Lääkäriliitto on vuodesta 1993 myöntänyt erityispätevyyksiä lääkäreille, jotka ovat täydentäneet koulutustaan tietyn erityispätevyysohjelman laatimien ohjeiden mukaisesti (1). Järjestelmä perustettiin aikana, jolloin erikoisalojen määrää oltiin vähentämässä kohti nykyistä 50 erikoisalaa ja tarvittiin väylä tukea ammatillista jatkokouluttautumista (2). Suomessa oli vuonna 2019 yhteensä 2352 erityispätevyyden suorittanutta lääkäriä, joista suosituimmat kolme alaa oli lääkärikouluttaja (261), kuntoutus (160) ja palliatiivinen lääketiede (149) (3). Peruskoulutuksessa erityispätevyyksistä ei juurikaan tietoa saa, joten Nuori Lääkäri -lehden toimitus lähti selvittämään, että mistä oikein on kyse.
Anne Räisänen-Sokolowski on patologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori ja dosentti, jolla on myös sukellus- ja ylipainelääketieteen erityispätevyys. Hän toimii lisäksi Suomen sukellus- ja ylipainelääketieteellisen yhdistyksen (SSLY) hallituksen puheenjohtajana ja vastaa myös alan koulutuksesta Lääkäriliitossa. Erityispätevyyden saaneita lääkäreitä on Suomessa 20 (4) ja ala jakaa kunnian Suomen vanhimmasta erityispätevyydestä päihdelääketieteen kanssa. SSLY täyttää pyöreitä vuosia vuonna 2025, kun se juhlistaa 50-vuotisjuhliaan.
Ala jakaa kunnian Suomen vanhimmasta erityispätevyydestä päihdelääketieteen kanssa
Mutta mikä sitten sai Räisänen-Sokolowskin innostumaan juuri sukelluslääketieteestä? ”Olen aina ollut kiinnostunut sukeltamisesta ja merestä, ja olenkin harrastanut laitesukellusta jo parinkymmenen vuoden ajan. Haaveissa olikin yhdistää työ ja harrastus, joka lopulta myös toteutui saadessani alan erityispätevyyden vuonna 2011 toimittuani neljän vuoden ajan Helsingissä osa-aikaisena painekammiolääkärinä”, Räisänen-Sokolowski taustoittaa.
Sittemmin Helsingin painekammioyksikkö on lakkautettu, mutta erityispätevyyden voi edelleen suorittaa Puolustusvoimien painekammioyksikössä tai Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS), missä ohjaajana on erityispätevyyden omaava henkilö. Kliinisen palvelun lisäksi erityispätevyyden saavuttamiseksi täytyy hyväksytysti suorittaa lopputentti sekä osallistua koulutuksiin niin kotimaassa kuin ulkomailla. ”Osa-aikaisena koulutus kohdallani kesti pidempään, mutta asian suhteen ei minulla ollut niin kiirettä. Pyrin keräämään kokemusta mahdollisimman monipuolisesti eri osa-alueilta” Räisänen-Sokolowski jatkaa.
Mielikuvat sukeltamisesta saattavat kesänumeron lukijan mielessä liittyä enemmänkin leppoisaan snorklaukseen, mutta mitä sukelluslääkäri sitten työkseen tekee? ”Itse olen toiminut painekammiolääkärin töiden päättymisen jälkeen asiantuntijatöissä sekä pitänyt kerran viikossa vastaanottoa, jossa arvioin sekä ammatti-, että harrastesukeltajien sukelluskelpoisuutta. Vaikka pidän yksinomaan yksityisvastaanottoa sukeltajille, en voi rehellisyyden nimissä sanoa, että pelkästään sillä voisi itseään elättää”, Räisänen-Sokolowski sanoo.
Alan harrastuneisuudesta on ollut myös hyötyä, kun vastanotolle on saapunut sukellusonnettomuudesta selviytynyt sukeltaja: ”Pidän tärkeänä, että sukelluslääkäri on ainakin joskus sukeltanut itse, mutta on tietysti mieluiten aktiivinen lajin harrastaja. Tämä auttaa eri tavalla ymmärtämään potilasta, kun sukellusonnettomuuden jälkeen herää erilaisia tunteita ja ajatuksia sekä edessä saattaa olla rakkaasta harrastuksesta luopuminen.”
Puolustusvoimilla on sukelluslääkäreille muutamia alan virkoja tarjolla, mutta suurin työllistäjä on Tyksin ylipainehoitoyksikkö
Puolustusvoimilla on sukelluslääkäreille muutamia alan virkoja tarjolla, mutta suurin työllistäjä on Tyksin ylipainehoitoyksikkö, joka on osa teho-osastoa vaatien tehohoitolääkärin pätevyyden. Johtuen tästä vaatimuksesta on Räisänen-Sokolowskilla ollut myös urallaan haasteita: ”Omalla kohdallani patologin ja sukelluslääkärin töitä ei ollut ihan helppoa yhdistää, koska tämä kombinaatio on maailmallakin harvinainen. Olen ollut mukana joissakin sukellusonnettomuuden tutkintaryhmissä asiantuntijana, vaikka varsinaisen kuolemansyyntutkinnan onkin tehnyt oikeuslääkäri.”
Parhaiksi kokemuksiksi hän nostaa kuitenkin Puolustusvoimilla työskentelyn: ”Muutaman työrupeaman aikana on todella saanut nähdä, kuinka kovan luokan ammattilaisia koulutetaan”.
Kliinisen työn lisäksi Räisänen-Sokolowskin hyödyntää ammattitaitoaan tutkimustyön parissa: ”Sukellus- ja ylipainelääketieteen tutkimusta tehdään Suomessa Puolustusvoimien yksiköissä sekä omassa tutkimusryhmässäni Helsingin yliopistossa. Ryhmästäni on valmistunut Suomen ensimmäinen alan väitöskirja ja kaksi on työn alla. Olen itse tehnyt tutkimusta kandivuosistani asti immunologian ja patologian alalla. Myöhemmin erityispätevyyden myötä tutkimusaiheeksi valikoitui vaativa tekniikkasukeltaminen arktisissa olosuhteissa.”
Tutkimusaiheeksi valikoitui vaativa tekniikkasukeltaminen arktisissa olosuhteissa
Samaan hengenvetoon hän haluaa kuitenkin vielä tähdentää, että näin pienen alan tutkimuksen tekeminen ei ole ruusuilla tanssimista: ”Tutkimusta tehdään maailmalla aktiivisesti alan osaajien toimesta, mutta ei se valtavirtaa ole ja kansansairaudet vievätkin suurimman huomion. Rahoituksen saaminen ei siis ole helppoa.”
Lopuksi haastattelijan on vielä pakko kysyä alan huippuosaajalta, että mitä sukellus- ja ylipainelääketieteestä tulisi jokaisen nuoren lääkärin tietää: ”Jos päivystyksessä tulee vastaan sukeltaja, jolla on alkanut melkein mitä tahansa oireisto sukelluksen jälkeen, niin se on sukeltajantauti, kunnes toisin todistetaan. Tauti oireilee monimuotoisesti ja omalla urallani vastaan on sattunut potilas, joka ei pystynyt virtsaamaan sukeltamisen jälkeen. Virtsaumpea hoidettiin aluksi kystiittinä, vaikka kyseessä oli selkäytimen neurologinen sukeltajantauti. Uudelleen paineistuksen jälkeen virtsaakin tuli jälleen normaalisti.”
Kollegoita hän kannustaakin rohkeasti konsultoimaan alan osaajia, mikäli sukeltajalle tulee haastavia kysymyksiä mieleen. Lisäksi SSLY tarjoaa vuosittain koulutuksia, jotka ovat olleet hyvin suosittuja – tänä vuonna vuorossa on ”Sukellusonnettomuuden ensihoito” -kurssi. ”Lisäksi nettisivuiltamme löytyy erinomaisesti perustietoa alaa koskevista erityiskysymyksistä, jos mikään jää mietityttämään”, Räisänen-Sokolowski päättää.
Teksti: Lassi Karppi
Lähteet
1. Ohjeet erityispätevyyksistä, Lääkäriliitto, https://www.laakariliitto.fi/palvelut/koulutukset/erityispatevyydet/ohjeet/
2. Sari Kosonen, Mitä jos hankkisit erityispätevyyden?, Lääkärilehti, 2018, https://www.laakarilehti.fi/liitossa/liitto-toimii/mita-jos-hankkisit-erityispatevyyden/
3. Lääkärit 2019 -vuositilasto, Lääkäriliitto, https://www.laakariliitto.fi/site/assets/files/5223/sll_taskutilasto_fi_220620.pdf
4. Suomen sukellus- ja ylipainelääketieteen yhdistys, Erityispätevyyden saaneet lääkärit Suomessa, https://sukelluslaakarit.yhdistysavain.fi/koulutus/erityispatevyys/erityispatevyyden-saaneet-laakarit/
