Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Nuori Lääkäri tutkii: Nelli Roininen – Erilaisten rintasyöpien uudet ennustetekijät ja ennuste
Etusivu > Nuori Lääkäri tutkii: Nelli Roininen – Erilaisten rintasyöpien uudet ennustetekijät ja ennuste

Nuori Lääkäri tutkii: Nelli Roininen – Erilaisten rintasyöpien uudet ennustetekijät ja ennuste

Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, ja siihen sairastuu vuosittain noin 5000 suomalaista. Suomessa rintasyövän ennuste on maailman huippuluokkaa: tutkimukseni mukaan 91,4 % sairastuneista on elossa kymmenen vuoden kuluttua. Tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että paikallisesti levinneeseen rintasyöpään kuolee viiden vuoden aikana noin puolet sairastuneista, mutta kaikista rintasyöpään sairastuneista vain noin neljä prosenttia.  

Tutkimuksen mukaan neuroendokriinisia syöpiä hoidetaan tällä hetkellä kuten yleisempiä rintasyöpiä, mutta ne ovat aggressiivisempia ja sairastuneet ovat keskimäärin iäkkäämpiä naisia. Lisäksi väitöstutkimuksessa selvisi, että neuroendokriiniset rintasyövät ilmentävät somatostatiinireseptoreja, kuten jotkut ruuansulatuskanavan kasvaimet, joten näitä rintasyöpiä voitaisiin mahdollisesti hoitaa kyseiseen reseptoriin sitoutuvalla lääkkeellä. Tämä vaatii kuitenkin jatkotutkimuksia ennen lääkkeiden käyttöönottoa. 

Vastasin lääkiksen ensimmäisen vuoden keväällä sähköpostiin, jossa haettiin rintasyöpään liittyvään tutkimukseen uutta väitöskirjatutkijaa. Toiveena oli, että hakijalla olisi taustalla myös aiempaa tutkimukseen liittyvää kokemusta. Olin jo biotieteiden opintojen aikana tehnyt genetiikan alan tutkimusta Helsingin yliopistossa, joten uskaltauduin hakemaan. Aiheekseni valikoitui erityisesti harvinainen neuroendokriininen rintasyöpä. Aluksi olisin toivonut tutkimuksen olevan enemmän genetiikkaa, johon olin jo tutustunut, mutta toisaalta ajattelin, että oli hyvä vaihtaa vähän näkökulmaa – lisäksi rintasyöpä on niin yleinen sairaus, että siitä tietämisestä on hyötyä, päätyi mille alalle tahansa. Tutkimustyö koostui retrospektiivisestä aineistonkeruusta potilastiedoista, syöpänäytteiden mikroskopoinnista yhdessä toisen ohjaajani, patologi Kirsi-Maria Haapasaaren kanssa ja tilastoanalyysista SPSS-ohjelmalla. 

Projekti eteni kokonaisuudessaan jouhevasti ja suoraviivaisesti. Pääohjaajallani, onkologi Peeter Karihtalalla oli koko ajan selkeä käsitys osatöiden laajuudesta. Hyvä ja aktiivinen ohjaaja on erittäin tärkeä osa väitöskirjatyö! Tein tutkimustyötä pääasiassa lääketieteen opintojen ohella. Lääkiksen 2. vuonna viimeistelin lisäksi aiempiin opintoihini kuuluneen pro gradu -työn, joten tein sen vuoden aikana lääkisopintoja, gradua, väitöskirjaa ja kävin töissä. Jälkikäteen hirvittää ja ihmetyttää, miten ehdin kaiken! Vuonna 2020 koronaepidemia perui harmittavasti lääkiksen valmistujaisviikon ja kurssimatkan huhtikuulta, joten päädyin niiden sijaan kirjoittamaan väitöskirjaa. Lisäksi sain töistä Jorvin sairaalan kirurgialta 3 viikkoa tutkimusvapaata työn viimeistelyyn syksyllä 2020. Loin ensimmäisen väitöskirjadokumentin 14.1.2020 ja väittelin lopulta hyvin tarkkaan vuotta myöhemmin 15.1.2021. 

Olen lääkärinä työskennellessäni törmännyt toistaiseksi kerran potilaaseen, jolla oli juuri neuroendokriininen rintasyöpä. Tuntui merkitykselliseltä voida kertoa, että minä tutkin juuri tätä teidän syöpäänne – me terveydenhuollossa välitämme sinusta ja tästäkin sairaudesta.

Koen erittäin tärkeä, että myös harvinaisia sairauksia tutkitaan. Kun potilas on saanut kuulla huonoja uutisia ja järkytyksen jälkeen alkaa etsiä tietoa sairaudestaan, myös se, että siitä ei löydy tietoa, eikä usein lääkärikään tiedä sairauden tavallisia piirteitä, on henkisesti kuluttavaa. Väitöstutkimukseni merkitystä itselleni lisäsi myös oman puolisoni kuolema syöpään. Toivon, että voin tutkimuksellani auttaa jotakuta samassa tilanteessa olevaa. 

Myös väitöskirjatyön huipennus latistui koronan takia. Väitöstilaisuus oli etäväitös, jossa saivat olla paikalla vain 7 läheistä ihmistä. Lisäksi suunniteltu 40 ihmisen karonkka supistui juhlaillalliseksi pienellä porukalla. Ilta oli joka tapauksessa ihana ja lahjaksi sain taideteoksen, joka olkoon oman taidekokoelmani ensimmäinen. 

 

Kuka?

 

Nelli Roininen

FM Helsingin yliopisto 2016
LL Oulun yliopisto 2020
LT Oulun yliopisto 2021

Ohjaajat: Tutkimusjohtaja, onkologi Peeter Karihtala ja dosentti, patologi Kirsi-Maria Haapasaari

Apurahat: Suomen kulttuurirahaston Pohjois-Pohjanmaan rahasto, Suomen syöpäyhdistys, European Society of Medical Oncology, Oulun yliopiston apuraharahasto, Pohjois-Suomen terveydenhuollon tukisäätiö

 

Nelli Roinisen kuva: Mona Roininen