Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Kirurgian peruskoulutus – mikä juttu?
Etusivu > Kirurgian peruskoulutus – mikä juttu?

Kirurgian peruskoulutus – mikä juttu?

Osana erikoislääkärikoulutuksen uudistusta ja siirtymää kohti osaamisperustaisuutta Suomen Kirurgiyhdistys (SKY), Suomen kirurgian professorit ja Kirurgian Edistämissäätiö ovat hahmotelleet kaikille kirurgiaan erikoistuville kansallisesti yhteneväistä, osaamisperustaista peruskoulutusjaksoa. Aiemmin on suoritettu, yleensä keskussairaalassa, parin vuoden (2v 3kk) runkokoulutus, jota on seurannut eriytyvä vaihe yliopistosairaalassa. Jatkossa olisi tarkoitus suorittaa vähintään vuoden mittainen peruskoulutusjakso osana kirurgian erikoistumiskoulutusta kattaen eri kirurgian aloja: ortopedia ja traumatologia, urologia, vatsaelinkirurgia, verisuonikirurgia ja plastiikkakirurgia sekä kirurgian ensiapupäivystys. Painopisteenä on kirurgian päivystyksessä tarvittavat taidot ja kirurgiset hätätilanteet, jotta voidaan varmistaa asianmukainen ammatillinen osaaminen niin erikoistuvana lääkärinä kuin valmiina erikoislääkärinä sekä turvata päivystysasetuksen mukainen, laadukas kirurginen päivystystoiminta koko Suomessa tulevaisuudessakin. 

Kirurgian 12 kk peruskoulutusjakso (ehdotus)

  1. Ortopedia ja traumatologia 3 – 4 kk*
  2. Vatsaelinkirurgia 3 – 4 kk*
  3. Kirurgian ensiapupäivystys 1 – 2 kk^
  4. Vapaavalintainen muu kirurgia  2 – 5 kk**

* sisältää vähintään 1 kk virka-aikaista päivystysleikkaustoimintaa yhdessä ko. erikoisalan erikoislääkärikouluttajan kanssa
^ kattaa koko kirurgisen päivystyksen (virka-aikainen ensiapusijoitus)
** suositellaan verisuonikirurgiaa ja plastiikkakirurgiaa minimissään 1 kk sekä myös urologiaa

Kirurgian peruskoulutusjakso olisi tarkoitus suorittaa terveyskeskuspalvelun jälkeen ennen kuin haetaan erikoistumaan kirurgiselle erikoisalalle. Suorituspaikan tulee olla ympärivuorokautista kirurgista päivystystoimintaa harjoittava yksikkö ja jakson tulee sisältää sekä virka- että päivystysaikaista päivystystä. Peruskoulutusjakson suorittaminen ei kuitenkaan ole edellytys valintamenettelyyn osallistumiselle tai opinto-oikeuden saamiselle. Jakson työkokemus voidaan hyväksilukea valintamenettelyssä sekä myöhemmin osaksi erikoistumiskoulutusta. Peruskoulutusjakso ei ole sama kuin koejakso, vaan pakollinen koejakso on tarkoitus suorittaa haetulla kirurgian erikoisalalla mielellään peruskoulutusjakson jälkeen. 

Koko erikoistumisen kesto voi hieman vaihdella eri kirurgian aloilla, mutta pohjana on yleinen erikoislääkärikoulutuksen minimivaatimus 5 vuotta, josta on valmisteilla lakiasetus. Kirurgian koulutus pyrkii kaikkien muiden erikoisalojen tavoin siirtymään kohti osaamisperustaisuutta, joka voi tulevaisuudessa vaikuttaa koulutukseen kestoon minimivaatimuksen ulkopuolella. Kirurgian peruskoulutusjakso on osa kirurgian koulutusta mahdollisesti jo vuonna 2020, mutta osaamisperustaisuus on vasta valmisteilla ja siten peruskoulutusjakson tai sitä seuraavan koulutuksen tarkempi rakenne ei ole vielä selvillä.

 

Sara Kaartinen
Koulutusvaliokunnan puheenjohtaja

Lähteet:
Jyrki Mäkelä, gastrokirurgian professori, koulutusdekaani OY
Suomen Kirurgiyhdistyksen (SKY), Suomen kirurgian professoreiden ja Kirurgian Edistämissäätiön (KES) kannanotto kirurgian erikoislääkärikoulutuksen haku- ja valintamenettelyn käytännön toteutuksesta