Vetovoimainen uramahdollisuus, hyvä korvaus, motivoiva työnkuva ja pedagogista täydennyskoulutusta?Vai yötä myöten valmisteltuja opetuksia, alati paisuvat opetusryhmät, riittämätön tunnustus yksin tehdystä työstä ja kaikki tämä silkasta kutsumuksesta?
Kliiniset opettajat ovat korvaamaton joukko lääkäreitä, jotka jokapäiväisellä panoksellaan pitävät huolta lääketieteen perusopetuksen laadusta resurssien ristipaineessa. He ovat paitsi roolimalleja ja opettajia, myös äitejä, isiä, tutkijoita ja kliinikoita, minkä vuoksi heidän elämänsä on tasapainoilua näiden lukuisten roolien täyttämiseksi. Opettamisesta saatava tunnustus ei vastaa nykyisellään riittävän hyvin tehtävän merkityksellisyyttä.
Kliinisten opettajien panos ansaitsee nykyistä enemmän arvostusta, mikä oli myös yksi lääkärikoulutuksen kansallisen arvioinnin keskeisistä päätelmistä (1). Pelkkä kutsumus opetustyöhön ei riitä palkkioksi, vaan saatavan korvauksen tulisi houkutella nykyistä paremmin opetustyön pariin. Innostuneet opettajat olisi myös kyettävä pitämään opetustehtävissä palkitsemalla heitä konkreettisesti oman työnsä kehittämisestä.
Lääkärit ovat innokkaita opettamaan. Lääkärikouluttajan erityispätevyyden suosio on suuri ja sen hakemiseen motivoi halu saada virallista tunnustusta opetustyölle. Pätevyyden hankkimisen jälkeen lisäpalkkaa saa kuitenkaan harva, ja pätevyyden arvostus ei aina muutoinkaan työpaikalla näy. Vain neljäsosa kokee sen hyödyttäneen viranhaussa. (2)
Jo perustutkinto-opiskelijoiden keskuudessa on innostusta opettamiseen, mikä näkyy yksittäisinä vertaisopetushankkeina. Perustutkintoon tarvitaankin tehokasta uraohjausta ja pedagogisia opintopolkuja, jotta motivoituneet opiskelijat voidaan nykyistä paremmin varhaisesta vaiheesta alkaen rohkaista opetusuralle.
Tällä hetkellä opettajien mahdollisuus pedagogisiin opintoihin vaihtelee yliopistoittain. KARVI:n raportissa opettajien pedagogien osaaminen oli kolmen viidestä yliopistosta kehittämiskohteena. Pedagogisen koulutuksen saatavuus näyttää myös olevan pullonkaula lääkärikouluttajan erityispätevyyttä haettaessa.
Opettajien pedagogiseen osaamiseen investoiminen olisi yliopistoille tapa tehostaa opettajaresurssin käyttöä, ja se tulee huomioida ratkaisuna suurien opiskelijamäärien tuottamiin haasteisiin, kuten ryhmäkokojen kasvuun. Onnistumisen kokemukset myös rohkaisevat jatkamaan opettajauraa.
Yliopiston lisäksi myös sairaalan tulisi työnantajana nähdä opettajan virka mahdollisuutena ja voimavarana. Opettajaa tukeakseen klinikan tulisi mahdollistaa joustavat järjestelyt usean työn yhteensovittamiseksi. Kliininen opettaja paitsi kylvää erikoisalan tietotaitoa lääkärinalkuihin, myös toimii alan kasvoina nuorille kollegoille. Hyvinvoiva opettaja lisää erikoisalan kiinnostavuutta!
Itsensä likoon laittavalla, taitavalla kliinisellä opettajalla on korvaamaton vaikutus lääketieteen opiskelijan osaamiseen, erikoisalavalintaan ja sitä kautta koko uraan. Yliopiston tulee vastata opettajan motivaatioon pedagogisella koulutuksella ja opetustyöstä saatavan korvauksen tulee houkutella nykyistä paremmin opetustyön pariin. Hartiavoimin tehtävälle opetustyölle on annettava sen ansaitsema tunnustus.
Anni Saukkola
LK, 6. vuosikurssi
Tampereen yliopisto
NLY:n hallituksen jäsen
- Mäkelä M, Möller R, Stephens C ym, toim. Educating doctors for the future. Evaluation of undergraduate medical education in Finland. Kansallisen Koulutuksen Arviointikeskuksen (Karvi) julkaisu 14:2018
- Niemi-Murola L, Leinonen VM, Lampela H, Svedström-Oristo AL, Skants N, Pyörälä E. Lääkärikouluttajan erityispätevyys on suuressa suosiossa. Suom Lääkäril 2018;73:288-289