Kaavailujen mukaan Suomi astuu terveydenhuollon uuteen uljaaseen aikaan vuoden 2019 alusta. Sote-uudistus mietityttää alan ammattiväkeä. Puksuttaako juna aikataulussa? Mitä tehdään missäkin? Viisi terveydenhuollon tekijää kertoo muutoksen tuntoja eri puolilta maata.
”Kiuruvesi on Suomen sote-uudistuksen pääkaupunki”
Harri Haimakainen, kunnanlääkäri, Kunnanlääkärit Kiuruvesi Oy
Haluamme olla kuin entisajan kunnanlääkärit. Uskomme, että perusterveydenhuollon pitää olla lähellä ihmistä.
Yrityksemme Kunnanlääkärit Kiuruvesi sai vastaanotolleen ensimmäisenä Suomessa valinnanvapauskokeilua hyödyntäneen potilaan 16. tammikuuta. Voisi sanoa, että Kiuruvesi on Suomen sote-uudistuksen pääkaupunki.
Kunnanlääkäreissä on kolme kokenutta lääkäriä ja palvelupäällikkö, joka on samalla terveydenhoitaja. Olemme auki joka päivä Kiuruveden kunnantalolla. Kaikille kolmelle lääkärille muutos oli suuri, lähdimme varmasta arjesta uuteen ja tuntemattomaan.
Lääkärille tämä on hyvin kiitollista työtä. Saa olla lähellä potilaita ja työ on ihmiskeskeistä. Edellytykset potilas-lääkärityölle ovat hyvät. Palaute kasvokkain, kunnalta ja sosiaalisten medioitten kautta on ollut tosi positiivista. Tällä hetkellä on saatu kaikki hoitoon samana päivänä. Olemme tehneet potilaslähtöistä työtä hyvin.
Toisin kuin terveyskeskuksissa, voimme asettaa omat potilaslistat ja vaikkapa pidemmät vastaanottoajat. Terveyskeskusten yleislääkärityö koetaan usein pakkotahtiseksi ja se vaikeuttaa oman työn hallintaa.
Rahoitus perustuu rekisteröityjen potilaitten määrään. Potilaasta saa 21,90 euroa kuussa. Sillä katetaan kaikki kulut. Meille on rekisteröitynyt nyt muutamia satoja asiakkaita. Se ei tee rikkaaksi: on selvä, että palkkapäivä ei ole vielä helmikuussa.
Alkuasetelma oli raju: meillä nolla potilasta, muut terveyskeskuksella. On suuri haaste kasata asiakaskunta nollasta. Rahoitusta voi osin vääristää se, että julkisella puolella on valtavasti asiakkaita, jotka eivät käytä palveluita, meillähän kaikki ovat aktiivisia. Toivoisin, että passiivisia potilaita jaettaisiin myös yksityiselle puolelle. Muuten kapitaatiokorvaus ei ehkä riitä.
On pakko luottaa, että sote-uudistus ja valinnanvapaus toteutuvat. Kunnanlääkäriasemaa ei kannata perustaa kahta vuotta varten.
” Valinnanvapauslaki on ehdotetussa muodossaan täysin epäselvä ja sekava.”
Jukka Mattila, Lapin sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri
Sote-uudistuksessa terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtynee Lapin maakunnalle, nyt alueella on kaksi erillistä sairaanhoitopiiriä ja runsaasti kuntia, jotka osaltaan vastaavat järjestämisestä. Meillä on kahden alueen vuoksi muita maakuntia suuremmat haasteet yhden maakunnallisen kokonaisuuden rakentamisessa.
Vuoden 2007 Paras-puitelain myötä terveyskeskukset velvoitettiin noin 20 000 asukkaan väestöpohjille. Pohjoinen jätettiin tuolloin etäisyyksiensä takia heitteille, meillä on yhä muutamien tuhansien asukkaiden terveyskeskuksia. Lapin sairaanhoitopiirin alueella ei ole ollut integroinnin historiaa.
Lapin keskussairaalasta Rovaniemellä on tulossa yksi kahdestatoista laajan päivystyksen sairaalasta. Sairaalapalveluita näemme tarkoituksenmukaisena toteuttaa Rovaniemellä ja Kemissä. Tulevaisuudessa sairaalat toimivat toivottavasti yhtenä organisaationa. Haemme yhtenäistä kokonaisuutta, ei kilpailua. Haluaisimme ylläpitää Kemissä kevyttä ympärivuorokautista päivystystä tulevaisuudessakin.
Lapin olosuhteet ovat hyvin erilaisia kuin jossain muualla. Esimerkiksi Etelä-Karjala on pinta-alaltaan puolet Sodankylän kunnasta. Eikä Sodankylä ole edes Lapin suurin kunta. Pohjoisessa ei asuta hajallaan, vaan pienissä suhteellisen tiiviissä yhteisöissä kaukana toisistaan.
Mikäli valinnanvapaus toteutuu, niin yksityisiä tuottajia saadaan varmasti enemmänkin Rovaniemen ja Kemi-Tornion alueelle. Rovaniemi ei juuri poikkea muista keskisuurista kaupunkikeskuksista, on 60 000 asukkaan väestö tunnin matkan päässä Helsingistä.
Turismin kasvun myötä Lapissa on oikeasti hyvinvoivia pikkukuntia. Pienimuotoisia palveluja kuten yksityisten ketjujen lääkärikeskuksia on jo nyt myös etäpaikoissa.
Kokonaisuudesta sote-järjestämislaki ja maakuntalaki ovat kannatettavia. Ne toteutuvat toivottavasti ajallaan. Valinnanvapauslaki on ehdotetussa muodossaan täysin epäselvä ja sekava. Valinnanvapauslaki ei ole kirjoitettu ihmisen eikä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäjän lähtökohdista. Lausuntokierroksella olevan luonnoksen kaltaisena sitä ei tulisi panna toimeen lainkaan. Valinnanvapauden laajentaminen nykyisestä tulisi toteuttaa vasta, kun julkinen sote on integroitu maakunnittain toimivaksi kokonaisuudeksi.
”Lääkäreitä huolettaa iso muutos”
Heikki Pärnanen, Lääkäriliiton politiikkatoimialan puheenjohtaja
Uskon, että pitkällä tähtäyksellä sote-uudistus on toimiva, tasa-arvoinen ja sekä potilaille että lääkäreille parempi.
Muutosta on Lääkäriliitto toivonut jo vuosikymmenet. Terveydenhuollon näkökulmasta kuntakenttä on ollut pirstaleinen. Kunnat ovat olleet pieniä, vähäväkisiä ja osaamattomia. Kuntien hallitseman perusterveydenhuollon rahoitus ja toteutus ovat rapautuneet. Työnantajat ovat järjestäneet työterveyshuoltoa, kun muuta vaihtoehtoa ei ole ollut. Painopiste on ollut erikoissairaanhoidossa, koska sitä ovat järjestäneet sairaanhoitopiirit.
Uudistuksessa hyvä on, että perus- ja erikoissairaanhoidon vastuu on samalla taholla ja rahoituksen kantavat isommat hartiat eli valtio. Lääkäriliiton mielestä maakuntia on toki liikaa ja ne ovat liian pieniä, mutta ovathan ne paljon suurempia kuin kunnat.
Lääkäreitä huolettaa iso muutos. Muuttuuko oman työn toimenkuva? Kapeutuuko rooli perusterveydenhuollossa? Mennäänkö seisovan infektoituneesta tilanteesta jatkuvaan myllerrykseen? Kollegat ovat olleet huolissaan siitä, huonontaako uudistus hoitoa. He toivovat potilaan kannalta järkeviä ratkaisuja sekä lainsäädännössä että toteutuksessa.
Kilpailu ei ole lääkäreille huono asetelma, sillä heille syntyy sekä uudenlaisia työskentelymahdollisuuksia että mahdollisuuksia neuvotella työsuhteen ehtoja. Yhä useampi tulee työskentelemään yksityispuolella. Näiden työsuhteiden ehtoja on hyvä pohtia.
Aikataulu on erittäin kireäksi rakennettu. Lainsäädäntö on tähän asti kyetty hoitamaan ajassaan. Maakunnat ovat eri tilanteissa, mutta muutosjohtajat toiminnassa. Olen optimisti, että saadaan sekä lainsäädännöt että maakunnat käyntiin 1. tammikuuta 2019.
“Valinnanvapaus on jokaisen kuntalaisen etu”
Laura Vuorensola, projektipäällikkö, Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymä
Ylä-Savon SOTE -kuntayhtymässä käynnistyi ensimmäisenä Suomessa perusterveydenhuollon valinnanvapauskokeilu. Halusimme nähdä, miten valinnanvapaus toimii maaseutumaisella haja-asutusalueella. Yksityisiä tuottajia neljän kunnan alueella on kaksi. He ovat mainostaneet aktiivisesti ja värvänneet asiakkaita.
Kokeilu käynnistyi tammikuussa 2016 ja kuukaudessa jo tuhatkunta potilasta on käyttänyt valinnanvapauttaan. Alustavasti kokemukset ovat hyviä ja kuntalaiset tyytyväisiä. Kun tarjolla on yksityinen vaihtoehto, lääkäriin pääsy helpottuu myös julkisella puolella.
Alussa on ollut paljon rajankäyntiä siitä, mikä kuuluu perusterveydenhuollon pakettiin. Jokaista asiaa ei ole voitu ennakoida. Näitä olemme ratkoneet jouhevasti ja järkevästi. Esimerkiksi kipsaukset keskitettiin julkisen puolen traumapolille.
Asukkaita olen itsekin valistanut valinnanvapaudesta. Tietoa ei voi jakaa liikaa. Ei tavallinen kuntalainen ymmärrä perus- ja erikoisterveydenhuollon eroja. Vain edellinen kuuluu valinnanvapauskokeiluun.
Kokeilu vaatii uusilta yrittäjiltä pitkäaikaista sitoutumista. Siinä on isot riskit. Vaikkapa lääkärinvuokrauspalvelu tuottaa rahaa heti, kapitaatiokorvauksella kustannettu palvelu vasta pidemmän ajan kuluttua. Uskomme toki, että esimerkiksi Kiuruveden kunnanlääkärikonsepti on toimiva.
Kokeilussa on löytynyt myös kehitettäviä asioita. Kun vaihtaa palveluntarjoajaa, vahvistus ei tule reaaliajassa. Kolmen päivän viive on joillekin liikaa. Mukava olisi saada palvelua myös pienille kylille, vaikkapa vain lääkärin vastaanotto päiväksi viikossa.
Palveluntarjoajan kannalta paradoksaalisesti paras asiakas on sellainen, joka listautuu, mutta ei käy. Silloin saadaan kapitaatiokorvaus, mutta kuluja ei tule.
Kokeilu on hyvä, sillä se on konkreettinen. Sote-uudistusta on odotettu kauan, kokeilu helpottaa kansalaisten odotuksen tuskaa. On mukava olla ensimmäinen, sillä paikallinen ja valtakunnallinen julkisuus ilahduttaa ja samalla olemme pystyneet pitämään lupauksemme niin asiakkaille kuin palveluntuottajillekin.
”Uudistus on mahdollisuus”
Markus Paananen, Keravan kaupungin johtava ylilääkäri
Sote-uudistus ravistelee kunnolla terveydenhuoltoa, mikä ei ole huono asia. Toivottavasti maakunnat kykenevät nykyisiä järjestäjiä paremmin mittaamaan vaikuttavuutta, karsimaan turhat touhut ja priorisoimaan.
Kysymysmerkkejäkin on. Valinnanvapaus on iso muutos ja sen perimmäiset tavoitteet ovat jääneet minulle epäselviksi. Valinnanvapaus synnyttää kilpailua ja kilpailun säännöt ovat uudistuksen aikatauluun nähden vielä aivan levällään. Kevään ja kesän aikana tehdään isoja päätöksiä, vaikka uudistuksen toimeenpano vie vuosia. Toivottavasti ei hätiköidä.
Itse tunnen, että Keravalla valmistaudumme uudistukseen hyvässä myötätuulessa. Uskon, että menestymme hyvin tulevassa sote-maailmassa. Uudistuksessa tärkeää on palvelukokemus asiakkaan näkökulmasta ja Keravalla kohennamme palveluja niin, että ihminen on etualalla. Parannamme esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspotilaiden hoitoa tulevan walk in -poliklinikan myötä. Tulevaisuudessa ovesta astuvalle potilaalle on tarjolla monipuolisempi hoitovalikoima. Lisäämme myös digitalisaatiota.
On luultavaa, että käytännön organisaatiomuutokset toteutuvat hitaasti eli organisaatiot muuttavat maakunnan alle sellaisenaan. Mahdolliset tuotantorakenteiden muutokset toteutuvat vasta vuosien myötä. Tärkeintä on, että kymmeniä tuhansia potilaita vuodessa hoitavat erinomaiset ammattilaisemme haluavat sitoutua Keravalle, vaikka työnantajaksi vaihtuukin maakunta.