Nuorten Lääkärien Yhdistyksen edunvalvontavaliokunnassa on kevään aikana keskusteltu tilanteista, joissa päivystävän lääkärin työpäivä säännöllisesti kestää suunniteltua työvuoroa pidempään.
Tyypillisesti kyse on tilanteista, jossa kiireellistä hoitoa tarjoava yksikkö sulkeutuu, mutta yksikön vastuulla on kuitenkin hoitaa yksikköön ennen sulkemisaikaa saapuneet potilaat. Mikäli päivystysyksikön henkilökunnan työaika loppuu samaan aikaan sulkeutumisajan kanssa, ajaudutaan usein vuorojen venymiseen, jotta viimeisetkin potilaat saadaan eteenpäin.
Suurimmassa osassa työpaikoista työpäivät venyvät toisinaan, mutta osassa työpaikoista päivystyksen venyminen on enemmän sääntö kuin poikkeus.
Suurimmassa osassa työpaikoista työpäivät venyvät toisinaan, mutta osassa työpaikoista päivystyksen venyminen on enemmän sääntö kuin poikkeus. Miten tilanteessa pitäisi toimia ja mitä ehtoja tilanteessa sovelletaan? Vastaus kysymykseen ei ole ihan yksiselitteinen.
Mitä päivystyksellä tarkoitetaan ja mitä työtä siellä oikein tehdään?
Päivystämisestä keskusteltaessa on syytä erottaa päivystyksellinen hoito ja toisaalta työehtosopimuksessa määritelty, päivystykseksi nimetty työaikalaji. Päivystysasetuksen mukaan päivystyksellä tarkoitetaan äkillisen sairastumisen, vamman, pitkäaikaissairauden vaikeutumisen tai toimintakyvyn alenemisen edellyttämää välitöntä arviota ja hoitoa, jota ei voida siirtää ilman sairauden pahenemista tai vamman vaikeutumista.
Lääkärisopimuksessa päivystystyöllä sen sijaan tarkoitetaan työnantajan määräykseen perustuvaa lääkärin/hammaslääkärin olemista työpaikalla tai muualla valmiina työskentelemään säännöllisen työaikansa ulkopuolella. Näin ollen lääkärisopimuksen näkökulmasta päivystystä on myös esimerkiksi terveyskeskusten ilta-aikainen kiirevastaanotto.
Lääkärien päivystysvelvollisuus on työmarkkinoiden erikoisuus
Lääkärien päivystysvelvollisuus on työmarkkinoiden erikoisuus: kyseessä on ylityö, josta viranhaltija ei pääsääntöisesti voi kieltäytyä. Erityisesti erikoistuvilla lääkäreillä päivystysvelvollisuus muodostaa merkittävän osan työhön käytetystä ajasta ja toisaalta ansioista. Vaikka päivystysvelvollisuuden tarkoitus on turvata kriittisesti sairaiden potilaiden hoito ja päivystyksen toteuttaminen koetaan laajasti lääkärien ammattieettisenä velvollisuutena, ihan kaikkeen ei päivystäjänkään tarvitse velvollisuudentunnosta venyä.
Oman haasteensa päivystyskeskusteluun tuo se, että virka-ajan ulkopuolella tehtävä työ voi olla muutakin kuin lääkärisopimuksen mukaista päivystystä. Esimerkiksi yksityisen yrityksen kautta tehtävä keikkatyö on yleensä normaalia työsopimuksen mukaista säännöllistä työaikaa. Toisaalta muu kuin kiireellinen työ omalla työpaikalla voi olla esimerkiksi ylityötä, lisätyötä tai kliinistä lisätyötä riippuen siitä, millä edellytyksin työtä tehdään.
Työaikamuodolla on merkitystä myös, kun pohditaan päivystyksen venymisen moitittavuutta.
Työaikamuodolla on merkitystä myös, kun pohditaan päivystyksen venymisen moitittavuutta. Virassa olevalla päivystys on velvollisuus, toisin kuin työsuhteessa olevalla. Viranhaltijoita koskevat myös palkansaajista poikkeavat määräykset lepoajoista. Viranhaltijan saa (tietyin edellytyksin) velvoittaa päivystämään vaikka kellon ympäri, kun taas työsuhteiselle työvuoron pituus saa olla korkeintaan 13 tuntia.
Saako päivystyksestä lähteä, kun työaika päättyy?
Palataan perusongelman pariin: olet ollut terveysaseman päivystävänä lääkärinä ja työaikasi on loppunut kello 16.00 terveysaseman sulkeutuessa. Kello 16.15 vilkaiset aulaan ja toteat kaksitoista hymyilevää potilasta odottamassa pääsyä päivystävän lääkärin juttusille. Itselläsi olisi padel-kenttä varattuna kello 17.30. Mitä päivystäjä voi tässä tilanteessa tehdä?
Akuuttitilanteessa päivystäjällä ei ole juuri vaihtoehtoja: ensisijaisesti tulee turvata potilaiden oikeus hoitoon. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että potilaat tulee arvioida ainakin jollain tasolla ja hoitaa vähintään välitöntä puuttumista vaativat tilat. Terveydenhuollon toimintaan kuuluvat yllätykset, mikä voi toisinaan tarkoittaa sitä, että ammattilaisen suunnitelmat menevät uusiksi.
Työajan ylittymistä jatkuvana toimintatapana ei tarvitse hyväksyä.
Työajan ylittymistä jatkuvana toimintatapana sen sijaan ei tarvitse hyväksyä. Työnantajan velvollisuus on tehdä työvuorosuunnittelu ja palvelujen resursointi siten, että työt saadaan tehtyä ennalta määrättyjen työvuorojen puitteissa. Terveydenhuollon työvuorosuunnittelussa pitäisi myös huomioida tavanomaiset ruuhkatilanteet, eikä työajan pitäisi ylittyä vain siksi, että potilaita sattuu olemaan tavanomaista enemmän.
Ensin yhteys esihenkilöön, sitten luottamushenkilöön
Jos työajan ylityksistä uhkaa muodostua tapa, kannattaa asia ensimmäisenä liputtaa sille esihenkilölle, joka vastaa päivystyksen resursoinnista. Asia kannattaa viestiä myös kirjallisesti esimerkiksi sähköpostilla, vaikka itse asian keskustelisikin kasvotusten.
Mikäli viesti esihenkilöille ei tehoa, kannattaa ottaa yhteyttä Lääkäriliiton luottamushenkilöön. Luottamushenkilöiden yhteystiedot löydät liiton internetsivuilta osoitteesta www.laakariliitto.fi. Myös liiton juristiin ja Nuorten Lääkärien Yhdistykseen voi olla yhteydessä, jos kaipaa neuvoja ja taustatukea oman viestinsä tueksi.
Joel Kontiainen
Edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja
Edunvalvojan opas on vuonna 2021 aloitettu Nuori Lääkäri -lehden vakiopalsta, jossa popularisoidaan tärkeitä, mutta usein puisevia ammatillisen edunvalvonnan teemoja. Palstan kirjoittaa NLY:n edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja Joel Kontiainen. Ehdota aihetta: joel.kontiainen@nly.fi!
