Milla Linna on psykiatri ja DJ. Molemmissa ammateissaan hän työskentelee samojen tärkeiden päämäärien eteen. Perfektionisminsa kanssa kamppaillut Linna on löytänyt luovuutensa ytimen. Hän uskoo, että lääkäreihin liitetyt perinteiset käsitykset ovat muuttumassa.
”Minusta piti tulla huilisti.”
Milla Linna treenasi lukioaikana tiiviisti huilunsoittoa. Tavoitteena oli ammattiura, mutta ammattimuusikoiden elämä näyttäytyi kilpailullisena.
”Halusin säilyttää musiikin ilon ja päädyin lääkikseen.” Sen jälkeen sävelet ovat olleet selvät. ”Lääkiksen alusta lähtien tiesin, että minusta tulee psykiatri.”
Nykyään musiikki on mukana elämässä toisen työn kautta. Linna soittaa DJ:nä ecstatic dance -tanssitapahtumissa.
”DJ:nä musiikin soittaminen on hyvää vastapainoa psykiatrin työlle, koska siinä ei ole samanlaista vaatimusta olla asiallinen ja rationaalinen.
Saan olla luova, intuitiivinen ja ennalta-arvaamatonkin.”
Psykiatri
Linna kokee, että psykiatrin työstä on helppo tykätä.
”Päivittäin saan käydä mielenkiintoisia keskusteluja ihmisten kanssa. Ja saan kokea, että vuorovaikutus sinällään on terapeuttista ja hoitavaa, ei pelkästään reseptit ja hoitosuunnitelmat.” Kaiken pohjalla on vahva ammattitaito. ”Tiedollinen pohja ei kuitenkaan riitä.”
Potilaan nähdyksi tulemisen tunne parantaa Linnan mukaan hoitoon sitoutumista ja motivaatiota myös hoitaa itse itseään. ”Ei voi olla pelkästään skannaamassa diagnostiikkaa ja hoitovaihtoehtoja. Tarvitaan myös reflektiota ja potilaan omien toiveiden ja tarpeiden kunnioittamista.”
Potilaiden kohtaaminen on tärkeää kaikilla erikoisaloilla, mutta psykiatrialla se on Linnan mielestä elinehto. ”Ilman kohtaamista ei oikein saavuteta mitään. Mitä vaikeammin potilas oireilee, sitä tärkeämpää on hänen luottamuksensa voittaminen. Se voi olla pitkä prosessi. Täytyy voittaa myös mahdollisten aikaisempien kohtaamisten taakka.”
Syömishäiriöihin laadukasta hoitoa
Linna väitteli syömishäiriöistä vuonna 2014 Helsingin yliopistosta. Sen jälkeen hän on työskennellyt aiheen parissa. ”Syömishäiriöt on teema, joka on kiehtonut minua pitkään. Erityisesti hoidon kehittäminen.”
Syömishäiriöiden hoidossa on Linnan mukaan suuria alueellisia eroja.
Kun hänelle tarjottiin mahdollisuutta olla perustamassa uutta syömishäiriöyksikköä Tampereelle, hän halusi ehdottomasti mukaan.
”Näin tärkeän vaikuttamisen paikan.”
Kaksi vuotta psykiatrian erikoistumisvaiheestaan Linna toimi uuden syömishäiriöyksikön vastaavana lääkärinä. ”Minulla oli väitöskirjan kautta vahva näkemys siitä, miten syömishäiriöiden hoito kannattaa järjestää.”
Tampereelle kerättiin moniammatillista osaamista. Tavoitteena oli yhtenäinen filosofia hoidosta niin eri ammattilaisten kuin avohoidon ja sairaalankin välillä. ”Tärkeintä on hoitaa ensin aliravitsemustila. Vasta toipumisen ollessa pidemmällä voidaan lähteä syömishäiriöiden syihin.”
Muunkinlaisia ajatusmalleja on Linnan mukaan ollut. ”Usein potilaat itse haluaisivat ensin hoitaa syitä. Tutkimuksista ja kokemuksesta tiedetään, että se ei ole hyvä järjestys silloin, kun potilas on aliravittu.”
”Nyt ajattelen, että Tampereella syömishäiriöpotilaat saavat hyvää hoitoa ja olen siitä tosi onnellinen.”
Erikoistumiskoulutus vei Linnan muualle. ”Professori edellytti, että kokemusta on saatava muualtakin”, hän naurahtaa.
Nykyään Linna on töissä Kokkolassa, jossa on hiljattain toteutettu organisaatiouudistus sekä otettu käyttöön uusi palveluohjausjärjestelmä. Soiten mielenterveyspalvelut saavat kiitosta Linnalta, koska hoito on hoitosuositusten mukaista ja tarpeeksi tiiviistä. ”Olen tosi onnellinen, että olen löytänyt yksikön, jossa pystyn tarjoamaan potilaille laadukasta hoitoa.”
Oman työn järjestelyä
Vastuullisuus, tunnollisuus, tarkkuus ja auttamisen halu: ominaisuudet, jotka tekevät hyvän lääkärin, altistavat Linnan mielestä myös uupumiselle.
”Olen itsekin joutunut työstämään omaa perfektionismiani. Omat standardit työlleni olivat aiemmin aivan liian korkeat, mikä johti runsaisiin ylitöihin ja väsymiseen. Otin jossain vaiheessa tavoitteeksi joka päivä kohtuullistaa vaatimuksiani kirjallisten töiden suhteen. Aika monta vuotta meni, mutta nyt voin sanoa, että nautin työstäni enkä kuormitu tai stressaannu töissä liiallisesti.”
Linna on tehnyt työhönsä monia järjestelyjä, jotka ovat parantaneet omaa jaksamista ja mahdollistaneet laadukkaan työn tekemisen. ”Aloitan vastaanotot kello 9.30. Aamuherätykset eivät ole koskaan sopineet minulle. Ei se ole mikään hyvän ja ahkeran ihmisen merkki, että pystyy olemaan kahdeksalta täysin pirteänä.”
Työpäivät hoituvat suurelta osin kotoa käsin videon välityksellä. ”Korona-aikana pääsin kokeilemaan etätöitä ja huomasin, että psykiatrisia potilaita voi yllättävän hyvin hoitaa etänä. Kun potilaat saavat olla omassa arkiympäristössään, he ovat monesti vapautuneempia. Näin myös mahdolliset sisäiset muutokset saattavat juurtua paremmin potilaan arkeen.”
Kaikille potilaille etäyhteys ei kuitenkaan sovellu. ”Potilaita on myös ensimmäisen kerran hyvä nähdä kasvotusten.”
Selvä etu on ajan säästäminen. ”Aikaa säästyy sekä minulta että potilaalta, kun ei tarvitse kulkea hoitopaikkaan.” Töiden järjestäminen on mahdollistanut myös enemmän aikaa musiikille. ”Maanantaista torstaihin teen töitä psykiatrina ja perjantaisin olen DJ-hommissa.”
DJ
Ecstatic dance on tanssigenre, jota voisi luonnehtia genrettömyytenä.
”Se on vapaan tanssin konsepti, joka on saanut alkunsa Havaijilta. Tanssiyhteisöt ovat levinneet ympäri maailmaa ja monessa Euroopan kaupungissa on oma aktiivinen yhteisönsä.”
Yhteisöt järjestävät tanssitapahtumia, joihin osallistuu usein ihmisiä muistakin maista. Korona-aikana tapahtumia on järjestetty etänä ”digitaalisella tanssilattialla” Twitchin ja Zoomin välityksellä.
DJ:n täytyy Linnan mukaan osata miksaamisen lisäksi valita erilaisia kappaleita eri tunnetiloihin ja miettiä tarinaa. ”Kahden tunnin setti vie tanssijat matkalle, jossa on erilaisia vaiheita ja käänteitä.”
Ensimmäinen ecstatic dance -tapahtuma San Franciscossa 2013 sai Linnan heti innostumaan. ”En ollut koskaan kokenut sellaista energiaa tanssilattialla. Se vapautumisen ja luovuuden määrä teki minuun suuren vaikutuksen.” Linna aloitti itsekin DJ-taitojen treenaamisen ja soitti muutamissa tapahtumissa.
Samoin kuin psykiatrin työssään, hän on DJ-työhön liittyen työstänyt perfektionismiaan. ”Siihen aikaan perfektionismini oli kuitenkin korkealla tasolla. Kaiken piti olla timantiksi hiottua ja valmisteltua, enkä pystynyt olemaan spontaani, mitä soittamisesta nauttiminen olisi vaatinut.”
Parin vuoden tauon jälkeen hän kuitenkin palasi miksauspöydän ääreen. ”Olin tehnyt paljon töitä itseni kanssa, että siedän paremmin epätäydellisyyttä. Se vapautti luovuuteni. 2019 aloitin soittaa säännöllisesti tanssitapahtumissa. Se on ollut ihanaa!”
Kuten tanssiminen, myös soittaminen vaatii Linnan mielestä loogisrationaalisen mielen kontrollista irti päästämistä. ”Muuten ei pääse flow-tilaan.”
”Toivon, että ihmiset uskaltaisivat paremmin ilmaista tunteitaan ja tutustua kehollisuuteensa.” Tanssitapahtumat antavat Linnan mukaan tilaisuuden siihen. Tapahtumia Linna kuvaa kuin leikkikentäksi, jossa voi turvallisesti ilmaista itseään ja liikkeen kautta purkaa tunnetiloja ja ladata akkuja. ”Monille tapahtumissa käyville tanssimisesta on tullut tosi tärkeää. He kokevat sen jopa terapeuttiseksi.”
Linna ajattelee, että samat arvot ovat hänen kahta työtään yhdistävä tekijä.
”Koen, että psykiatrina ja DJ:nä työskentelen hyvinvoinnin ja mielenterveyden eteen. Keinot vain ovat erilaiset.”
Tanssitapahtumien alku- ja loppujuonnot ovat saaneet vaikutteita aiemmasta koulutuksesta. ”Spiikeissäni käytän elementtejä kognitiivisesta psykoterapiasta.”
Millainen on uskottava lääkäri?
DJ:nä soittaminen ja tanssitapahtumien järjestäminen on Milla Linnalle yhtä lailla työ kuin lääkärinkin työ. ”Olen kulkenut pitkän matkan, että uskallan avoimesti ja julkisesti tehdä näitä molempia asioita. Suurin pelkoni oli varmaankin uskottavuuden menettäminen.”
”Ajattelin itse pitkään, että vain asiallinen ja hillitty lääkäri olisi uskottava ja hyvä. Tällainen ajattelu rajoittaa paljon itseilmaisua ja sitä, miten uskaltaa tehdä työtään omalla persoonallaan.” Linna on pyrkinyt tunnistamaan, mitkä näistä uskomuksista ovat muualta omaksuttuja.
”Ehkä perinteiseen kuvaan lääkäristä ei mahdu se, että soittaa myös DJ:nä tanssipiireissä. Ajattelen kuitenkin, että se on tulevaisuutta.
Lääkärikin saa olla ihminen, ilmentää itseään ja samalla olla kovatasoinen ammattilainen.
Eivät nämä asiat ole ristiriidassa keskenään.”
Mielikuva lääkäristä kaipaa Linnan mielestä päivittämistä. ”Toivon, että nuoret lääkärit uskaltavat olla omia itsejään ja tuoda näkyväksi sellaisia piirteitä, jotka eivät sovi perinteiseen kuvaan lääkäristä.”
Mitä on ecstatic dance?
Ecstatic dancessa ei seurata mitään tiettyä ennalta suunniteltua kaavaa. Tyylilajia ei määrittele musiikki, koska se voi olla mitä tahansa. Musiikin tavoite on herättää erilaisia tunteita ja liikkeen laatuja sekä toimia tarinankertojana ”tanssimatkalla”.
Milla Linnan mukaan tanssiminen perustuu kolmeen periaatteeseen:
1. Liiku miten haluat. Aivot narikkaan ja keskitytään kehollisuuteen, kokemuksellisuuteen ja itseilmaisuun. Ei arvoteta itseä eikä muita. Kaikki liike ja tanssi on tervetullutta. Sallivuuden tarkoitus on luoda psykologisesti turvallinen tila, jossa ihminen voi olla oma itsensä ilman pelkoa muiden reaktioista. Näin voi luoda kuuntelevampaa ja arvostavampaa suhdetta itseensä.
2. Ei puhetta tanssilattialla. Tämä mahdollistaa sen, että voi syventyä tanssin kokemukseen, sukeltamaan syvälle siihen.
3. Kunnioita tilaa, itseäsi ja muita. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tapahtumissa ei käytetä puhelimia tai kuvata. Tapahtumat ovat päihteettömiä. Keskitytään vain tanssimiseen.
Kuka?
- Milla Linna, 37
- Lääketieteen tohtori (2014, Helsingin yliopisto)
- Psykiatrian erikoislääkäri
- Ecstatic dance DJ
- Kognitiivinen lyhytterapeutti
- Hoitaa Kokkolassa yleispsykiatrisia sekä syömishäiriöpotilaita
- Perheeseen kuuluu avopuoliso sekä kissat Eino ja Amalia
- Asuu Tampereella
Teksti ja kuvat: Onni Jaskari