Perusterveydenhuollon tila ja terveyskeskusten tulevaisuus on tuskin koskaan ollut yhtä suuren yhteiskunnallisen keskustelun alla kuin tällä hetkellä: rahat eivät riitä, väestö vanhenee, lääkäreille on pitkät jonot ja vuokralääkäreiden palkkiot ovat liian suuria. Positiiviset asiat eivät liiemmin nouse esille eikä hyvinvointialueiden käytännön työstä tai teoista nouse uutiskynnyksen yli kuin epätoivon parahduksia.
Tämänkaltaisessa kontekstissa Korson terveysaseman lääkäritilanteen paraneminen on ymmärrettävästi herättänyt huomiota. Vielä vuosi sitten tämä Pohjois-Vantaan noin 30 000 ihmisen väestöä hoitava terveysasema pyöri käytännössä vuokratyövoimalla. Nyt lääkärivakanssit ovat täytettyinä ja paikkaa voi joutua jopa jonottamaan. Mikä oikein on menestyvän terveyskeskuksen salaisuus? Nuori Lääkäri kävi haastattelemassa Korson terveysaseman kouluttajavastuulääkäri Tuure Ärlingia, joka on toiminut aktiivisesti Korson muutoksen keskiössä.
Laadukkaan terveysaseman lähtökohdat
Ennen Korsossa työskentelyä Tuure Ärling oli mukana nostamassa Keravan terveysaseman suosiota. Vuosien työ Keravalla on kantanut hedelmää, mistä kertoo esimerkiksi se, että Keravan terveysasema palkittiin 2023 NLY:n koulutuspaikkakyselyssä kestomenestyjänä.
Yhtenä tärkeimmistä avaimista onnistumiseen Ärling pitää esihenkilötyötä ja johtamista. Myös Keravan terveysaseman tilanne lähti merkittävästi paranemaan vuosina 2016–2017 juuri esihenkilötyön kautta.
“Tuolloin alettiin ymmärtämään työpaikan hyvän ilmapiirin vaalimisen tärkeys. Perinteiset mallit kuten hierarkkisuus heivattiin käytännössä pois. Terveysasemaa alettiin johtamaan raikkaasti ja modernisti”, Ärling toteaa. Terveestä johtamisesta syntyvä ilmapiiri auttoi myös Ärlingia viihtymään omassa kouluttaja- ja rekrytointiroolissaan.
Yhtenä tärkeimmistä avaimista onnistumiseen Ärling pitää esihenkilötyötä ja johtamista
Keravalla alettiin lisäksi panostamaan valtavasti perehdytykseen ja kouluttamiseen suhtauduttiin pitkän tähtäimen suunnitelmana. “Yleislääkärit ovat keskimäärin tosi sitoutuneita työpaikkaansa. Ei ole mitenkään realistista täyttää lääkäripaikkoja valmiilla erikoislääkäreillä. Meidän oli luotava sellaiset puitteet, että me saamme itse koulutettua erikoislääkärit, jotka viihtyvät”, Ärling kertoo. Kouluttamiseen ja sitouttamiseen asennoiduttiinkin pitkällä yli kymmenen vuoden perspektiivillä. Visio oli selkeä myös esihenkilöillä.
Johtamisen kautta on syntynyt Keravan terveysasemalle terve ja turvallinen ilmapiiri, joka on taannut sen, että isosta työmäärästä huolimatta on jaksettu. Työtaakkaa on pystytty myös tarpeen tullen keventämään. Ilmapiirin luominen on Ärlingin mielestä mennyt jopa niin pitkälle, että voi puhua jo keravalaisesta identiteetistä: “Olen tosi iloinen ja ylpeä Keravan junnuista. Tiedän, että moni nuori lääkäri pitää yhteyttä ja näkee vapaa-ajalla myös Keravalta lähdettyään.”
Keravalla alettiin panostamaan valtavasti perehdytykseen ja kouluttamiseen suhtauduttiin pitkän tähtäimen suunnitelmana
Hyvät mallit kiertoon
Korson terveysasemalle Ärling siirtyi helmikuussa 2023 omasta aloitteestaan hyvinvointialueen sisäisellä hankerahoituksella. Taustalla vallitsi tieto siitä, että Kerava ja Korso tulisivat hyvinvointialueuudistuksen myötä muodostamaan yhteisen maantieteellisen palvelualueen. Keravalla, jossa oli pitkään ollut loistava lääkäritilanne, oltiin huolissaan siitä, että samalla palvelualueella toimivan vaikeuksista kärsivän terveysaseman ongelmat voisivat säteillä myös Keravalle tavalla tai toisella.
Johtamisen kautta on syntynyt Keravan terveysasemalle terve ja turvallinen ilmapiiri
Ärling ei halunnut jäädä vain seuraamaan tilannetta. “Ajattelin, että näin se ei tule menemään. Kysyin pomoiltani, että mitä he ovat mieltä, jos menisin Korsoon kouluttajalääkäriksi ja yrittäisin omalta osaltani auttaa Korson tilannetta paremmaksi”, Ärling kertoo.
Hän oli luonnollisesti tietoinen, että Korson terveysasema oli pitkään ollut lääkäritilanteen suhteen ongelmissa, joita ei Vantaan alaisuudessa saatu ratkaistua. Tavoitteena oli joka tapauksessa alusta asti tehdä Korson terveysasemasta vähintäänkin yhtä hyvä työpaikka kuin Keravan terveysasemasta.
Korson terveysaseman kehittämisessä Ärling lähti toistamaan Keravalla hyväksi todettua kaavaa. “Tarkoituksena oli alusta lähtien järjestää työolosuhteet nuorelle ja kokemattomalle lääkärille niin hyväksi kuin mahdollista siten, että hänellä on turvallinen olo olla töissä”, Ärling kertoo. Käytännössä kyse oli siitä, että uudella lääkärillä olisi mahdollisimman tervetullut olo.
Tämän olotilan rakentamisen Ärling aloittaa jo ennen uuden lääkärin töiden aloitusta. “Pyrin yleensä soittamaan Korsossa aloittaville lääkäreille etukäteen ja kysyn, onko heillä jotain mielen päällä. Tykkään soitella ja ajattelen niin, että jos minulle soitettaisiin uudesta työpaikasta, kokisin oloni enemmän tervetulleeksi”, Ärling toteaa.
Tervetullutta oloa jatketaan töiden alettua kattavan perehdytyksen myötä. Yleisenä periaatteena on, ettei mihinkään työtehtävään laiteta ketään lääkäriä ensimmäistä kertaa yksin ilman kunnollista perehdytystä. “Oli kyse sektorityöstä, päiväpolista, puhelintyöstä tai mistä tahansa, kaikki menee perehdytyksen kautta”, Ärling toteaa.
Hän jakaa kiitosta perehdytyksen onnistumisesta myös muulle esihenkilöstölle. “Meillä on loistava apulaisylilääkäri, joka on käytännössä tehnyt perehdytysmateriaalit. Perehdytys on myös asia, jota jatkuvasti viilataan ja josta kysytään aktiivisesti palautetta”, Ärling sanoo. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä nykyään myös yhteinen perehdytyksen tarkastuslista, johon Korsonkin perehdytys nykyään perustuu.
Tavoitteena oli alusta asti tehdä Korson terveysasemasta vähintäänkin yhtä hyvä työpaikka kuin Keravan terveysasemasta
Ärlingin aloittaessa työt Korson terveysasemalla vuokralääkäreiden lisäksi virkapohjasta neljä lääkäriä oli terveysasemalla suorassa työsuhteessa. Näistä neljästä lääkäristä kaksi oli pitkään talossa ollutta loppuvaiheen yleislääketieteeseen erikoistuvaa lääkäriä ja kaksi suoralla sopimuksella koulutettavaa nuorta lääkäriä. Kaikkien erikoistuvien koulutus ja ohjaus oli kuitenkin vähäistä. Koulutuspuolen luominen alkoi siis kutakuinkin nollista. Ärlingin mielestä onkin hyvin ymmärrettävää, miksi työt Korsossa eivät olleet houkutelleet tekijöitä. “Vailla lähiesihenkilöitä ja kunnollista nuoren lääkärin ohjaamista työ on varmasti ollut selviytymistä”, hän harmittelee.
Sen lisäksi, että kouluttamiseen panostaminen oli tapa saada terveysasemalle lisää nuoria lääkäreitä, oli tärkeä miettiä, että terveysasemalle piti saada pitkällä tähtäimellä myös lisää kouluttajia. Ärling piti itsestään selvänä, että yksin hän ei ohjaajana pystyisi toimimaan. Kouluttamiseen piti saada innostumaan myös muita kollegoita. Korsossa oli alun perin vain yksi kouluttajaoikeudet omannut lääkäri.
”Strukturoidumman koulutuksen myötä myös tämän lääkärin innostus kouluttamiseen on selvästi lisääntynyt, kun hänen ei ole tarvinnut olla yksin. Lisäksi yksi pian valmistuva erikoislääkäri on myös menossa ohjaajakoulutukseen. Suunta on siis erittäin hyvä, kun muitakin lääkäreitä on innostunut ohjaamistoiminnasta”, Ärling toteaa. Kohta Korsossa on jo yhteensä viisi ohjaajaoikeudet omaavaa lääkäriä, mikä on jo noin kolmasosa terveysaseman lääkäreistä.
Korson tapauksessa terveysasema sai hyvinvointialueen aloittaessa pitkästä aikaa myös pysyvän ylilääkärin, joka jakoi Ärlingin kanssa saman vision muutoksesta. Ärling pitää kehitystyön kannalta kriittisenä, että hänelle annettiin kouluttamistyön kehittämiselle tarpeeksi aikaa ja sen tärkeys todella ymmärrettiin myös esimiestasolla. Johtamisen kautta Korsoon on saatu luotua vastaavanlainen ilmapiiri kuin aikanaan Keravalle. “Sanoisin, että Korsoon on muodostunut kevään aikana yhteen hiileen puhaltamisen ilmapiiri, joka koskee niin hoitajia kuin lääkäreitä”, Ärling toteaa.
Vuokralääkäreistä virkalääkäreihin
Vielä viime vuonna Korson terveysaseman 15 lääkäristä kaksi kolmesta oli vuokralääkäreitä. Muita vaihtoehtoja ei nähty vuosiin mahdollisena osin työolosuhteiden vuoksi. Ajankohtaisesti vuokralääkäreitä ei enää ole ja terveysaseman kaikki lääkärien virat ovat täynnä. Haluttiinko vuokralääkäreistä varta vasten päästä eroon?
Yksityisellä puolella toimivissa lääkäreissä tai vuokralääkäreissä Ärling ei näe nykyiselläänkään itsessään mitään vikaa. “En halua mitenkään tuomita yksityisellä puolella toimivia lääkäreitä. Haluaisin muutenkin lopettaa tietynlaisen vastakkainasettelun”, hän toteaa vankasti.
Ärling on itsekin ollut töissä vuokralääkärinä valmistumisen aikaan sekä tehnyt iltavastaanottoa ammatinharjoittajana. Työ oli omalta osaltaan myös opettavaista. Ammatillisesti hän ei kuitenkaan kokenut yksityispuolella toimimista pitkässä juoksussa hedelmällisenä.
“Menin paikasta toiseen ilman kunnollista perehdytystä, enkä sitoutunut minkään toimipaikan kehittämiseen. Jälkeenpäin ajateltuna, kun toimin keikkalääkärinä, en ollut enemmän tai vähemmän ollenkaan perillä toimipaikan kokonaisuudesta ja prosesseista. Eikä se suoraan sanoen silloin edes kiinnostanutkaan. Menin tekemään vain sovitun homman”, Ärling toteaa.
Lyhytaikaisuus ei palvele yleislääketieteen perusperiaatteita, kuten hoidon jatkuvuutta
Myöhemmin johtotehtävissä toimiessaan Ärling on kuitenkin kokenut vuokralääkäreiden lyhytaikaisuuden haasteeksi nimenomaan toimipaikan pitkäjänteisessä kehittämisessä. Lyhytaikaisuus ei hänen mukaansa palvele myöskään yleislääketieteen perusperiaatteita, kuten hoidon jatkuvuutta: “Yleensä sopimukset ovat liian lyhyitä, jos mietitään sitä, että perusterveydenhuollossa olisi tavoiteltavaa kulkea potilaiden kanssa vuosikausia”.
Ärlingin mukaan on luonnollista, että yksityinen puoli käyttää hyödykseen julkisen puolen haasteiden kautta syntyneen markkinan. Hänen mielestään olisi suorastaan kummallista, jos näin ei kävisi. Ärling nostaa markkinasta kuitenkin esiin kustannusten lisäksi huolen julkisen terveydenhuollon maineesta.
“Suuren hoitovelan lisäksi ihmiset maksavat järkyttävät määrät veroja siitä, että tätä järjestelmää saadaan ylläpidettyä. Se, että nämä ihmiset maksavat myös firmojen voittosiivuja, voi rapauttaa veronmaksajien uskoa tällaisen järjestämisen ylläpitämiseen”, hän toteaa. Uskon rapautuminen nykyistä terveydenhuoltojärjestelmää kohtaan uhkaisi Ärlingin mielestä ennen pitkää myös yhteiskuntarauhaa, jos kaikille ihmisille saavutettavaa terveydenhuoltoa ei olisi.
Kaikesta yleisestä keskustelusta huolimatta virka- ja vuokralääkäreiden yhteistyö on Ärlingin mielestä aina sujunut ongelmitta. “Totta kai se toimii hyvin. Lääkäreiden välillä on ollut Korsossa hyvä henki, oli kyse sitten suoralla sopimuksella työskentelevästä lääkäristä tai firman kautta toimivasta lääkäristä. Tässä ei sellaista ongelmaa ole ollut”, hän kertoo.
Kouluttajalääkärin antoisa ura
Kouluttajalääkäriksi Ärling kokee osin pikkuhiljaa ajautuneensa. Hänen aloittaessaan Keravalla koulutus koostui pääosin konsultaatiotunneista. ”Ajauduin vuosien saatossa alun perin näihin konsultaatiotunteihin tueksi”, hän kertoo. Samalla alkuperäinen kiinnostuksen kohde korva-, nenä- ja kurkkutaudit sai väistyä yleislääketieteen tieltä.
Kouluttaminen on kuitenkin aina ollut Ärlingille luontaista ja kivaa: “Junnuna pelasin futista, enkä todellakaan ollut mikään paras pelaaja. Kapteenina ajattelin olevani kuitenkin ennen kaikkea hengen luoja ja pukuhuoneessa niin sanotusti hyvä jätkä”, Pedagogisen puolen hän kokee kuitenkin nykyään erittäin tärkeänä osana kouluttajalääkärinä toimimista. Viralliset YEK-lähiohjaajaoikeudet Ärling suoritti samaan aikaan, kun hän valmistui yleislääketieteen erikoislääkäriksi vuonna 2019. Erikoislääkärikouluttajan oikeudet hän sai suoritettua loppuun joulukuussa 2022.
Sen lisäksi, että Ärling tarjoaa päivittäin apuaan nuorille lääkäreille, hän kokee saavansa kouluttamisesta itsekin paljon. Jatkuvasti muuttuvassa lääketieteessä ja hallittavan tiedon paljoudessa kouluttajan roolissa toimiminen on muun muassa hyvä tapa ylläpitää myös omaa tuoreinta lääketieteellistä tietoa.
Kouluttajan roolissa toimiminen on hyvä tapa ylläpitää myös omaa tuoreinta lääketieteellistä tietoa
“Nuoret lääkärit ovat aina pirun fiksuja ja osaavat haastaa. Opin oikeasti hyvin paljon uutta tietoa ja uusia tuulia yliopistomaailmasta nuorilta koulutettavilta. Omasta näkökulmasta pystyn vuorostaan tarjoamaan mittavamman kokemuksen tuomaa tietoa heille”, Ärling toteaa.
Ärlingin olemuksesta ja puheesta huokuu rakkaus yleislääketiedettä ja kouluttamista kohtaan. Kouluttajan roolin hän näkee osin myös pr-työnä. “Meidän yleislääkäreiden pitäisi olla enemmän ylpeitä tästä vaikeasta duunista, jota teemme”, hän sanoo. Ärling kokee missionaan kirkastaa perusterveydenhuollon kuvaa ja innostaa uusia lääkäreitä yleislääketieteeseen, joka on hänen mielestään kivaa ja monipuolista. “Uskon, että yleislääketieteestä voisi tykätä enemmänkin, kunhan siihen luodaan hyvät puitteet” hän toteaa iloisena.
Kun järjestetään hyvää tukea, se on keino, jolla useammat uudet lääkärit viihtyvät
Muuttuva maailma
Vuosien saatossa Ärling on nähnyt monia nuoria lääkäreitä. Heistä Ärlingillä on vain positiivista sanottavaa: “Nuoret on ahkeria ja tunnollisia, välillä liiankin tunnollisia.” Nuorille lääkäreille Ärling haluaa tarjota ennen kaikkea tukea. Suolakaivosmentaliteetista on Ärlingin mukaan pyristeltävä eroon. Se ei ole ylpeilyn aihe.
“Kun järjestetään hyvää tukea, se on keino, jolla useammat uudet lääkärit viihtyvät. On tärkeää, ettei uusia lääkäreitä heitetään syvään päähän. Terveysasema on se paikka, jossa pitää saada hyvä ja turvallinen alku pitkälle uralle puitteissa, joissa ei vedetä kaikkia mehuja irti”, Ärling sanoo. Hänen mukaansa asiat eivät ole hyvin, jos työpäivästä toiseen päällimmäinen tunnetila ja ajatus on selviytyminen.
Nuorten lääkärien jaksamisesta Ärlingilla on selkeä näkemys. ”Nuorissa ei tietenkään ole mitään vikaan. Olemme luoneet systeemin, jossa julkista terveydenhuoltoa on kuritettu, hoitotakuuvelvoitetta kiristetty, kirjaamiset ja yhteiskunnan byrokratia lisääntyneet. Samalla lääketiede on kehittynyt ja vaatimustaso kasvanut. Nämä kaikki kuormittavat lääkäreitä”, Ärling toteaa. Tällaisessa ympäristössä Ärling ymmärtää hyvin, että tehdään osa-aikaista työtä, vaikka 80 % sopimus ei useinkaan tarkoita 80 % työaikaa.
Esihenkilöasemassa työskennellessään Ärling on todennut 80 % työajan haasteelliseksi toteuttaa: “Harvassa paikassa esimerkiksi labrapiikin täyttyminen pysähtyy vapaapäivänä, vaikka olisi yhden päivän viikosta poissa.” Osa-aikaisuuden Ärling näkee joka tapauksessa ilmiönä, jota vastaan ei kannata tai tarvitse lähteä kamppailemaan. “Se on nykyaikaa. Julkisen on opittava, että osa-aikaisuuteen on taivuttava”, hän toteaa.
Vaikka Ärling kokeekin nuorten lääkäreiden osaamistason korkeaksi, hän pitää osin nurinkurisena nykyistä koulutusjärjestelmää, jossa vastavalmistuneet lääkärit ohjataan terveysasemien jakamattoman potilasmateriaalin vaativaan ympäristöön usein työelämän suhteen ensikertalaisina.
“On osin ristiriitaista, että nuori lääkäri heitetään seulojan asemaan ilman kovin hyvää kokemusta. Myös yleistyvässä etähoidossa, vaikka perusajatukseltaan hyvä onkin, alistetaan päätöksentekijäksi usein hyvinkin kokematon lääkäri”, Ärling harmittelee.
Tätä koulutuksen ja työelämän epäsuhtaa paikkaamaan Ärling on ohjannut Keravalle tai Korsoon odottavia nuoria lääkäreitä käymään sairaalajaksoilla, jotta terveyskeskus ei olisi heidän ensimmäinen työpaikkansa. “Esimerkiksi yleiskirurgia ja sisätaudit ovat aloja, joissa voisi olla jonkinlainen kierto ennen kuin tullaan perusterveydenhuoltoon. Myös YEK-vaiheesta yleisesti voisi olla järkevämpää tehdä sairaalapalvelu ensin”, Ärling miettii.
Tulevaisuuden visio
Tulevaisuudesta puhuttaessa Ärlingin puheista huokuu usko ja luottamus asenteiden muuttumiseen. ”Ei omalääkäri 2.0 malli rakennu millään muulla kuin sillä, että ihmisiä saadaan viihtymään perusterveydenhuollossa”, hän sanoo.
”Resurssien suhteen perusterveydenhuollossa ollaan jo niin kriittisellä rajalla, että jos resursseja vielä nipistetään, tulee vastaan sula mahdottomuus, että ne enää riittäisivät toiminnan pyörittämiseen, oli prosessit kuinka viilattuja tahansa. Tällöin toinen vaihtoehto on, että palveluverkostosta ja -valikoimasta karsitaan”, Ärling toteaa kuitenkin vakavana.
Resurssien niukkuus ei kuitenkaan Ärlingin mielestä tarkoita sitä, etteikö työelämän ja työpaikkojen prosessien pitäisi kehittyä. Hän nostaa tärkeänä osana esille yleisen asennoitumisen kehittämistä kohtaan: “Muistelen edelleen, kuinka urani alkuvaiheessa terveysasemia ja järjestelmiä kehitettiin. Kehitystyössä lähdettiin usein alistuneesta asemasta. Lähtökohta oli, ettei terveysasemille kuitenkaan saada työntekijöitä.” Tätä lähtökohtaa vastaan Ärling on tehnyt Keravalta asti töitä.
Perusterveydenhuollon tulevaisuuden Ärling myöntää olevan sumuinen. Hän kuitenkin haluaa suhtautua optimistisesti tulevaisuuteen ja näkee terveyskeskuslääkärin työn tulevaisuudessakin hienona työnä. “Uskon, että yleislääkärillä on edelleen oma paikkansa, kunhan se saadaan selvemmin kirkastettua ja asioita parannettua”, Ärling toteaa.
Vaikka Ärling tykkääkin työstään, ei hänellekään työ ole kaikki kaikessa. “Vaikka teemmekin työmme hyvin ja kunnianhimoisesti, haluamme tehdä Keravalla ja Korsossa nuorille lääkäreille alusta asti selväksi, että kaikkein tärkeimmät asiat elämässä ovat ihan muualla kuin työpaikalla. Jos kodille, läheisille ja harrastuksille ei jää aikaa, palaa kynttilä totaalisesti molemmista päistä”, Ärling toteaa.
Kaikille kollegoille hän haluaa toivottaa jaksamista ja positiivista ylpeyttä työstä: ”Muistetaan kantaa lääkärin tehtävää hyvällä meiningillä ja kunnialla. Muistakaa huolehtia jaksamisestanne.”
Teksti: Samuli Kääriä
Kuvat: Onni Jaskari
Tuure Ärling
- Keravan ja Korson kouluttajalääkäri, Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
- Apulaisylilääkäri
- Lääketieteen lisensiaatti, Helsingin yliopisto, 2011
- Yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin yliopisto, 2019
- Perheeseen kuuluvat vaimo, 5- ja 7-vuotiaat lapset ja seniorikoira
- Hiihtäminen ym. kuntoilu sekä Kainuu ja Suomussalmi ovat lähellä sydäntä. Osallistunut vapaan hiihtotavan massalähtökisoihin.
