Nuorten Lääkärien Yhdistys edistää inhimillistä ja vaikuttavaa terveydenhuoltoa – lääkärille ja potilaalle. Perusterveydenhuollon pitkäaikainen ahdinko, joka on johtanut vaikeuksiin rekrytoida lääkäreitä terveyskeskuksiin, on yksi merkittävimmistä esteistä tuon tavoitteen tiellä.
Lääkäreitä houkutellaankin perusterveydenhuoltoon nyt palkkabonuksilla ja lääkärivajetta yritetään korjata kaatamalla rahaa rekrytointipalveluihin – tuloksetta. Hyvät työolot, luottamuksella johtaminen ja erityisesti laadukas koulutus ovat nimittäin nuorelle lääkärille huomattavasti näitä tärkeämpiä tekijöitä työpaikkaa valittaessa. Resursseja kannattaa kohdentaa sinne, missä ne aidosti vaikuttavat työvoiman saatavuuteen ja sitouttamiseen.
Keräsimme kuntavaalien aikaan toimivia työkaluja erityisesti perusterveydenhuollon lääkärityövoiman turvaamiseen. NLY:n teesit ovat edelleen hyvin ajankohtaisia, kun sote-palveluiden järjestäminen siirtyy hyvinvointialueille ja aluevaalit lähestyvät.
Näiden päättäjille suunnattujen teesien lisäksi NLY:n tavoiteohjelmasta löytyy monia konkreettisia ratkaisuja terveyskeskuslääkärin arjen tasapainottamiseksi.
1. Perusterveydenhuoltoon panostaminen on tutkittu keino vähentää terveydenhuollon kokonaiskustannuksia.
Hyvä perusterveydenhuolto on halvempaa kuin sen laiminlyönnistä aiheutuvien komplikaatioiden korjaaminen. Nykyisillä resursseilla terveyskeskus ei toimi kuten pitäisi. Terveyskeskuslääkärien virkojen määrä on pysynyt ennallaan, vaikka väestö vanhenee, sairaustaakka kasvaa ja tehtäviä on siirretty sairaalasta terveyskeskukseen. Avoimiin virkoihin ei ole houkuttelevaa hakea, jos tietää, ettei työkuorma voi nykyisellä virkapohjalla olla kohtuullinen. Laitetaan perusterveydenhuollon resurssit ajan tasalle.
2. Perustetaan terveyskeskuksiin vihdoinkin erikoistuvien lääkäreiden koulutusvirat.
Tämän päivän erikoistuva lääkäri on huomisen erikoislääkäri. Vastavalmistunut lääkäri tarvitsee työssään kokenutta lääkäriä enemmän aikaa kehittymiseen ja oppimiseen, mikä pitää huomioida työnkuvassa ja esimerkiksi vastaanottoaikojen pituudessa. Koulutusvirat ovat käytössä sairaaloissa, miksei siis myös terveyskeskuksissa? Perustetaan terveyskeskuksiin koulutusvirkoja ja panostetaan laadukkaaseen erikoislääkärikoulutukseen.
3. Pitkäaikainen sitoutuminen terveyskeskustyöhön varmistetaan panostamalla työoloihin.
Pitkissä hoitosuhteissa mahdollistuu hoidon jatkuvuus. Sellaiseen hoitoon ovat kuntalaiset tyytyväisiä, mutta näin palvelut ovat myös kustannustehokkaampia. Tämä vaatii kuitenkin terveyskeskustyöhön sitoutuneita lääkäreitä. Lääkärin tulee voida tehdä työnsä huolellisesti, ilman jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta. Työnkuvaan pitää olla vaikutusmahdollisuuksia ja ammattitaidon ylläpitämiseen aikaa. Seurataan ja mitataan lääkärien pysyvyyttä ja työhyvinvointia. Tavoitellaan pitkäaikaisia hoitosuhteita ja hyvinvoivia työntekijöitä.
4. Annetaan lääkärin keskittyä lääkärin työhön.
Lääkärin ei kannata tehdä sellaista työtä, jonka hoitaa paremmin sihteeri tai laitoshuoltaja. Lääkärit tekevät nyt noin päivän viikossa muille ammattihenkilöille paremmin soveltuvia tehtäviä. Oikeanlainen työnjako myös vähentää henkistä kuormitusta ja lisää työtyytyväisyyttä. Ei etsitä säästöjä terveydenhuollon ammattilaisten työtä tukevasta henkilökunnasta.
Näitä keinoja noudattaen yhä useampi nuori lääkäri sitoutuu perusterveydenhuoltoon ja aloittaa pitkäaikaisen, monipuolisen ja opettavaisen uran yleislääkärinä – terveydenhuollon kivijalkana.
Lisätietoja:
Jesper Perälä,
NLY:n puheenjohtaja
jesper.perala@nly.fi
