Suomen Medisiinariliitto (SML) ja Nuorten Lääkärien Yhdistys (NLY) ovat saaneet tietoonsa, että lääketieteelliset yliopistot ovat aikeissa perustaa kandidaatin tutkinnon osaksi lääketieteen peruskoulutusta jo syksystä 2025 alkaen. Toteutuessaan suunniteltu tutkintorakenteen muutos toisi yliopistoille kaivattua lisärahoitusta. SML ja NLY kannattavat lisärahoituksen keinojen kartoittamista mutta ovat huolissaan suunnitellusta aikataulusta sekä käytännön toteutuksesta.
Lääketieteellisten tiedekuntien rahoitusvajeeseen on jo vuosikausia yritetty löytää ratkaisuja. Viime vuosina rahoitusvaje on kasvanut entisestään. Tutkinnon muuttaminen kaksiportaiseksi tarkoittaisi, että kandidaatin tutkinto tuotaisiin viralliseksi osaksi tutkintorakennetta myös lääketieteessä. Tällöin yliopistot saisivat lisärahoitusta suoritetuista lääketieteen kandidaatin tutkinnoista.
SML ja NLY painottavat, että mahdollisen tutkintouudistuksen tulee olla huolellisen ja kiireettömän työskentelyn tulos. Opetushenkilöstöllä tulee olla tosiasiallinen mahdollisuus osallistua uudistuksen valmisteluun. Opetusresurssin ollessa jo nyt riittämätön ei tutkinnon kaksiportaistaminen esitetyllä aikataululla näyttäydy realistisena ilman, että nykyisen opetuksen toteutuminen vaarantuu.
“On harkitsematonta ajatella, että ehdotetussa aikataulussa tämä muutos saataisiin vietyä opintosuunnitelmiin hallitusti ja lisäämättä opiskelijoiden ja opetushenkilöstön kokonaiskuormitusta kohtuuttomasti”, toteaa SML:n puheenjohtaja Nsar Sori.
Kaksiportaisessa tutkinnossa syventävien opintojen opinnäytetyön lisäksi jokainen lääketieteen opiskelija laatisi kandidaatintutkielman, jolle tulisi varata opintosuunnitelmasta vähintään kuusi opintopistettä (1). SML ja NLY näkevät tässä riskin lääketieteen peruskoulutuksen oppisisällön kapenemiselle.
“Kandityön opintopisteet ovat väistämättä pois muusta opetuksesta. Vaarana on, että valmistuvan lääkärin osaamistavoitteet jäävät täyttymättä. Se ei saa olla yliopistojen lisärahoituksen hinta”, sanoo NLY:n puheenjohtaja Riku Metsälä.
Kaavailtu tutkintouudistus asettaisi myös pätevien opinnäytetyöohjaajien riittävyyden suurennuslasin alle. Opiskelijamäärät ovat viime vuosina kasvaneet kaikissa tiedekunnissa, mutta työntekijäresurssit eivät lainkaan samassa suhteessa. Uudistuksen seurauksena myös opinnäytetöiden määrä kaksinkertaistuisi, jolloin ohjaustakin tarvittaisiin tuplaten. “Jo nykyisellään opiskelijoilla on vaikeuksia löytää osaavia ja sopivia ohjaajia”, huomauttaa Sori.
SML:n ja NLY:n tietojen mukaan kandidaatin tutkinnosta halutaan rakentaa kansallisesti yhtenäinen. Yhdistykset ovat tavoitteesta ilahtuneita, mutta samalla tulisi pyrkiä koko peruskoulutuksen yhtenäistämiseen, ei vain kandivaiheen. Valtakunnallisen yhteistyön lisääntyminen edistäisi laadukasta ja kustannustehokasta lääkärikoulutusta, sillä rahoitusvaje on todennäköisesti tullut jäädäkseen.
Viitteet
1. Valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista 794/2004 https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040794
Liittojen puolesta,
Nsar Sori
Puheenjohtaja
Suomen Medisiinariliitto ry
Riku Metsälä
Puheenjohtaja
Nuorten Lääkärien Yhdistys ry
Jakelu
Lääketieteelliset tiedekunnat
Helsingin yliopisto
Turun yliopisto
Tampereen yliopisto
Itä-Suomen yliopisto
Oulun yliopisto
Tiedoksi
Suomen Lääkäriliitto
Suomalainen Lääkäriseura Duodecim
Finska Läkaresällskapet
Suomen Medisiinariliiton jäsenseurat
