Tarve hyvän päivystyspaikan kriteerien määrittelylle on korostunut, kun uusi työaikasääntely muuttaa päivystyksen toimintatapoja. Nuorten Lääkärien Yhdistys on aiemmin julkaissut hyvän työpaikan ja hyvän koulutuspaikan kriteerit. Nyt yhdistys pureutuu hyvän päivystyspaikan tekijöihin ja haluaa kehittää päivystäjille parempia olosuhteita.
Nuoret lääkärit tekevät paljon päivystystyötä. Nuorten Lääkärien Yhdistyksen (NLY) ja Lääkäriliiton Koulutuspaikkakyselyssä 70 % vastaajista teki säännöllisen työajan lisäksi päivystystyötä, ja keskimäärin sitä tehtiin 46 tuntia kuukaudessa. “Päivystyspaikan työ- ja johtamiskulttuurilla on suuri vaikutus nuoren lääkärin arkeen. Haluamme antaa työkaluja päivystyksen kehittämiseen”, NLY:n puheenjohtaja Jesper Perälä kertoo.
Nuorten Lääkärien Yhdistyksen valtuuskunta hyväksyi hyvän päivstyspaikan kriteerit yhdistyksen jäseniä osallistaneen valmistelun jälkeen. NLY:n valtuuskunnan puheenjohtaja, lastentauteihin erikoistuva lääkäri Laura Seppälä korostaa toimivan päivystyksen peruskiveä, riittävää resursointia. “Päivystyksessä hoidetaan niitä sairauksia, jotka eivät voi odottaa. Resurssien pitää olla niin hyvällä tasolla, että potilaat voi hoitaa turvallisesti”, Seppälä linjaa. Seppälä pitää myös erityisen tärkeänä perehdytystä ja konsultaatiomahdollisuuksia. “Kun päivystystehtävä vastaa koulutustasoa ja nuoremmalle kollegalle on tukea saatavilla, päivystyksen järjestelyt kestävät myös ulkopuolista tarkastelua”, hän kertoo.
Lainsäädännön aiheuttamat muutokset päivystystyössä kohdistuvat työ- ja lepoaikasääntelyyn. NLY:n edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja, radiologiaan erikoistuva lääkäri Sonja Aukee kertoo, että yhdistyksen lähtökohtana työaikamuutoksissa ovat työhyvinvointi, työturvallisuus ja potilasturvallisuus. “Lääkärille tulee tarjota riittävästi lepoa vuorojen välissä ja myös päivystysvuoron aikana on oltava mahdollisuus taukoihin”, hän kuvaa kriteerien tavoitteita. “Lisäksi erikoislääkärikoulutuksen toteutuminen tulee kaikissa päivystysmalleissa turvata”, Aukee huomauttaa.
Lopulta hyvä johtaminen vaikuttaa paljon päivystystyön onnistumiseen. Sonja Aukee kertoo, että osallistava ja luottamuksellinen johtaminen parantaa päivystyspaikan ilmapiiriä, mutta hyvä johtaminen on muutakin kuin tunnelman ylläpitoa. “Johtamisella luodaan päivystäjälle turvallinen työympäristö. Kaksisuuntainen palautejärjestelmä kehittää toimintaa ja esihenkilön tarjoama tuki esimerkiksi virhetilanteissa on välttämätöntä”, hän selventää.
NLY:n puheenjohtaja Jesper Perälä toivoo, että hyvän päivystyspaikan kriteerit otetaan päivystyksen kehittämisen ohjenuoraksi, mutta huomauttaa niiden olevan vain vähimmäisvaatimuksia. “Ilolla seuraamme, kannustamme ja jaamme eteenpäin hyvin toimivia päivystyksen käytäntöjä. Meidän kannattaa todella oppia toisten onnistumisista”, Perälä summaa.
Lisätietoja:
Jesper Perälä, NLY:n puheenjohtaja
jesper.perala@nly.fi
0405351058
Hyvän koulutus-, työ- ja päivystyspaikan huoneentaulut tulostettavana versiona
Huoneentaulut tiedostoina:
Yhteyspäällikkö Juulia Joronen
juulia.joronen@nly.fi