Jos maailma olisi sellainen, jollaiseksi se vuonna 2018 oli ennustettavissa, järjestettäisiin terveydenhuolto nyt 18 maakunnan voimin. Flunssapotilaita hoidettaisiin huolettomasti tavallisella vastaanotolla ilman muovikaapuja. Koronasta tulisi ensimmäisenä mieleen se vähän vetinen meksikolainen olut, jota jostain syystä nautitaan limen kanssa. Mutta maailma ei usein muutu sellaiseksi, kuin oletamme.
Viime vuosien ennakoimattomuus onkin hyvä pitää mielessä nyt, kun lääkärien vaalivuosi on alkamassa. Tänä vuonna ollaan samojen valintojen edessä kuin vuonna 2018. Toukokuussa järjestetään Nuorten Lääkärien Yhdistyksen vaalit, syksyllä Lääkäriliiton vaalit ja ensi vuoden alussa Duodecimin vaalit. Nyt valittavat valtuuskuntien jäsenet päättävät kaikkia lääkäreitä koskettavista asioista seuraavat kolme vuotta.
Vaaleissa ei koskaan äänestetä pelkästään niistä asioista, joista luullaan äänestettävän. Toki seuraavien kolmen vuoden aikana NLY:n ja Lääkäriliiton valtuuskunnat tulevat päättämään liittojen tavoitteista esimerkiksi seuraavaa työehtosopimuskierrosta koskien. Työajat, palkka ja työn tekemisen ehdot ovat aina pöydällä. Samalla on täysin mahdotonta ennakoida, että työehtoneuvotteluja saattaakin varjostaa maailmanlaajuinen pandemia ja neuvotteleva vastapuolikin voi olla eri kuin mitä ennakoitiin.
Vaaleissa pitäisikin pystyä kokoamaan ammattikuntaa edustamaan joukko, joka pystyy ammentamaan muuttuviin tilanteisiin kantansa sellaiselta arvopohjalta, joka vastaa mahdollisimman hyvin jäsenten arvoja. Tavoite on ylevä, mutta sen toteutuminen on kyseenalaista. Tätä heikentää esimeriksi se, että äänestysaktiivisuus edellä mainituissa vaaleissa on suhteellisen alhainen.
Lääkäriyhdistysten vaaleissa ääntään käyttää tyypillisesti vähemmistö jäsenistä. Viime vuonna paras äänestysprosentti oli Lääkäriliiton vaaleissa, joissa äänensä antoi 52,8 prosenttia äänioikeutetuista. Suhteessa muihin yhdistyksiin ja ammattiliittoihin tulos ei ole erityisen huono, mutta jättää silti jossiteltavaa:
Miltä lääkärien mielipide näyttäisi, jos myös nukkuvien äänestäjien valtuustoryhmä olisi mukana päätöksenteossa? Ovatko kaikki tulokulmat oikeassa suhteessa edustettuina päätöksenteossa?
Vaaleja järjestävien yhdistysten näkökulmasta äänestysaktiivisuudessa ja valtuuskunnan kokoonpanossa on kyse ennen kaikkea toiminnan oikeutuksesta. Jos valtuuskunnan arvopohja ei vastaa yhdistyksen jäsenten ajatuksia, ajaudutaan tilanteeseen, jossa tehdyt päätökset eivät ole jäsenistön odotusten mukaisia. Ongelmissa ollaan, jos päätöksiä pitää tehdä muuttuvassa toimintaympäristössä epävarmalta arvopohjalta.
Vaalit ovatkin mahdollisuus kirkastaa ja vahvistaa ammattikunnan linjaa. Nyt on mahdollista käydä keskustelua siitä, mihin arvoihin liittojen toiminnan pitää jatkossa nojata. Yhdistyksille vaalit ovat mahdollisuus nostaa keskiöön jäsentensä mielipiteet ja tulevaisuuskeskustelu. Jäsenelle vaalit ovat mahdollisuus tuoda itsensä ja näkemyksensä esille: jos viimeisten kolmen vuoden päätökset eivät ole miellyttäneet, nyt on mahdollisuus vaikuttaa asiaan. Se onnistuu hyvin äänestämällä kaikissa kolmissa vaaleissa. Vielä paremmin äänensä saa kuuluviin asettumalla itse ehdolle.
NLY:n vaalien ehdokasasettelu on tämän lehden ilmestyessä vielä käynnissä ja se päättyy helmikuun lopussa. Ohjeet ehdolle asettumiseen löydät osoitteesta nly.fi/vaalit. Ole arvojohtaja ja anna äänesi kuulua!
Joel Kontiainen
Kirjoittaja on Nuorten Lääkärien Yhdistyksen hallituksen jäsen ja vaalivastaava