Konsultaatiot ovat olennainen ja tärkeä osa useimpien lääkäreiden arkipäivää. Lääketieteen nopea kehitys ja muuttuva ympäristö todennäköisesti korostavat konsultaatioiden merkitystä tulevaisuudessa entisestään. Erityisesti uran alkuvaiheissa konsultointi on arvokas oppimistilanne sekä lääketieteestä että konsultaatiokulttuurista ja vuorovaikutuksesta.
Konsultaatiossa kysytään yleensä neuvoa tietyn potilastapauksen päätöksentekoon liittyen. Konsultaation voi suorittaa tyypillisesti kirjallisesti, puhelimitse tai tapaamalla kasvotusten. On hyvä huomioida, että pääsääntöisesti konsultaatiossa hoitovastuu ei siirry, vaan se säilyy konsultoivalla lääkärillä (ks. lukusuositus vastuunjaosta lopun linkistä).
Konsultoinnin tueksi on olemassa useita listoja, joiden pohjalta voi kehittää itselleen hyvän konsultaatiorutiinin. Tällöin varsinkin puhelimitse tai kasvotusten tehtävässä konsultaatiossakin säilyy selkeä rakenne ja konsultointi etenee sujuvasti. Ohessa on koottu yhteen eri lähteiden keskeiset yleisohjeet, joita voi hyödyntää soveltuvin osin oman konsultaatiorutiinin vakiinnuttamisessa.
Ennen konsultaatiota:
Mikä on konsultaation tarkoitus?
- Tavoitteena selkeä kysymyksenasettelu eli mihin toivotaan otettavan kantaa
Mikä on konsultaation kiireellisyys?
- Tämä voi olla myös toisinaan varsinainen konsultaatiokysymys, kun halutaan selvittää, millä kiireellisyydellä esim. jatkotutkimukset tulisi tehdä
- Tässä kohdin voi olla tarpeen huomioida myös kellonaika ja viikonpäivä, sillä tietyt kysymykset voivat odottaa yöaikana aamuun tai viikonloppuna seuraavaan arkipäivään
Kenelle konsultaatio osoitetaan eli kuka on ensisijainen konsultti? (esim. onko saatavilla erityinen konsulttilääkäri)
- Oikean erikoisalan ja henkilön valitseminen ei ole aina aivan yksinkertaista ja toisinaan konsultaatiokysymys voi liittyä myös erikoisalan valintaan
Potilastietojen koonti
- Selvitetään olennaiset esitiedot selkeästi ja tiivistetysti
- Huomioidaan lääkitys, toimintakyky, mahdolliset hoidon rajaukset, aiemmat tutkimukset ja muut potilaan kohdalla olennaiset asiat
- Puheluissa tarvittavat dokumentit kannattaa ottaa valmiiksi esille näytölle
Potilaan tutkiminen
- Tyypillisesti konsultaatio edellyttää potilaan tutkimista ja esim. pelkän kuvantamisen perusteella tehdyn konsultaation lisäksi tarvitaan yleensä tarkempia esitietoja ja löydökset
Konsultoidessa:
Oma esittely
- Kuka konsultoi ja mistä yksiköstä
Ajankohdan sopivuuden varmistaminen
- Monesti konsulttilääkäri työskentelee muiden töiden tai potilaiden lomasta, jolloin käytännön syitten takia voi olla sujuvampaa konsultoida hetken kuluttua uudestaan
Aloitus konsultaatiokysymyksellä tai ongelmalla, johon halutaan vastausta
- Tällöin mahdollisesti myös selviää, jos kyseinen erikoisala tai henkilö ei olekaan oikea valinta kyseiseen konsultaatioon
- Jos kysymyksiä on useampi, ne voi kirjallisessa konsultaatiossa merkitä numeroin tärkeysjärjestykseen
- Esitietojen, statuksen ja tutkimustulosten esittely tiivistetysti olennaisin osin
- Mahdollisen oman näkemyksen tai ehdotuksen esittely
- Kysymyksen kertaus loppuun
- Konsultaatiovastauksen jälkeen puhelimessa tai kasvotusten voi olla hyvä toistaa varmistukseksi vielä saadut ohjeet ääneen
Konsultaation jälkeen:
Kirjaaminen
- Asetus potilasasiakirjoista: hoitavan lääkärin tulee tehdä kaikista konsultaatioista merkinnät potilasasiakirjoihin
Teksti: Heidi Pohjonen
Lähteet ja suositellut jutut:
https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/hyva-konsultointi-keskittyy-olennaiseen/
https://www.duodecimlehti.fi/xmedia/duo/duo14802.pdf
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/kuka-vastaa-konsultoinnista/
https://nly.fi/miten-vastuu-jakautuu-konsultoitaessa/
https://www.the-hospitalist.org/hospitalist/article/121853/10-questions-you-should-consider-specialist-consultations
