Nuoren lääkärin ongelma. Olet töissä resurssipulasta kärsivässä terveyskeskuksessa. Luentosalin penkkien kulutus tai etäluennot eivät kuulu enää rutiineihisi. Erikoistumisputkeen et ole vielä hypännyt. Näyttöön perustuvaa lääketiedettä (mielellään kustannustehokasta sellaista) pitäisi harrastaa, uusia Käypä hoito -suosituksia tulee ja lääkkeille keksitään uusia indikaatioita sekä lisää Kelan kiemuroita. Lisäksi hyvinvointialueen uudistukset kuormittavat henkistä kovalevyäsi. Lääkäriyden ytimessä on uuden oppiminen, jääthän muuten tiedoiltasi jälkeen muutamassa vuodessa. Potilaatkin sen huomaa, kun he osaavat käyttää Googlea ja ChatGPT:tä. Eikä oppimista haluaisi jättää lääke-esittelyjen kahvien varaan. Viikonloppuna tai päivystysvuoron jälkeen ei jaksa päivittää tietojaan oma-aloitteisesti. Ja kuka nyt Terveysporttia pidemmälle ehtii työpäivän aikana…
Lääketiede kehittyy huimaa vauhtia ja tiedonjanoinenkaan nuori lääkäri ei meinaa pysyä kaiken uuden perässä. Kouluttautuminen ei ole ensimmäisenä mielessä, vaikka välillä haaveileekin siitä, voisiko lääkiksen klinikan kerrata. Itselle onnea on ollut koulutusmyönteinen työpaikka terveyskeskuksessa, mutta ei-erikoistuvan nuoren lääkärin täydennyskouluttautuminen saattaa helposti jäädä puutteelliseksi. Onneksi kouluttautuminen ei ole ainoastaan vapaa-ajan hommaa, vaan sisältyy vahvasti lääkärin työnkuvaan.
Lääkäriliiton työmarkkinatutkimuksen mukaan vuonna 2022 58 % lääkäreistä piti täydennyskoulutuksen määrää riittävänä (sic!). Lääkäriliitto suosittaa vähintään 10 päivää vuodessa työpaikan ulkopuolista koulutusta. Suurin riski täydennyskoulutuksen ulkopuolelle jäämiseen oli alle 35-vuotiailla ja yli 55-vuotiailla. Ammatinharjoittajat nostettiin myös esiin ryhmänä, joiden täydennyskoulutus jää vähäisemmäksi. Viranomaisiakin asia kiinnostaa, sillä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee tällä hetkellä uutta asetusta sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksesta.
Uran alkupuolella opittu rutiini kouluttautumiseen kantaa myös uran myöhemmissä vaiheissa
Minne kouluttautumaan? Työpaikan koulutusvastaava osaa varmasti vinkata hyviä koulutuksia. Myös lääkäripäivät ovat helppo tapa lähteä kouluttautumaan. Esimerkiksi 2023 Nuori Lääkäri -päivillä luentojen aiheista löytyi jokaiselle jotakin. Jos tulevaisuuden erikoisala on vielä mietinnässä, täydennyskoulutukset voivat olla matalan kynnyksen pintaraapaisu alalle. Isoimmissa koulutustapahtumissa pääsee myös moikkaamaan uusia ja vanhoja tuttuja. Etäkoulutuksiin voi osallistua myös mukavasti sohvalla makoillen. Ja vaikka koulutus ei kiinnostaisi, se tuo mukavaa vaihtelua arjen puurtamiselle.
Täydennyskoulutuksen ei tule jäädä ainoastaan nuoren lääkärin to do -listan viimeiseksi “sitten, kun ehtii” -tehtäväksi, vaan kuulua rutiiniluontoisena osana lääkärin työhön. Uran alkupuolella opittu rutiini kouluttautumiseen kantaa myös uran myöhemmissä vaiheissa. Opiskelu ilman edessä häämöttävää tenttiä voi olla mukavaakin. Arkkiatri Risto Pelkosen sanoin: “Oppimisessa tärkeintä on oivalluksen tai luovuuden kokemus.” Pidetään siitä kiinni, myös työajalla.
Heidi Puharinen
Koulutusvaliokunnan jäsen
Lähteet:
Kosonen. Yhä harvempi lääkäri pitää täydennyskoulutuksensa määrää riittävänä. Lääkärilehti 39-40/2023;1532-33
Pelkonen. Kun arkkiatri koulua kävi. Duodecim 2023;139:1758-60
