Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Kansallisesti yhtenevät ja säännöllisesti arvioitavat koulutuspaikan kriteerit edistävät laadukasta erikoislääkärikoulutusta 
Etusivu > Kansallisesti yhtenevät ja säännöllisesti arvioitavat koulutuspaikan kriteerit edistävät laadukasta erikoislääkärikoulutusta 

Kansallisesti yhtenevät ja säännöllisesti arvioitavat koulutuspaikan kriteerit edistävät laadukasta erikoislääkärikoulutusta 

Erikoistuvien lääkärien kokemus saamastaan koulutuksesta vaihtelee huomattavasti ja koulutuspaikkojen välillä on turhan suuria eroja. Koulutuspaikkakysely on nostanut esiin useita ongelmia, jopa epäkohtia koulutuksen järjestämisessä. NLY esittää valtakunnallisten, erikoisalakohtaisten kriteerien luomista sekä näiden riippumatonta erikoisalakohtaista auditointia. Koulutuspaikan hyväksymisen tulee perustua vain ja ainoastaan tarjotun koulutuksen laatuun ja toteutumiseen.

Erikoislääkärikoulutuksen tavoitteena on tuottaa osaavia ja itsenäisiä erikoislääkäreitä Suomen terveydenhuoltojärjestelmän tarpeisiin. Kyseessä on yliopistojen suunnittelema ammatillinen jatkokoulutus, jonka osaamistavoitteet saavutetaan suurimmaksi osaksi kliinisen työn ohessa yliopiston koulutuspaikoiksi hyväksymissä palvelujärjestelmän toimipaikoissa. Myös ohjaus ja koulutus rakentuu usein vahvasti kliinisen työn ympärille. Koulutus on pitkään ollut aikaperusteista, jatkossa enemmän osaamisperustaista. Yliopistot vastaavat koulutuksen rakenteen suunnittelusta, mutta koulutuspaikat koulutuksen varsinaisesta toteutuksesta sekä koulutuksen ja palvelujärjestelmän tarpeiden (kuten resursoinnin ja budjetoinnin) tasapainottamisesta.

Erikoislääkärikoulutuksen toteutumisessa vaikuttaa olevan suuria eroja koulutuspaikkojen välillä. Nuorten lääkärien kokemuksien perusteella koulutuspaikat ovat järjestäneet koulutusta hyvin vaihtelevasti, mitä on kartoitettu Koulutuspaikkakyselyn avulla jo useamman vuoden ajan. Kysely on nostanut esiin niin hyviä kuin huonoja esimerkkejä. On huomionarvoista, että yliopistosairaalatasoisista koulutuspaikoista saadut kokemukset ovat olleet keskimäärin huonompia kuin muualla. Vaikka valtakunnallinen ja kaikki erikoisalat kattava Koulutuspaikkakysely ei ole validoitu koulutuksen laadun mittari, ovat sen esiin nostamat ongelmat todellisia, ja ennen kaikkea ratkaistavissa.

Puutteellisesti järjestetty erikoislääkärikoulutus voi haitata tulevien erikoislääkärien osaamisen kehittymistä sekä uhata lääkärien hyvinvointia.

 

Koulutuspaikan kriteerit

NLY haluaa edistää valtakunnallisten, kaikille toimipaikoille yhteisten hyvän koulutuspaikan kriteerien luomista. Erikoislääkärikoulutuksen opinto-oppaassa on listattu kriteerejä, joiden tulisi täyttyä kaikissa koulutuspaikoissa. Näiden perusteella laaditaan koulutuspaikkasopimus. NLY esittää, että näitä kriteerejä tulisi laajentaa ja kehittää siten, että ne ohjaavat ja opastavat koulutuspaikkoja laadukkaan erikoislääkärikoulutuksen kehittämisessä. Kriteerien tulisi olla erikoisalakohtaisesti valtakunnallisia.

Koulutuspaikan kriteerien tärkeä osa on myös niiden täyttymisen seuranta, mihin NLY suosittaa systemaattista erikoisalakohtaista auditointia. Auditoinneissa tulee huomioida niin esihenkilöiden, kouluttajien kuin myös erikoistuvien näkemys koulutuksen laadusta ja kriteerien täyttymisestä. Jokaisen koulutuspaikan, myös yliopistosairaaloiden, tulisi olla yhdenvertaisia näiden kriteerien edessä. Jos näihin kriteereihin ei koulutuspaikassa päästä, valvontajärjestelmässä tulee olla riittävät mahdollisuudet asiaan puuttumiseen ja  korjaamisen käynnistämiseen. Jo nyt kriteereissä on äärimmäisenä esimerkkinä koulutusoikeuksien menettäminen, jonka tulee perustua vain ja ainoastaan koulutuspaikan kriteereissä määriteltyihin tekijöihin.

Merkittävimpiä ongelmia ja ratkaisuehdotuksia

Erikoislääkärikoulutuksessa on tunnistettu seuraavia ongelmia, joiden ratkaisemisessa valtakunnallisten ja auditoitujen kriteerien ohjausvaikutus olisi todennäköisesti merkittävä.

Koulutuksen toteuttamiseen ja kehittämiseen, saati oman osaamisen vahvistamiseen ei ole varattu riittävästi työaikaa ja resursseja (toivottavasti nimetyille) koulutuksen vastuuhenkilöille. Liian usein koulutukseen liittyvät työtehtävät kuten ohjaus/tutor-tapaamiset ja toimipaikkakoulutuksen valmistelu hoidetaan muun työn ohella ilman siihen erikseen varattua aikaa. Koulutuksen vastuuhenkilöillä tulisi olla mahdollisuus kehittää omaa osaamistaan sekä perehtyä uusiin koulutusvälineisiin kuten osaamistavoitteisiin ja osaamisen seurantajärjestelmiin. Ilman tätä mahdollisuutta ei yliopistojen suunnittelemaa koulutusta välttämättä osata tai voida tehokkaasti toteuttaa kaikissa koulutuspaikoissa. Koulutuspaikan kriteereissä tulisi aiempaa selvemmin korostaa koulutuksesta vastaavan henkilön tarvitsevan työnsä toteuttamiseen ja kehittämiseen työaikaa sekä pedagogista koulutusta.

Vaikka koulutuspaikan kriteerit ovat valtakunnallisesti yhteneväiset, on koulutusjakson hyväksyminen ollut riippuvaista erikoisalojen vastuuhenkilöiden päätöksistä. Esiin on tullut valitettavia esimerkkejä, että joissakin koulutuspaikoiksi hyväksytyissä yksiköissä suoritettua erikoistumisjaksoa ei ole hyväksytty erikoistumiskoulutukseen, eikä tälle ole esitetty asianmukaisia perusteita. Koulutuspaikan erikoisalakohtaisten kriteerien tulisi olla valtakunnallisesti yhteneväisesti sovellettuja, kuten ovat myös koulutuksen osaamistavoitteet.

Työvoima- ja resursointikysymykset eivät saa olla määrittämässä koulutuspaikan hyväksymistä. Samoin työnantajan suhde palvelujärjestelmään (yksityinen, julkinen tai välimuoto) ei saa olla ainoa peruste koulutuksen hyväksymiselle tai hylkäämiselle. NLYn näkemyksen mukaan koulutuksen hyväksymisen tulee perustua puhtaasti koulutuspaikan kriteerien ja koulutuksen laadun arvioon.