Erikoislääkärikoulutukseen hakeminen ja valinta on tässä maassa yhtä kirjavaa kuin toimimattoman yhteispäivystyksen triage. Yliopiston opinto-oikeuteen käytännössä vain ilmoittaudutaan ja varsinainen valinta tapahtuukin monesti palvelujärjestelmän puolella, jossa hakija valitaan työskentelemään erikoistuvana lääkärinä. Erikoistuvien lääkäreiden vakansseihin on toisaalla hyvin toimivia valintamenettelyjä, kun taas toisaalla vallitsee epämääräinen nopeusjärjestyksessä jonoon ilmoittautuneiden suma, josta joku pääsee töihin ja joku ei. Ilkeät huhut leijuvat, kuinka toiset saattavat päästä suhteilla jonon ohi tai kuinka joitain pidetään ikuisesti jonossa ”alalle epäsopiviksi” arvioituina. Hakijat eivät tiedä, kuinka monta erikoistuvan paikkaa on kulloinkin auki ja milloin seuraavat paikat tulevat hakuun.
Suomen viisi lääketieteellistä tiedekuntaa ovat onneksi vihdoin aloittaneet luomaan erikoislääkärikoulutukseen valintamenettelyä, jonka käyttöönottoajankohdaksi povataan syksyä 2019. NLY on julkaissut jo vuonna 2014 mietinnön, minkälainen erikoislääkärikoulutuksen valintamenettelyn tulisi olla (mietintö löytyy täältä). Neljän vuoden iästään huolimatta mietintö on edelleen ajantasainen edustaen NLY:n ajamia periaatteita.
Avainsanoja valintamenettelyssä tulee olla avoimuus, läpinäkyvyys ja oikeudenmukaisuus. Avoimuuden takaamiseksi jokaisesta haettavissa olevasta erikoistumispaikasta ja sen hakuajasta on ilmoitettava julkisesti ja jokaisella lääkärillä on oltava yhtäläinen mahdollisuus hakea paikkaa. Valintaperusteiden tulee olla läpinäkyvät eli ennalta määrätyt ja julkisesti hakuilmoituksen yhteydessä kerrotut. Valinta tulee tapahtua oikeudenmukaisesti ilmoitettujen valintaperusteiden mukaisesti ja päätöksestä on voitava valittaa.
NLY:n kanta on, että erikoislääkärikoulutuksen valintaperusteina voidaan huomioida tasa-arvoisina aiempi työkokemus, tieteelliset ansiot ja hakijan henkilökohtaiset ominaisuudet. Missään nimessä valinnan ei tule pohjautua peruskoulutuksen arvosanoihin, eikä Suomessa tule ottaa käyttöön pääsykokeita tai valtakunnallista ranking-tenttiä erikoislääkärikoulutukseen. Kirjallinen tentti ei kerro hakijan soveltuvuudesta alalla työskentelyyn ja voi lisäksi asettaa eri yliopistoista valmistuneet eriarvoiseen asemaan.
NLY:ssä me tiedämme, että elämää ei ole mahdollista suunnitella tarkasti vuosiksi eteenpäin. Nuoren lääkärin ei tule joutua päättämään omaa erikoisalaansa vielä peruskoulutuksen aikana ja valittua erikoisalaa ja/tai erikoistumispaikkakuntaa on voitava vaihtaa erikoistumisaikana. Myös erikoislääkäriksi valmistumisen jälkeen on oltava mahdollista hakeutua uuteen erikoislääkärikoulutukseen. NLY kannattaa ajatusta kokeilujaksosta alalla ennen erikoislääkärikoulutukseen valintaa, mutta tällöin on huomioitava, ettei aiheuteta tarpeetonta jonomuodostusta kokeilujaksolle tai vahingossa siirretä valintaa tapahtumaan jo ennen varsinaista valintamenettelyä siihen vaiheeseen, kun valitaan kokeilujaksolle pääseviä.
Valintamenettelyn luominen erikoislääkärikoulutukseen on kaikkien edun mukaista. Valintamenettelyllä takaamme sen, että erikoistumispaikat jaetaan reiluilla pelisäännöillä ja mahdollisuudet päästä erikoistumaan myös suosituille aloille ovat tasavertaiset, vaikka ei olisi ilmoittautunut jonoon jo fuksikeväänä. NLY toivoo kuitenkin yliopistoilta erityisen tiivistä yhteistyötä palvelujärjestelmän kanssa valintamenettelyä luotaessa, jotta jokaiselle erikoistuvalle lääkärille olisi osoittaa varsinainen erikoistumispaikka yliopiston opinto-oikeuden saamisen jälkeen. Lisäksi jo erikoistumiskoulutuksessa olevien tulisi säilyttää opinto-oikeutensa valintamenettelyyn siirryttäessä.