Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Vuonna 2020 nuoren lääkärin arki ei ole tasapainoista
Etusivu > Vuonna 2020 nuoren lääkärin arki ei ole tasapainoista

Vuonna 2020 nuoren lääkärin arki ei ole tasapainoista

Perjantaina NuoriLääkäriPäivien livestreamissa kuultiin erinomainen keynote Lari Karjulalta otsikolla “Nuori lääkäri – muistathan pitää huolta myös itsestäsi.” Luennon aikana viestikenttä kävi ilahduttavan aktiivisena, mutta valitettavasti sisältö oli osin kovin huolestuttavaa: “Mä kuuntelin tätä luentoa koko ajan itkien, koska en mä jaksa enää ja mä haluaisin jaksaa paremmin.”

Monet nuoret lääkärit voivat huonosti. Koulutuspaikkakyselyssä ilmeni viime vuonna, että lähes neljäsosa erikoistuvista kokee olevansa lopen uupunut viikoittain ja yli 40 % vähintään muutaman kerran kuukaudessa. 30% vastaajista koki työn kuormittavuuden haittaavan oppimista, 40% vastaajista koki kuormittavuuden haittaavan vähintään jonkin verran oppimista.

NuoriLääkäriPäivien viestikentässä vallitsi kollegiaalisuus. Monista viesteistä kävi ilmi aito huoli kollegoiden voinnista; ohjattiin ottamaan yhteyttä auttaviin tahoihin ja annettiin vinkkejä miten huolehtia omasta hyvinvoinnistaan. Kollegaa halutaan auttaa. Keinot auttamiseen, ja erityisesti avuntarpeessa olevan huomaamiseen taitavat kuitenkin puuttua. Kokemukseni on, että lääkärit peittelevät ja maskeeraavat huonoa oloaan viimeiseen saakka. Täytyy esittää, että kaikki on hyvin. Lääkärit ovatkin taitavia näyttelemään. Näyttelytaitoja treenataankin jo ihan potilastyön vuoksi, eihän oma huono päivä tai tunteet saa vastaanotolla näkyä. Näytellyn roolin maskeeraus pitäisi kuitenkin voida laskea omien esimiesten ja työkavereiden edessä.

Tunnen henkilökohtaisesti useita nuoria lääkäreitä, jotka ovat olleet sairaslomalla uupumisen vuoksi – itsekin olen ollut. Vielä enemmän tunnen niitä, joiden pitäisi olla sairaslomalla, mutteivat ole. Syitä on lukuisia; “En voi jäädä sairaslomalle, työpaikassa on muutenkin pulaa tekijöistä” ja “Kyllä tämä tästä, minulla on lomaviikko tulossa kahden kuukauden päästä” ehkäpä yleisimpinä. Miksi suostumme voimaan näin huonosti? Miksi venymme ja venymme?

Nyt sairauslomalle jäämässä työuupumuksen vuoksi. Oli aikamoisen mentaaliakrobatian ja ympäristön tuen takana sallia tämä itselleni.

Työntekijäpula ei ole yksittäisen lääkärin syytä tai ongelma. Tottakai meistä moni pyrkii tekemään parhaansa ja hieman venymään jos kollega on esimerkiksi sairaana, otat ehkä muutaman hänen potilaansa itsellesi. Jos kuitenkin työpaikalla on krooninen pula työntekijöistä, ei se tarkoita, että yksilön pitäisi tehdä tällöin moninkertainen työmäärä, tällöin ongelma on johdon ja esimiesten, ja ratkaisuja tulee etsiä kestävästi ja työntekijöiden vointia suojellen. Olemme tunnollista sakkia, mutta emme voi työtä tehdä selkänahastamme repimällä. Enemmän hallaa teemme terveydenhuollolle uupumalla ja kyynistymällä. Viimeisenä vaihtoehtona onkin osalla uranvaihto kokonaan eri alalle tai tehtäviin. Tämä jos mikä, on iso menetys Suomen terveydenhuollolle.

 

Systeemitasolla asioiden on muututtava.

Asenteissa ja työkulttuurissa alallamme on tapahduttava muutos. Ammatillisessa jatkokoulutuksessa oleviin ei voi suhtautua pelkkänä työvoimana, päivystyksiä ei voi keskittää vain erikoistuville verukkeilla “no sehän kestää vain muutaman vuoden.” Työn koulutuksellisuus ja kuormittavuus tulee nähdä kokonaisuutena. Koulutukselle on varattava aikaa, niin koulutettavan kuin kouluttajan / ohjaajan työohjelmissa.

Toimipaikkakoulutuksen lisäksi työpaikan ulkopuolinen täydennyskoulutus on toteuduttava, sille on perusteet jo laissakin. Lisäksi nuoret lääkärit ansaitsevat ohjausta – ei vain kliinisiin kysymyksiin vastausta vaan ohjausta hankalissa potilaskontakteissa, työnhallinnassa ja ammatillisessa kehittymisessä. Joissakin työpisteissä niinkin yksinkertainen asia kuin ylityöt tuntuu olevan vaikea järjestää. Ylitöistä on maksettava, niitä on seurattava ja niiden kertymistä pitäisi välttää työn järjestelyillä.

Perusopetuksessa lääketieteellisissä viljellään ja opetetaan jo kulttuuria, ettei opinnoista tai töistä voi olla poissa hetkeäkään. Poissaoloista käytännössä rangaistaan mittavilla korvaavilla tehtävillä tai kohtuuttomilla vaatimuksilla. Opiskelijat käyvät koulussa täysin puolikuntoisina ja esimerkiksi uupumuksen partaalla olevalle opiskelijalle ei suoda viikon sairaslomaa, ilman että opinnot viivästyvät jopa vuodella. Yksilöllisistä ratkaisuista opintojen järjestämisen suhteen en ole kuullut. Tämä ei kasvata lääkäreitä, joilla on terve suhtautuminen työhön ja omaan hyvinvointiin.

Vastikään julkaistut valtakunnalliset valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet herättivät keskusteluita lääkäreiden keskuudessa monestakin syystä. On ehdottoman tärkeää, että tavoitteisiin on nostettu työnhallinta ja ymmärrystä lääkärin omista rajoista mm. terveyden suhteen. On hieno nähdä, että lääketieteelliset tiedekunnat tunnistavat työelämän haasteet ja vaatimukset. Seuraavaksi toivon näkeväni, että näitä asioita aidosti myös opetetaan.

Jaksamisen ongelmat eivät rajoitu vain aivan tuoreimpiin lääkäreihin. Lääkärin työolot ja terveys 2015 -kyselyssä joka viides vastaaja raportoi työuupumuksen vaaran itselleen selväksi, 46% ajatteli työuupumusta silloin tällöin. Kolmannes lääkäreistä  koki olevansa hyvin usein tai usein ylikuormittunut ta ylityöllistetty. Vuoden 2019 kyselyn tulokset ovat raportoimatta. Lääkäri 2018 -tutkimukseen osallistuneista 15 % vastasi kieltävästi kysymykseen “Jos olisit nyt aloittamassa opintoja, ryhtyisitkö lääkäriksi”. Myöntävästi vastaavien määrä on ollut noususuuntainen aina vuodesta 1998 lähtien, mutta edellisestä vuoden 2013 tutkimuksesta laskua on 4 %-yksikköä ja miehillä jopa hälyttävät 8 %-yksikköä. Kysymys on monitahoinen ja vaikuttavia syitä on toki varmasti taustalla useita.

 

Miten voit auttaa systeemimuutoksessa?

Voit tukea NLY:n ja Lääkäriliiton vaikuttamistyötä muun muassa vastaamalla Koulutuspaikkakyselyyn sekä muihin lääkäreiden työoloja selvittäviin kyselyihin. Datalla on merkittävä arvo vaikuttamistyössä. Myös jos työ- tai koulutuskentällä tulee vastaan epäkohtia, kerro siitä meille – herkästi. Voit ottaa yhteyttä paikallisosastoon tai hallitukseen.  Työpaikalla tärkeää on tuoda asiat esiin johdolle, joko luottamusmiesten kautta tai suoraan. Systeemi muuttuu vain jos sitä muutetaan.

NLY:n tavoite on, että nuoren lääkärin arki on tasapainoista.

 

Mitä voit itse tehdä suojellaksesi hyvinvointiasi?

– Uni – huolehdi riittävästä levosta, se on kaiken pohja. Tutustu esimerkiksi Hälsan ilmaiseen suominukkuu.fi valmennukseen. Pidä huolta, että viikkoleposi totetuu, kerro asiasta lähiesimiehellesi jos ei. Vaadi lepoaikasi.

– Ne klassiset: liikunta, ystävät ja harrastukset. Älä väheksy niitä. Jos sinulla ei ole aikaa tai jaksamista näihin, on aika tehdä muutos arkeen.

– Työkulttuurin muutos lähtee omasta toiminnastasi. Kysy työkavereilta mitä heille kuuluu, ota keskusteluun kaikki ammattikunnat. Kerro työn kuormittavuudesta johdolle ja lähiesimiehillesi ajoissa. Osallistu kehitystyöhön.

– Tunnista omat rajasi ja rajaa työtä niiden mukaan. Seuraa ylitöitä, kertyykö niitä jatkuvasti, ota asia puheeksi. Saatko ohjausta ja tukea? 

– Puhu.

– Hae apua.

“Mä olin sairauslomalla työuupumuksen vuoksi vuosi sitten. Puhuin siitä jatkuvasti kaikille avoimesti siksi, että mua ei kyllä yhtään hävettänyt. Ei mua hävettäisi syöpäsairauslomakaan.”

 

Mistä voit hakea apua:

– Työterveyshuolto, se on sinua varten.

– FinnHELP.fi Matalan kynnyksen keskusteluapua terveydenhuollon ammattilaisille. 

– Luottamuslääkärit: “Lääkäriliitolla on luottamuslääkäreitä, joiden puoleen lääkäri voi kääntyä terveysongelmissa silloin, kun hoitoon hakeutuminen muuta kautta tuntuu hankalalta tai asia on erityisen luottamuksellinen.”

– Mieli.ry Kriisipuhelin: (09) 4135 0510, päivystää vuorokauden ympäri

 

Nea Välimäki
Nuori lääkäri. Uupumuksen selättänyt.
Viestintävastaava, NLY:n hallitus

Tekstin lainaukset on poimittu NuoriLääkäriPäivien anonyymiltä viestiseinältä.

Lääkäriliiton Työolot ja hyvinvointi -tutkimus

Lääkäri 2018


Aiheesta lisää NLY:n blogeissa:

Lääkärien hyvinvointi on potilasturvallisuuskysymys 
Työyhteisön voima
Aivot ja kiire
Tukea, terveydenhuoltoa ja työnohjausta – luottamuslääkäri on lääkärin lääkäri