Keväiseltä mökkireissulta juuri kotiin palannut dosentti, musiikkilääketieteen erityispätevyyden suorittanut korva-, nenä-ja kurkkusairauksien erikoislääkäri Miikka Peltomaa istahtaa keittiönpöytänsä ääreen ja kaataa samalla kauramaitoa puuronsa joukkoon. Mökkimaisemissa korvat lepäävät keväisessä lintujenlaulussa, mutta Peltomaan aistit ovat myös arjessa vahvasti virittyneet laulun ja muusikin aallonpituudelle. Hän edistää muusikkojen terveyttä ja hyvinvointia, ja hänen yhdessä kollegoidensa kanssa perustamansa, Helsingin Musiikkitalolla toimiva muusikkopoliklinikka on maailmankin mittakaavassa poikkeuksellinen.
Kansainvälisestikin ainutlaatuinen konsepti
Yhä aktiivinen ja intohimoinen kuorolaulaja pääsi jo nuorena aistimaan läheltä muusikoiden maailmaa. Peltomaa lauloi jo 17-vuotiaana Savonlinnan oopperajuhlien kuorossa. Myöhemmin lääketieteellisestä valmistuttuaan hän siirtyi luontevasti juhlien henkilökunnan lääkäriksi.
Ajatus muusikkopoliklinikasta, joka keskittyisi ammattimuusikoiden terveyteen ja vaivojen hoitoon, kypsyi Peltomaan mielessä pidemmän aikaa. Lopullisen päivänvalon se sai vuonna 2012, samoihin aikoihin Helsingin Musiikkitalon avaamisen kanssa.
Vastaavaa toimintamallia ei muualta maailmasta tiettävästi löydy. Suomessa lääkärillä on kansainvälisellä mittapuulla arvioiden ainutlaatuinen mahdollisuus hankkia musiikkilääketieteen erityispätevyys. Tällä hetkellä Suomessa on kaiken kaikkiaan noin kolmisenkymmentä erityispätevyyden hankkinutta lääkäriä.
”Musiikkilääketiedettä voi omalla tavallaan verrata esimerkiksi ehkä enemmän tunnettuun urheilulääketieteeseen. Alat ovat monella tapaa yllättävän lähellä toisiaan. Molemmat lääkärit ovat oman potilasryhmänsä terveyteen perehtyneitä erityisasiantuntijoita”, Peltomaa kuvaa.
Yhteistyöllä ja intohimolla
Muusikkopoliklinikalla tehdään töitä intohimosta. Potilaat ovat ammattimuusikoita, ja vastaanotto toimii kerran kuukaudessa. Yhden potilaan ympärille muotoutuva tiimi koostuu yhteensä keskimäärin noin kymmenestä eri erikoisalan ja ammattiryhmän osaajasta. Ryhmään kuuluu muun muassa fysiatrian, korva-, nenä- ja kurkkutautien, neurologian, ortopedian, psykiatrian, reumatologian, silmätautien, sisätautien, työterveyshuollon, unilääketieteen, yleislääketieteen, psykologian ja fysioterapian ammattilaisia.
Asiantuntijoista monella on itselläänkin taustalla vahva musiikkiharrastus. Mikään vaatimus oma musiikillinen suuntautuminen ei kuitenkaan ole, vaikka tiimin lääkäreistä löytyy pari entistä ammattimuusikkoakin. ”Musiikki koskettaa meitä, mutta ketä se ei koskettaisi”, muotoilee Peltomaa tiimistään.
Muusikot tulevat muusikkopoliklinikalle usein oman työterveyshuollon lähettämänä, ja oma työterveyslääkäri on monesti myös mukana vastaanotolla. Oikeat avaimet lukkoihin etsitään yhdessä. ”Me toimimme niin sanotusti konsultaatioryhmänä, joka yhdessä parviälyn voimalla pyrkii löytämään ratkaisun potilaan vaivaan.” Huolellisesti valmistellun tapaamisen jälkeen hoitosuhde jatkuu omalla lääkärillä. ”On aivan mahtavaa saada tehdä tätä työtä yhdessä muiden kanssa. Samalla oppii myös itse paljon”, Peltomaa kiittää.
Ymmärrystä samalla taajuudella
”Muusikot ovat hyvin erityislaatuinen ammattiryhmä, ja muusikon terveys monella tapaa monisäikeinen kokonaisuus. Muusikoilla on monia soittoon tai lauluun liittyviä vaivoja, joita ei lääkärikoulussa opeteta”, Peltomaa kuvaa. Muusikon työ on hyvin kuormittavaa niin henkisesti kuin fyysisesti. Työssä tulee sietää jatkuvaa painetta, ja sitä saattaa usein leimata kovakin täydellisyyden tavoittelu.
”Suurimman osan paineista ja vaatimuksista luo kuitenkin usein muusikko itse itselleen. Tähän saattaa kytkeytyä psyykkistä ahdistusta ja masennustakin.” Siksi erityistä huomiota muusikkopoliklinikalla kiinnitetäänkin muusikon kokonaisvaltaiseen terveyteen. Potilas nähdään kokonaisuutena, jossa kaikki mahdolliset palaset pyritään ottamaan huomioon.
Muusikkopoliklinikalla avataan muusikoiden monimutkaisimpia ja vaikeimpia ongelmavyyhtejä ja solmuja. Yleisimpiä vaivoja, joiden vuoksi muusikot poliklinikalle hakeutuvat ovat erilaiset tuki- ja liikuntaelinvaivat, jotka liittyvät yksipuolisiin toistoliikkeisiin.
”Viulisti saattaa liikuttaa jousta yhden konsertin aikana kymmeniätuhansia kertoja”, kuvailee Peltomaa. ”Lisäksi hermojen pinnetilat ja nivelten kulumamuutokset ovat yleisiä. Myös unihäiriöt ovat muusikoilla yllättävän yleisiä. Palauttavaa unta on saatava riittävästi, jotta kroppa palautuu päivän kuormituksesta ja on taas valmis seuraavan päivän töihin. Muuten ei jaksa eikä kehity.”
Unilääketieteen ammattilaisena Peltomaa kertoo tapauksen merkillisesti työkyvyttömäksi joutuneesta puhallinsoittajasta. Muusikko oli jo useamman kuukauden ajan ollut sairauslomalla, mutta soitto ei vain toiminut. Soittajan työkyvyttömyyden aiheuttanutta huulion eli ansatsin toimintahäiriötä oli selvitelty, mutta mitään ongelmaa ei ollut havaittu.
Muusikkopoliklinikan vastaanoton yhteydessä Peltomaa alkoi kysellä enemmän muusikon jaksamisesta ja unenlaadusta. Kävi ilmi, että potilas oli viime aikoina nukkunut huonosti ja puolisokin oli huomauttanut hänen alkaneen kuorsata. Muusikolla diagnosoitiin keskivaikea uniapnea ja hoidoksi määrättiin CPAP-laite.
Muutaman kuukauden kuluttua potilas soitti Peltomaalle ja kertoi olevansa takaisin työssä ja paremmassa soittokunnossa kuin 10 vuoteen. ”Tämä tapaus kuvastaa työn monipuolisuutta. Ihminen tulee aina kohdata kokonaisuutena.”
Avointa mieltä ja rohkeutta oman ladun löytämiselle
Nuoria kollegoitaan Peltomaa kannustaa rohkeasti etsimään passiotaan ja löytämään omat latunsa, vaikka luisto välillä ehkä takkuaisikin ja toisinaan tuntuisi umpihangessa tarpomiselta. ”Omaa taipumusta ja intohimoaan kannattaa kuunnella. Sitä kautta taidot pääsevät kanavoitumaan merkityksellisiksi ja tärkeiksi koettuihin asioihin.” Peltomaa itse on kiitollinen ja onnellinen siitä, että hän on elämässään omien polkujensa varrella löytänyt asioita, joista innostua ja joita tehdä intohimolla.
Ympärillä on myös ollut ihmisiä, jotka ovat antaneet tukea ja kannustusta. ”Yksinään meistä kukaan ei tee mitään. Vasta yhdessä porukalla saa asioita aikaiseksi”, Peltomaa sanoittaa. ”Meidän vanhempien kollegoiden tehtävänä on kannustaa ja tukea nuorempia löytämään omaa polkuaan ja passiotaan.”
Muusikkopoliklinikka
- Toiminut vuodesta 2012 Helsingin Musiikkitalolla. Kokoontuu kerran kuukaudessa kahdelle muusikkopotilaalle 10 kertaa vuodessa.
- Muusikkopoliklinikat myös Turussa ja Tampereella.
- Moniammatillinen tiimi koostuu eri alojen ammattilaisista. Edustettuina fysiatrian, korva-, nenä- ja kurkkutautien, neurologian, ortopedian, psykiatrian, reumatologian, silmätautien, sisätautien, työterveyshuollon, unilääketieteen, yleislääketieteen, psykologian ja fysioterapian osaajia.
- Muusikkopoliklinikka on potilaalle ilmainen eivätkä siellä työskentelevät lääkärit ja muut ammattilaiset ota siitä itselleen korvausta.
Kuka?
Miikka Peltomaa
- Dosentti, musiikkilääketieteeseen erikoistunut korva-, nenä- ja kurkkusairauksien erikoislääkäri.
- Ollut perustamassa Suomen Musiikkilääketieteen yhdistystä ja luomassa musiikkilääketieteen erityispätevyyskoulutuksen Suomeen. Luennoi ja kouluttaa musiikkilääketieteestä.
- Perustanut yhteistyössä Helsingin Musiikkitalossa toimivan muusikkopoliklinikan, jossa työskentelee erikoislääkäritiimissä.
- Coronaria-uniklinikkaketjun vastuulääkäri. Pitkä kokemus uniapnean diagnosoinnista ja hoidosta.
Kolme substantiivia, joilla kuvailisin itseäni
- Musiikki – Kuljettaa arjessa, vapaa-ajalla ja ammatissa. Johannes-passio – kärsimysnäytelmä ja passioideni passio. Viimeksi pääsiäisenä olin mukana laulamassa sen kokonaan läpi, nyt jo noin 30. kertaa.
- Jääkiekko – Ollut tärkeä liikuntaharrastus ja intohimo jo lapsuudesta. Ruumiinkulttuuria. Ilves.
- Ystävät – Koen, että olemme täällä Telluksella toisia ihmisiä varten. Sitä saamme toteuttaa niin ammatissamme kuin kaikissa ihmissuhteissamme. Ihmissuhteet ovat loppujen lopuksi se kaikista oleellisin.
Roosamari Hannukkala
Kuva: Taavi Kaartinen