Erikoislääkärikoulutuksen haku- ja valintamenettely otettiin käyttöön vuonna 2019 osana erikoistumiskoulutuksen uudistusta. Syksystä 2021 lähtien vuotuinen hakukierros on muodostunut syyskuun päähausta ja helmikuussa toteutettavasta lisähausta. Uudistuksen perimmäisenä tarkoituksena on ollut mahdollistaa erikoislääkärien koulutusmäärien ohjaaminen.
Tänä syksynä erikoislääkärikoulutuksen hakijamäärä oli ennätyksellinen, mistä olemme saaneet lukea monesta eri lääkärimediasta. Samanaikaisesti valtaosa erikoisaloista jäi kuitenkin edelleen hakijamäärissään alle avattujen paikkamäärien. Päätimme paneutua tarkemmin uusimpaan hakukierrokseen sekä nykymuotoisen hakumenettelyn tavoitteisiin.[1]
Viime vuosien tapaan erityisen vetovoimaisiksi erikoisaloiksi osoittautuivat operatiiviset alat
Eikö hakijapulaa olekaan?
Syksyn päähaussa erikoistumispaikkoja oli tarjolla kaiken kaikkiaan 983. Näitä paikkoja haki yhteensä 821 hakijaa. Kaikista 50 erikoisalasta valtakunnallinen hakijamäärä ylitti aloituspaikkojen määrän vain 16 erikoisalalla. Ilman hakijaa jääneitä paikkoja oli peräti 309.[1] Nämä luvut eivät herätä riemunkiljahduksia.
Viime vuosien tapaan erityisen vetovoimaisiksi erikoisaloiksi osoittautuivat operatiiviset alat, joista 11 alalla 16:sta hakijamäärä ylitti avattujen paikkojen lukumäärän. Muilla erikoisaloilla tilanne on surullisempi: konservatiivisista aloista ainoastaan yhdellä (kardiologia) ja muista aloista neljällä (oikeuslääketiede, liikuntalääketiede, työterveyshuolto ja terveydenhuolto) hakijoita oli enemmän kuin paikkoja.
Lääkärien koulutusmäärien kasvaessa tärkeää on seurata, kasvaako erikoistumaan hakeutuvien lääkärien määrä samassa suhteessa
Erityisen suuri epäsuhta hakijoiden ja avattujen paikkojen välillä oli yleislääketieteessä (-80 hakijaa) ja sisätaudeilla (-30 hakijaa). Muita koko maan tasolla merkittävästi vajaiksi jääneitä (yli 10 hakijan vajaus) erikoisaloja olivat anestesiologia ja tehohoito, neurologia sekä psykiatrian alat (pl. oikeuspsykiatria). Huomionarvoista on, että yliopistokohtaiset erot hakijamäärissä ovat vuodesta toiseen hyvin merkittäviä.
Lääkärien koulutusmäärien kasvaessa tärkeää on seurata, kasvaako erikoistumaan hakeutuvien lääkärien määrä samassa suhteessa. Valviran ylläpitämien tilastojen mukaan laillistettujen lääkärien määrä nousi 15 % vuodesta 2020 vuoteen 2021. Koska erikoislääkärikoulutukseen hakeudutaan tavallisimmin parin vuoden kuluessa valmistumisesta, tänä vuonna 15 %:n nousun olisi odottanut näkyvän myös syksyn päähaussa. Näin kävikin: vuonna 2021 syksyn päähakuun osallistui 717 hakijaa, vuonna 2022 800 hakijaa ja tänä vuonna 821 hakijaa, eli erikoislääkärikoulutuksen hakijamäärä on niin ikään kasvanut 15 %. [Kuvaaja 1]
Ohjausvaikutus on maksimaalinen vain, jos yliopistot mukailevat aloituspaikkamäärissä tarvearviota
Vaikka kokonaishakijamäärä on noususuuntainen, tosiasia on, että useat erikoisalat kärsivät hakijapulasta. Onko siis kuitenkin liian varhaista iloita?
Koulutusmääriä ohjaamassa
Haku- ja valintamenettelyllä pyritään erikoislääkärien koulutusmäärien ohjaukseen. Ohjaus on välttämätöntä, mikäli haluamme tulevaisuudessa kyetä vastaamaan palvelutarpeeseen kaikilla erikoisaloilla kaikilla hyvinvointialueilla. Erikoisalavalinnassa suuri rooli tiedetään olevan sattumalla, minkä vuoksi menettelyn kaltainen informaatio-ohjaus on otollinen tapa pyrkiä vaikuttamaan nuorten lääkärien urasuunnitelmiin.
Ohjausvaikutus on maksimaalinen vain, jos yliopistot mukailevat aloituspaikkamääristä päättäessään STM:n asettaman työryhmän laatimaa tarvearviota ja ehdotusta aloituspaikkojen määristä.[2] Kun tarkastellaan hakukierroksia 2021–2022 ja 2022–2023, on hakijoiden kokonaismäärä molempina vuosina ylittänyt ehdotuksessa esitetyn aloituspaikkamäärän. Jos siis aloituspaikkamäärät olisivat vastanneet arvioitua tarvetta ja hakijat olisivat sijoittuneet aloituspaikkoihin tasaisesti, jokainen aloituspaikka olisi täyttynyt.
Kun ehdotuksesta poiketaan, joka vuosi erikoistujia livahtaa erikoistumaan ylimäärin aloille, joilla arvioitu tarve on tarjontaa pienempi. Esimerkiksi hakukierroksella 2021–2022 yli 110 lääkäriä tuli valituksi erikoistumaan alalle, jolla tarvetta lisäerikoistujille ei olisi ollut, ja viime kierroksellakin yhä lähes 90. [Kuvaaja 2] Kahdella hakukierroksella siis noin 200 lääkäriä olisi pitänyt onnistua ohjaamaan valitsemaan toisin.[1,2]
Pelkkä hakumenettelyn ohjausvaikutus ei riitä parantamaan pula-alojen kroonista erikoislääkärivajetta
Aivan näin yksinkertaista koulutusmäärien ohjaaminen ei tietenkään tosiasiassa ole, mutta yllä kuvattu osoittaa hyvin sen, mihin nykymuotoisella hakumenettelyllä pyritään. Kuitenkin vaikka yliopistot sitoutuisivat tarvearvioon, ei ortopediasta kiinnostunutta nuorta lääkäriä kovin helposti käännytetä havittelemaan erikoistumispaikkaa lastenpsykiatrialla tai kliinisellä kemialla. Pelkkä hakumenettelyn ohjausvaikutus ei siis riitä parantamaan pula-alojen kroonista erikoislääkärivajetta, vaan ongelmaan tulee löytää myös muita keinoja.
Kuvaaja 2: Ylimääräiset aloituspaikat 2022–2023 hakukierroksella
| Yliopisto1 | Ehdotetut aloituspaikat | Lopulliset aloituspaikat | Ylimääräiset aloituspaikat2 | Hakijat3 | Valitut hakijat4 | Hakijat, jotka saivat ylimääräisen aloituspaikan |
| Helsinki | 211 | 280 | 71 | 305 | 257 | 58 (23 %) |
| Itä-Suomi | 131 | 132 | 4 | 115 | 98 | 2 (2,0 %) |
| Oulu | 130 | 134 | 11 | 106 | 88 | 7 (8,0 %) |
| Tampere | 150 | 158 | 17 | 175 | 139 | 16 (12 %) |
| Turku | 137 | 140 | 8 | 135 | 118 | 3 (2,5 %) |
| Yhteensä | 759 | 844 | 111 | 836 | 700 | 86 (12 %) |
2Aloituspaikat, joita ei olisi avattu ehdotuksen mukaisessa haussa.
3Hakijoiden kokonaismäärä laskettu olettaen, että puolet kevään hakijoista osallistui myös syksyn päähakuun.
4Valittujen hakijoiden määrä laskettu olettaen, että jokainen haettu paikka on täytetty.
Houkutteleeko erikoistuminen?
Tilastojen valossa erikoislääkärikoulutuksen hakijamäärä vaikuttaa olevan kasvu-uralla, mutta kentältä on kuulunut myös toista. NLY on kantanut huolta siitä, onko valmistumisen jälkeinen into aloittaa erikoistuminen vähenemässä. NLY teetti kyselyn erikoistumaan hakeutumisesta vastavalmistuneille lääkäreille vuoden 2023 alussa. Vastauksia kyselyyn saatiin 221. Kyselyssä keskeisiä asioita, jotka vaikuttivat negatiivisesti erikoistumaan hakeutumiseen, olivat epävarmuus erikoisalasta, erikoistuvan lääkärin matalampi palkkataso, erikoistumisen rajoittavat vaikutukset vapaa-aikaan ja muutto toiselle paikkakunnalle. Erikoistumiseen positiivisesti vaikuttivat erityisesti myönteiset kokemukset opiskeluaikana, alan monipuolisuus, mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön sekä hyvä ansiotaso.[3]
Vetovoimaisuuden lisäksi ensiarvoisen tärkeää on tarkastella sitä, mitkä tekijät vaikuttavat positiivisesti erikoislääkärikoulutukseen sitoutumiseen. Nämä pitovoimatekijät liittyvät kiinteästi siihen, ovatko kannustimet erikoislääkäriksi valmistumiseen kunnossa. Sujuva koulutuspolku ja osaamisen karttumisen myötä kehittyvä ansiotaso ovat keskeisessä roolissa. Erikoistuvat lääkärit hyötyvät myös urasuunnittelun tuesta. Jos mielekkääseen tehtävään työllistyminen näyttäytyy erikoistujalle epävarmana, riski erikoistumisen viivästymiselle ja jopa keskeytymiselle on luonnollisesti suuri.
Erikoistumisen veto- ja pitovoimatekijöihin tulee kiinnittää tulevaisuudessa enemmän huomiota, jotta erikoistuvia lääkäreitä riittää jatkossakin. Hakijamäärien seuraaminen on tärkeää, mutta tietoa erikoistumispolun sujuvuudesta tarvitaan myös. Tämän ELSA-seurantajärjestelmä toivottavasti tulee mahdollistamaan.
Katariina Seittenranta
Varapuheenjohtaja
Laura Seppälä
Valtuuskunnan pj
Markus Hautamäki
Koulutusvaliokunnan pj
Viitteet
- Valtakunnallinen listaus aloituspaikoista ja hakijamääristä hakukierroksittain. (2023). Laaketieteelliset.fi. 4.10.2023. Saatavilla: https://www.laaketieteelliset.fi/site/files/ammatillinen-jatkokoulutus-dokumentit/Tilastotietoa/Valtakunnallinen%20EL%20ja%20EHL%20tilasto%20hakukierroksittain_15.9.2023.xlsx
- Rellman, J., Ruokonen, H., Pietilä, M., Kortelainen, K., Ojala, K. & Parmanne P. (2022). Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritilanne ja koulutustarve vuoteen 2035. Sosiaali- ja terveysministeriön muistioita 2022: 21. Saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/164401/STM_2022_21_rap.pdf
- Kysely erikoistumiskoulutukseen hakeutumisesta (2023). Nuorten Lääkärien Yhdistys Ry. Saatavilla: https://www.nly.fi/wp-content/uploads/2023/04/Vastavalmistuneen-ajatuksia-erikoistumiskoulutuksesta_raportti.pdf https://nly.fi/app/uploads/2023/11/Vastavalmistuneen-ajatuksia-erikoistumiskoulutuksesta_raportti.pdf
