Torpan Pojan opiskeluaikana ja pitkään sen jälkeen KPK on tarkoittanut Kliinispatologista kokousselostusta tai –keskustelua, joita Duodecim-lehti julkaisi ansiokkaasti. Ne olivat korkeatasoisia diagnostisen päättelyn mestarinäytöksiä, joiden loppuosassa paljastettiin diagnoosi. Opettavaista ja nautinnollista luettavaa, suorastaan dekkarinomaista.
KPK:n määritelmä (esim. Duodecim 2016;132(17):1577-83): Kliinis-patologinen keskustelu (KPK) on Meilahden sairaalassa pidettävä luentotilaisuus, jossa junailija saa ratkaistavakseen potilastapauksen. Junailijan saamat tiedot potilaasta katkeavat kriittisellä hetkellä, ja hänen täytyy pyrkiä ratkaisemaan tapaus saamiensa tietojen pohjalta sekä miettiä erotusdiagnostisia vaihtoehtoja.
Viimeisten neljän vuoden aikana KPK on alkanut tarkoittaa jotain ihan muuta. Lääkäripäivillä 2021 julkistettiin jo neljännen Koulutuspaikkakyselyn tulokset. Kyselystä on lyhyessä ajassa muodostunut merkittävä traditio. Ensimmäisellä kerralla sen toteutti yksin Nuorten Lääkärien Yhdistys, sen jälkeen NLY yhteistyössä Lääkäriliiton kanssa.
Kyselyn tuloksia on hienosti raportoitu Nuoressa Lääkärissäkin. Kysely on laaja ja sisältää paljon erikoislääkärikoulutuksen toteutukseen liittyviä osa-alueita. Eniten julkisuutta ja mielenkiintoa on herättänyt kyselyn tähtiluokitus ja erityisesti se, mitkä koulutusyksiköt ovat saaneet erikoistuvien arvioissa täydet 5 tähteä.
Ilahduttavaa on, että terveyskeskukset ovat pärjänneet vuodesta toiseen erinomaisesti kyselyissä. Ja toisaalta ei ehkä yllättävää, että keskimäärin ottaen yliopistolliset klinikat ovat menestyneet huonoiten. Toki poikkeamia on näistä yleisperiaatteista.
Tärkeintä on havaita, että hyvin voi menestyä kaikilla sektoreilla, myös yksityispuolella. Positiivista on myös se, että erikoistumisen laadun kehittämiseen tähtäävä työ koulutuspaikoissa voi johtaa pisteiden huomattavaankin parantumiseen. Hienoa, että palkitaan myös vuoden nousija!
Koulutuspaikkakysely toimii parhaimmillaan kehitystyön moottorina.
”Junailua”, kuten Meilahden sairaalan KPK:t konsanaan. Sen ohella tarvitaan muitakin monipuolisia laadunarviointimenetelmiä. Meillä on syytä saada käyttöön erikoislääkärikoulutusta antavien koulutuspaikkojen systemaattinen arviointimenettely. Sellaiseen osallistumisen esimerkiksi viiden vuoden välein tulee olla edellytyksenä koulutusoikeuksien säilymiselle.
KPK 2020:n tulosten julkistamisen yhteydessä keskusteltiin siitä, pitäisikö yliopistoklinikoidenkin koulutusoikeuksien olla ehdollisia? Nythän ne tulevat automaattisesti… Niin, miksipä ei.