhteensä 35,5 tunnin tuntipalkka päivystyskorvauksena tai sama tuntimäärä aktiivivapaana.
klo 00-08 | klo 08-15 | klo 15-18 | klo 18-22 | klo 22-24 | |
Maanantai | 3 | – | 1,75 | 1,75 | 2,5 |
Tiistai-torstai | 2,5 | – | 1,75 | 1,75 | 2,5 |
Perjantai | 2,5 | – | 1,75 | 2,25 | 3 |
Lauantai-sunnuntai* | 3 | 2,25 | 2,25 | 2,25 | 3 |
*myös juhlapyhät, niiden aatot klo 18 alkaen, sekä juhannus- ja jouluaatto.
Raskaan etupäivystyksen aloilla päivystysyötä seuraa toivottavasti vapaapäivä, jonka muutama ensimmäinen tunti kuitenkin kuluu usein päivystäjien vuoronvaihdon merkeissä. Kun kotiin viimein pääsee lähtemään, kuitataan loppupäivän “rästi” aktiivivapaatunneilla, ja siten päivystysvuorosta saatava rahallinen korvaus jää samassa suhteessa pienemmäksi.
Aktiivivapaan saaminen ei ole automaatio. Miten aktiivivapaatunnit saa käytettyä?
Lääkärisopimus ohjeistaa vapaa-ajan korvauksen tapahtuvan viimeistään päivystystä seuraavien kolmen kuukauden aikana, mikäli työnantajan kanssa ei sovita toisin. Päivystyksen jälkeinen aktiivivapaapäivä toteutuu pääosin sairaalasta ja erikoisalasta riippumatta, mutta jäljelle jäävä aktiivivapaa-aika voi hyvinkin jäädä käyttämättä. Syynä tälle saattaa olla tietoisuuden puute tai niukat työvoimaresurssit. Mikäli vapaa-ajan korvausta ei kuitenkaan saada suoritetuksi, tulisi rahallinen korvaus menetetystä vapaasta korvata työntekijälle määräajan päättymistä seuraavan kalenterikuukauden loppuun mennessä. Mikäli vapaita ei saada pidettyä aikarajaan mennessä tulisi kuitenkin taata korvaus menetetystä vapaasta.
Miten aktiivivapaat vaikuttavat erikoistumiseen laskettaviin palveluihin?
Erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaat kertovat, että vuosilomapäivien tavoin aktiivivapaat lasketaan erikoistumiseen kuuluvaksi palveluksi, kunhan niiden kokonaismäärä ei kasva poikkeuksellisen suureksi. Muutoin erikoisalan vastuuhenkilön on varmistuttava siitä, että koulutuksen oppimistavoitteet on saavutettu. Pahimmillaan erikoistuvan on suoritettava soveltuva määrä korvaavaa lisäpalvelua.
Huomioi nämä:
– Aktiivivapaan tarkoitus on suoda riittävä lepo päivystysrasituksen jälkeen.
– Aktiivivapaan pitäminen on Lääkärisopimuksen tuoma oikeus, ei velvollisuus. Aktiivivapaata ei ole pakko pitää.
– Aktiivivapaa on kalleinta vapaata, sillä siinä palkka pidätetään tuntipalkkana. Virkavapaa pidätetään päiväpalkkana ja on siten hieman halvempaa. Esimerkiksi 3300 € kuukausipalkalla sairaalatyössä huhtikuussa (30 kalenteripäivää) yksi virkavapaapäivä vähentää kuukausipalkkaa 3300 € / 30 = 110 €, kun taas aktiivivapaana vähennys olisikin 7,65 tunnin (7 tuntia ja 39 minuuttia) työpäivästä pyöristettynä n. 155 € (tuntipalkka 3300 € / 163 ≈ 20,25 € kerrottuna tuntimäärällä 7,65). Ero kuitenkin pienenee ajan myötä, sillä virkavapaassa päiväpalkka vähennetään jokaisesta virkavapaapäivästä (esim. viikossa viikonloppu mukaan laskettuna 7 * 110 € = 770 €), kun taas aktiivivapaalla vähennystä tulee vain viikkotyötuntien mukaan (38,25 * 20,25 € ≈ 775 €).
– Aktiivivapaata ei kannata pitää kalenterikuukautta putkeen, koska tällöin lomapäiviä ei kerry. Jos pitää neljän viikon yhtäjaksoisen aktiivivapaan, se kannattaa jakaa kahden kalenterikuukauden ajalle, jolloin vuosilomapäivät kertyvät molemmilta kalenterikuukausilta.
– Erikoistumispalvelua kertyy aktiivivapaasta, mutta ei virkavapaasta.
Teemu Trygg, Mikael Lähteenlahti ja Elina Ahtela
NLY:n edunvalvontavaliokunta
Erityiskiitokset TYKS:n pääluottamusmiehelle Hannele Heinelle täydentävistä tiedoista ja korjauksista asiasisältöön.