Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Ammattihenkilölain päivitys uhkaa kandien työoikeuksia
Etusivu > Ammattihenkilölain päivitys uhkaa kandien työoikeuksia

Ammattihenkilölain päivitys uhkaa kandien työoikeuksia

Terveydenhuollon ammattihenkilölain kokonaisuudistusta on suunniteltu jo pitkään. Lakiin on tehty vuoden 1994 jälkeen vain osittaisia päivityksiä, mutta nyt prosessi lain uudistamiseksi on lähtenyt käyntiin. Tässä laissa määritellään niin lääketieteen lisensiaattien, kuin lääketieteen kandidaattien työnkuvaa ja oikeuksia toimia lääkärin tehtävässä. 

Sosiaali- ja terveysministeriö asetti selvitysryhmän tarkastelemaan lain nykytilaa ja päivitystarvetta tulevaa kokonaisuudistusta varten. Ryhmän raportti julkaistiin keväällä ja siitä nousee esiin muutama tärkeä erityisesti kandeja koskettava kohta.

Suurin helpotus tuossa raportissa oli itseasiassa erään ison teeman puuttuminen, sillä selvityksessä ei vihjailtu mitään neljännen vuosikurssin kandien työoikeuksien rajoittamisesta. Monissa maissa lääketieteen opiskelija saa työskennellä lääkärinä vasta viidennen vuoden opintojen jälkeen, mutta suomalainen käytäntö on painottanut aikaisempaa käytännön harjoittelua. Tämä on sopinut järjestelmäämme hyvin, sillä lääkärin tehtävässä toimiminen kehittää osaamista huomattavasti, kunhan hyvästä seniorituesta huolehditaan.

Siinä lienevätkin raportin hyvät puolet, valitettavasti

Työoikeuksiin esitetään merkittävää rajoitusta

Raportissa yritetään jälleen ajaa läpi samaa rajoitusta, joka nousee esiin tasaisin väliajoin. Selvitysryhmän mukaan lääketieteen opiskelijoiden työskentelyoikeus tulisi rajata vain suoraan palvelussuhteeseen terveydenhuollon toimintayksikköön. Käytännössä tämä tarkoittaa henkilöstöä välittävien yritysten kautta työskentelyn kieltämistä. Tätä samaa esitystä olivat Medisiinariliitto ja Lääkäriliitto kaatamassa viimeksi vuonna 2015. 

Rajausta perustellaan sillä, että senioritukea voi olla vaikeaa järjestää ja sitä on vaikea valvoa. Seniorituen järjestäminen ei kuitenkaan vaadi työnantajalta mitään suuria älyllisiä tai logistisia ponnisteluja. On työnantajan velvollisuus järjestää kandille ohjaus ja tuki. Ei se voi olla mahdottomuus millekään työnantajalle, jonka kompetenssi riittää sote-palveluiden tuottamiseen. Välillä näin ei kuitenkaan tapahdu ja kandin ohjaus on puutteellista. 

Ei ole potilaan, eikä potilasta hoitavan kandidaatin etu, jos seniorituen järjestäminen systemaattisesti laiminlyödään. Tällaisissa tilanteissa Valviran tulisi kuitenkin hoitaa asia suoraan tämän yksittäisen toimijan ja toimipisteen kanssa, eikä pistää koko sektoria pannaan. Terveysalan valvontaviranomaisen kyvyttömyydestä tai haluttomuudesta hoitaa omaa lakisääteistä tehtäväänsä ei tulisi rangaista valvottavia, vaan heidän tulisi kehittää omaa toimintaansa. Koko vuokratyöjärjestelyn kieltäminen on Valviralle keino hävittää heille kuuluvaa valvontatyötä.

Lääketieteen opiskelija menettää usein ainakin osan opintotukioikeudestaan kesätöiden jälkeen ja työnteko opintojen ohella on mahdollisuus turvata toimeentuloa. Näitä lyhyempiä pätkiä tehdään usein työvoimaa välittävän firman kautta puhtaasti helppouden vuoksi. Työntekijän tarvitsee sopia vuoroistaan vain yhden koordinaattorin kanssa, vaikka kävisikin muutamassa eri toimipisteessä. Näin saadaan työt järjestymään opiskelijan epäsäännöllisen arjen mukaan joustavasti. Luonnollisesti kaikkiin toimipisteisiin kuuluu järjestää perehdytys ja seniorituki, aivan kuten muihinkin työpaikkoihin. 

On kyseenalaista kategorisesti kieltää työskentely jollain työnantajasektorilla, kuten tässä tapauksessa vuokratyöfirmoilla. Hyvää ja huonoa senioritukea tapaa kaikilla sektoreilla. Tällä logiikalla voitaisiin listata myös julkiset työnantajat, ja todeta, että seniorituki on keskimäärin huonompaa esimerkiksi tietyn sairaanhoitopiirin alueella. Kiellettäisiinkö tällöin työskentely kaikilla tämän alueen työnantajilla vai kehitettäisiinkö kuitenkin ongelmapaikkoja? 

Hyvä, että seniorituen toteutumisesta pidetään kiinni. Mikäli valvonnassa ilmenee ongelmia, tulisi Valviran kuitenkin selvittää näitä huolia suoraan työnantajan ja toimipisteen kanssa. Sama valvonta pitää luonnollisesti ulottua myös suoriin työsuhteisiin. 

Ulkomailla opiskelevia ei haluta kesätöihin

Raportin mukaan tulisi erikseen arvioida, onko ulkomailla opiskelevien tilapäinen työskentelymahdollisuus perusteltu, sillä heidän taitotasonsa ei raportin mukaan aina vastaa Suomessa koulutettujen tasoa. Ulkomailla opiskelevista suomalaisista suurin osa palaa Suomeen töihin. Tämä perustuu EU/ETA -alueella työvoiman vapaaseen liikkuvuuteen, eikä sitä voi estää. 

Ulkomailla opiskelevat eivät luonnollisesti ole opinnoissaan missään tekemisissä suomalaisen palvelujärjestelmän kanssa, joten harjoittelu Suomessa on heidän kohdallaan ensiarvoisen tärkeää. Voimme valita joko vastavalmistuneen ulkomailla opiskelleen lääkärin, joka tulee Suomeen itsenäisiin töihin vailla työkokemusta suomalaisessa järjestelmässä – tai lääkärin, joka on opintojensa aikana ollut Suomessa töissä lain turvaaman seniorituen opastamana. Kumman näistä haluaisit itseäsi tai omaistasi hoitavan? 

Lain työstäminen jatkuu seuraavalla hallituskaudella. Tässäkin laissa on monia kohtia, joiden valmisteluun Lääkäriliitto haluaa vaikuttaa, mutta kandien työoikeudet eivät saa jäädä näiden jalkoihin. 

 

Jesper Perälä

Puheenjohtaja

Suomen Medisiinariliitto 

 

Sosiaali- ja terveysministeriön raportti
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) nykytilaa ja uudistamistarpeita koskeva selvitys

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160729/STM_02_raportti_Terveydenhuollon_ammattihenkilot.pdf