Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Nuori Lääkäri tutkii – Elmo Pulli: Prenatal Maternal Health and Child Brain Structure: Implications for Non-verbal Ability and Optimizing Subcortical Segmentation
Etusivu > Nuori Lääkäri tutkii – Elmo Pulli: Prenatal Maternal Health and Child Brain Structure: Implications for Non-verbal Ability and Optimizing Subcortical Segmentation

Nuori Lääkäri tutkii – Elmo Pulli: Prenatal Maternal Health and Child Brain Structure: Implications for Non-verbal Ability and Optimizing Subcortical Segmentation

“Äidin raskausajan terveys heijastuu lapsen aivokuoren rakenteeseen vielä pitkälle varhaislapsuuteen”, kertoo psykiatrian alalta lokakuussa 2023 Turun yliopistosta väitellyt Elmo Pulli. Väitöskirjan tutkimusaineistona toimi FinnBrain-tutkimuksen 5-vuotiaista lapsista koostuva kohortti. Turun yliopistossa vuonna 2010 käynnistyneen FinnBrain-tutkimuksen tavoitteena on mm. selvittää kuinka ympäristö vaikuttaa lapsen terveyteen, raskaudenaikaisesta altistumisesta lähtien. 

Jo pitkään on tiedetty, että sikiön kehittyvät aivot ovat alttiit ympäristön haitallisille vaikutuksille, kuten esimerkiksi odottavan äidin päihteiden käytölle. Pullin väitöskirjan ensimmäisenä osatyönä toimivassa katsausartikkelissa koottiin yhteen aiempi tieto raskaudenaikaisten altisteiden yhteydestä aivojen kehitykseen. Huolimatta aiemmasta tiedosta, tutkimuksessa havaittiin, että vauvojen aivokuvantamista käsittelevissä tutkimuksissa raskaudenaikaiset altisteet kuvataan usein puutteellisesti. 

Väitöskirjan toisessa osatyössä tutkittiin, kuinka äidin terveys heijastuu lapsen aivokuoren rakenteeseen. Löydöksenä oli, että raskaudenaikaisilla tekijöillä saattaa olla pitkäkestoisia vaikutuksia: 5-vuotiaiden lasten aivokuoren rakenteeseen vaikutti mm. äidin ikä, tupakointi, painoindeksi sekä koulutustaso. 

Aivokuoren rakenne on puolestaan yhteydessä kognitiivisiin taitoihin. Väitöskirjassa havaittiin vasemman otsalohkon rakenteen ja uutena löydöksenä myös näköaivokuoren tilavuuden sekä pinta-alan olevan yhteydessä lapsen ei-kielellisiin taitoihin. Tutkimuksen painoarvoa lisää myös se, ettei 5-vuotiaiden aivokuoren rakenteen ja kognitiivisten taitojen yhteyttä ole aiemmin tutkittu näin laajalla (n=173) otoksella.

Tulos muistuttaa laadunvarmistuksen tärkeydestä. 

“Laadukkaassa aivokuvantamistutkimuksessa on oleellista saada rajattua halutut aivoalueet mahdollisimman tarkasti”, kertoo Pulli. Väitöskirjan viimeisessä osatyössä vertailtiin yleisesti käytettyjen automaattisen menetelmien sekä käsin tehdyn rajauksen tarkkuutta. Lopputuloksena oli, että automaattisten menetelmien tarkkuus vaihtelee merkittävästi alueittain. Tulos muistuttaa laadunvarmistuksen tärkeydestä. 

Kuten harva lääketieteen opinnot aloittava, myöskään Pulli ei alun perin suunnitellut tutkijaksi ryhtymistä. Hän kertoo kuitenkin jo pre-kliinisessä vaiheessa mm. hermoston rakenne ja toiminta -kurssin myötä kiinnostuneensa aivotutkimuksesta. Pullin ollessa toisen vuoden opiskelija hänelle tarjoutui mahdollisuus aloittaa syventävät opinnot FinnBrainin aivokuvantamiseen keskittyvässä osatutkimuksessa. Sittemmin syventävien opintojen työstä muodostui ensimmäinen artikkeli sekä alku väitöskirjalle. 

Syventävien aloittamista suunnittelevalle Pulli antaakin vinkiksi mieltää työ mahdollisuudeksi tutustua tutkimustyöhön, artikkelin kirjoittamiseen sekä aineiston keräämiseen. Kokeilu on paras keino selvittää, voisiko tutkimustyö olla oma juttu. Lisäksi vaikkei näin olisi, saattaa silti vaivan palkintona olla parhaimmillaan valmis tutkimusartikkeli. 

Pullin mukaan parhaita puolia tutkijan työssä on pitkäjänteisyys, itsenäisyys sekä vapaus oman ajan hallintaan – toki usein apurahoista riippuva työskentely vaatii myös tulosten tuottamista. Lisäksi hän kiittelee FinnBrainin tutkijayhteisöä hyvästä ja kannustavasta ilmapiiristä. Pulli on työskennellyt päätoimisesti tutkijana vuodesta 2022 lähtien. 

Ennen tätä valmistuttuaan vuonna 2020 Turun yliopistosta hän työskenteli mm. terveyskeskuksessa. Tällä hetkellä hän työskentelee edelleen FinnBrainin aivokuvantamisosatutkimuksen parissa ja tutkimuksessa mukana olleiden lasten seuranta jatkuu edelleen. Kaiken kaikkiaan FinnBrain-tutkimuksen tavoitteena onkin jatkaa lasten seurantaa vuosikymmenten ajan. 

Lisäksi hän on mukana monitieteellisessä Right to Belong -hankkeessa, jonka tavoitteena on tutkimuksen keinoin löytää ratkaisuja lasten ja nuorten yksinäisyyden ja ostrakismin vähentämiseen. Ostrakismilla tarkoitetaan sosiaalisen piirin ulkopuolelle jättämistä ja näkymättömäksi, merkityksettömäksi tekemistä. Aiheen ajankohtaisuus ja merkityksellisyys ovat kiistattomia.

Teksti Laura Tuunanen
Kuva Elmo Pulli