Siirry suoraan sisältöön
Etusivu > Muutos on väistämätöntä, olit valmis tai et
Etusivu > Muutos on väistämätöntä, olit valmis tai et

Muutos on väistämätöntä, olit valmis tai et

Muutosvastarinta on ihmiselle ominainen piirre. Muutokseen liittyy tutusta ja turvallisesta luopumista, ylimääräistä työtä, pelkoa ja epävarmuutta. Erityisesti iän karttuessa kaavoihin kangistumista vastaan joutuu tekemään aktiivisesti työtä ja itsetutkiskelua. Mutta se kannattaa, sillä  muutoksen vääjäämättömyyden hyväksymällä voi sitä hallita ja siihen valmistautua.

Aivan uudenlainen digiaikakausi on alkanut rytinällä COVID-19-pandemian myötä ja muutoksensietokykyä on testattu toden teolla. Kun vaihtoehtoja ei ole, on jokainen joutunut omaksumaan etätyöskentelyä ja digityökalujen käyttöä, aikaisemmasta suhtautumisestaan huolimatta. Myös lääketieteen opetus siirrettiin suurimmalta osin sähköiseen ympäristöön. Kandien näkökulmasta etäopiskelu on onneksi lähtenyt käyntiin verrattain hyvin, mutta se ei suinkaan ole ollut saumatonta. Henkilökunnan osaaminen digipedagogiikan saralla, interaktiivisten ja muiden sähköisten työkalujen käyttö sekä olennaista osaamista mittaavien sähköisten tenttien laatimistaidot ovat olleet puutteellisia.

Toisaalta muutamia opetuksia on toteutettu hyvinkin innovatiivisella tavalla. Esimerkiksi vuorovaikutustaitoja harjoitellaan etävastaanotolla kokemuskouluttajan kanssa ja interaktiivinen viiden hengen pienryhmätyöskentely 150:lle kandille järjestyy kätevästi yhdessä Zoom-istunnossa opettajan jongleeratessa ryhmiä breakout room -toiminnolla. Henkilökohtaisesti olen havainnut, että näinkin sujuvasta etäopiskelusta on kiittäminen avarakatseista, jo ennestään digityökaluihin perehtynyttä sekä nuorempaa opetushenkilökuntaa. Lisäksi kandit ovat monilta osin paikanneet opetushenkilökunnan digitaitojen puutteita ja jopa itse laatineet kysymyksiä etätentteihinsä.

Olisiko digiloikka voinut olla sujuvampi? Kyllä! Muutoksen tuulet ovat olleet jo ilmassa, sillä sähköisille työkaluille on ollut kasvavaa kysyntää kandien taholta jo muutaman vuoden ajan. Digityökalujen käytön opetteleminen ja käyttöönotto on kuitenkin lisääntynyt hitaasti.

“Muun muassa Tampereella kandit ovat ajaneet jo kaksi vuotta luentojen videoimista erityisesti vaikeasti hahmotettavien aihepiirien osalta. Muutosvastarinta on ollut armotonta.”

Siitä huolimatta, että Tampereen yliopistossa muissa tutkinto-ohjelmissa luentojen videoiminen on ollut enemmänkin sääntö kuin poikkeus, lääketieteen opettajat ovat epäröineet tähän ryhtyä. Tilanteen eriskummallisuutta kuvaa hieman se, että opettajat ovat ristiriitaisesti pelänneet sekä sitä, että kukaan ei ilmesty luennolle että sitä, että tallenteita ei katsota. Sähköisten tenttien määrä on ollut myös yhden käden sormilla laskettavissa, vaikka isojen kurssien tenttien sähköistäminen vapauttaisi valtavasti resursseja opetustyöhön.

Avarakatseisuus muutosta ja uusia työkaluja kohtaan olisi voinut siis tässäkin tapauksessa säästää monen opettajan ja opiskelijan hermoja. Ottaen huomioon sähköisten työkalujen lisääntymisen lääkärin työssä sekä etävastaanottojen yleistymisen on suorastaan välttämätöntä, että digityökalujen käyttöä opetetaan ja hyödynnetään enenevissä määrin niin perus- kuin jatkotutkinnossa. Lääketieteen alalla, jos jossain, pitäisi olla elinikäinen valmius omaksua uutta tietoa ja taitoja.

Kannattaa siis muistaa, että vain muutos on pysyvää ja ottaa se rohkesti vastaan. Vaikka olisi suuri kiusaus takertua tuttuun ja turvalliseen, ei muutosta kannata vastustaa vaan hallita ja ohjata. Jos vastustat muutosta, ole valmis, että valinnat tehdään puolestasi.

 

Anna Alexanova
3. vuosikurssin kandi Tampereelta
Suomen Medisiinariliiton hallituksen jäsen