Viime vuonna tähän aikaan nähtiin sammuteltuja soihtuja ja siten pimeitä ikkunoita energiakriisin keskellä. Tälle talvelle povaan pimeitä ikkunoita aivan muista syistä ja yhtenä sellaisena on soten rahoituspohja. Talvelle osuu kipeitä päätöksiä ja vastaan tulee ennen näkemätön määrä yksiköiden alasajoja ja keskittämistä, kun hyvinvointialueet kamppailevat selviytymisestään tässä rahoitustilanteessa. Osasta ikäihmisten hoivapaikoista on jo viimeinen sammuttanut valot, ja lisää tyhjiä osastoja päästään lämmittämään ennen helmikuun paukkupakkasia. Pimeitä ikkunoita on tarjolla myös yhteiskunnan muilla sektoreilla, kuten kesken jääneiden rakennustyömaiden aitojen takana. Muut yhteiskunnalliset ongelmat eivät tunnetusti helpota terveydenhuollon painetta ja antavat entistä enemmän tilaa myös lieveilmiölle.
Vauhti on ollut nyt viime vuosina niin hurja, että hyväksymme suunnan ilman perusteita
Huolta kannan siitä, että vaikka palvelujärjestelmässä tehtävien muutosten mittakaava on ennennäkemätön, sen vaikutuksia ei tutkita tässä hetkessä. Suunta on sellainen, ettei siitä lähtökohtaisesti ole paluuta. Koko soteuudistuksen henki on ollut palveluiden uudella tavalla tuottamisessa ja varmasti tiettyjen kokonaisuuksien keskittäminen on monessa mielessä järkevää. Toisaalta vaikuttavuus on nykypäivän sana. Meille on jopa perustettu vaikuttavuuskeskus tätä tutkimusta koordinoimaan ja lisäämään. Vauhti on vain ollut nyt viime vuosina niin hurja, että hyväksymme suunnan ilman perusteita. Konsulttina on toiminut ystävämme euro. Toki taloudellinen näkökulma on välttämätöntä huomioida, mutta tällä hetkellä ei voida kuitenkaan puhua investoinneista vaan nimenomaan leikkauksista.
Keskittäminen ja sen into on sinällään varsin mielenkiintoista, sillä erityisesti julkisessa keskustelussa perusterveydenhuollosta samanaikaisesti haikaillaan Euroopassa laajemmin käytössä olevaa yksittäisen palveluntuottajan tarjoamaa omalääkäri tai perhelääkärimallia. Tämänkaltainen malli on kuitenkin vastakohta perusterveydenhuollon keskittämiselle. Poliittinen halu olisi siis täysin toisenlaiseen malliin, kuin mitä juuri nyt rakennetaan. Toki, jos nykyinen malli halutaan ajaa alas, voidaan siinä tällä tahdilla hyvinkin onnistua.
”Öitten varjoon talon touhu hukkuu…” Tonttujen jouluyö -kappaleen jatkosäkeestä huolimatta toivon, että loppuvuosi on muutakin kuin touhua niissä pisteissä, joissa valot eivät koskaan sammu. Omat jouluajan päivystykset ovat toistaiseksi alavalinnan puolesta ainakin tauolla, ja haluankin kiittää teitä kollegat, jotka jälleen pidätte järjestelmän pyörät pyörimässä myös juhlapyhinä. Meistä nuorista lääkäreistä on tänä vuonna kirjoiteltu yhtä jos toista. Uskon kuitenkin vahvasti myös nykyisen lääkärisukupolven haluavan potilaan parasta, ja laittavan tämän tavoitteen eteen itsensä likoon päivästä ja viikosta toiseen. Ajat ovat muuttuneet, ja järkeä on tullut lääkärikunnan päähän elämän realiteettien suhteen, mutta perusta siellä taustalla on ja pysyy.
Koko yhdistyksen puolesta toivotan kaikesta huolimatta rauhallista loppuvuotta. Yhdessä voimme tehdä tulevasta vuodesta jälleen edellistä paremman!
Riku Metsälä
Puheenjohtaja
Nuorten Lääkärien yhdistys
riku.metsala@nly.fi
