“En tahdo duuniikaan, vaan vähän lepoaikaa.”
Näin laulaisi Jonna ja Erin, jos he olisivat (nuoria) lääkäreitä vuonna 2022.
Koulutuspaikkakyselyn tulokset julkaistiin 26.1. ja niistä paljastui jälleen hyytävä kuva nuorten lääkärien arjesta. Aloitetaan yhdessä pienellä mielikuvaharjoittelulla. Kuvittele aurinkoinen perjantainen kesätyöpäivä. Aamulla haet aamukahvin ja yhdessä hoitajien kanssa käytte läpi edellisen illan kuulumiset. Hoidat työsi rauhassa, teet muutamat toimistotyöt alta ja muutama hoitajankin ylimääräinen akuutimpi konsultaatio mahtuu päivään. Kello 15.45 suljet tietokoneen ja lähdet kesäisten vapaapäiviesi viettoon onnistuneen työpäivän jälkeen.
2021 kerättyjen tietojen perusteella 32% vastaajista kertoi kuitenkin joutuvansa rajoittamaan vapaa-ajan suunnitelmiaan ylitöiden uhan vuoksi. Otetaanpa harjoitus uusiksi. Kello 15.45 et suljekaan tietokonetta, vaan soitat kaverillesi, että iltapäivän melonta täytyykin ehkä perua kun listalla onkin vielä yksi potilas, lausunto ja kolme soittoaikaa.
Jatketaan mielikuvaharjoitusta. Pääset kohtuullisesti töistä klo 16.35 ja lähdet kotiin. Nukut päiväunet ja siivoilet, ehkä näet vähän ystäviä tai leikit lasten kanssa “kuka hieroo eniten puuroa tänään naamaan” -leikkiä. Lauantaina yritätte melontapäivää uudestaan, mutta joen vartta kauhoessasi päässäsi kuitenkin pyörii eilen kiireessä tehdyt lähetteet ja se maanantain vuoro, josta tiedät etukäteen, että todellista konsultaatiomahdollisuutta ei ole koko päivänä ja lista tulee olemaan täynnä vuoron loppumetreille saakka. Tällainen ajatusten pyöriminen päässä on arkea monelle, sillä vastaajista 28% ei kokenut pystyvänsä palautumaan työstään vapaapäivien aikana. Datan perusteella siis keskimäärin kolmanneksen vapaa-aika ja palautuminen kärsii työn vuoksi. Kuormitus voi olla kovaa työajan puitteissakin ja vapaapäiviä varjostaa tieto siitä, mitä edessä on. Uupumus voi hiipiä huomaamatta, kun kuormitus kertaantuu taustalla.
Näihinkään kokemuksiin ratkaisu ei aina valitettavasti ole viesti esimiehelle siitä, että työjärjestelyitä tulisi muuttaa, jotta työ olisi hallittavampaa. Nimittäin vastaajista peräti 43 %:lla ei ollut mahdollisuutta vaikuttaa omaan työaikatauluunsa (esim. vastaanottojen pituuteen ja paperityöaikaan) ja 36 % vastaajista ei saanut vaikuttaa työnkuvaansa.
Teemaa puitiin jo Lääkäriliiton valtuuskunnan vaalien alla. Yhteistyökumppanimme teetti jäsenistöllemme kyselyn, jonka tuloksissa isoimmaksi teemaksi nousi hallitsematon lääkärin arki. Jaoimme siis koko vaalikampanjan ajan NLY:n ratkaisuja hallinnan tunteen palauttamiseen ja lääkärin arjen parantamiseksi. Kampanja nostatti paljon puhetta lääkäriryhmissä. Ajatuksen tasolla uskon jokaisen lääkärin tietävän mistä puhutaan, kun aiheena on hallitsematon arki, mutta ainakin itselläni sen palasteleminen toteutettaviin ratkaisuihin toi lähemmäs todellisuutta sen tavoitteen, että niin nuoren kuin ehkä vähän vanhemmankin lääkärin arki voisi todellakin olla tasapainoista vuonna 2025.
Vapaa-aikaongelman lisäksi yksi huolestuttavimpia tuloksia oli se, että vastaajista 43 % tunsi olevansa lopen uupunut työssään useammin kuin kerran kuukaudessa, mikä vastaa vuoden 2019 tilannetta. Vastaajista 21 % koki uupuneisuutta viikoittain, jopa päivittäin. Koronaakaan tästä ei voi oikein syyttää, sillä vastaavia tuloksia on kerätty jo useita vuosia ennen pandemiaa.
Tarkastelimme tarkemmin hakuehdon “Tunnen olevani uupunut työssäni vähintään kerran kuukaudessa” tuloksia. Datassa mielenkiintoista oli se, että top 5 uupuneimmat erikoistuvat löytyvät lastenneurologialta (100% erikoisalan vastaajista), nuorisopsykiatrialta (77,8% vastaajista), silmätaudeilta (75% vastaajista), syöpätaudeilta (73,7% vastaajista) sekä ihotautien ja allergologian (72,2% vastaajista) alan piiristä. Ongelmia löytyy siis laajasti eri erikoisaloilta, eivätkä ne kohdistu vain runsaasti päivystäviin aloihin, operatiivisiin aloihin tai yleislääketieteeseen.
Parhaiten homma on hanskassa infektiosairauksilla (20% vastaajista), kliinisellä fysiologialla ja isotooppilääketieteellä (25% vastaajista), anestesiologialla ja tehohoidolla (28,1% vastaajista), kliinisellä neurofysiologialla (33,3% vastaajista), sekä terveydenhuollolla (37,5% vastaajista). Näistäkin kuitenkin joka viides – joka kolmas on lopen uupunut vähintään kerran kuussa.
Vastaajista 16 % työskenteli koulutuspaikassaan osa-aikaisesti. Instagramissa lyhyen gallupin perusteella osa-aikaisuudelle syynä oli oman kuormituksen keventäminen. Henkiset resurssit eivät riitä täysiaikaiseen työhön sekä muuhun elämään samaan aikaan. Lisäksi koulutuspaikkakyselyn vastaajista 12 % ilmoitti, että ylitöitä ei kompensoida vastaavana vapaa-aikana tai palkkana – ilahduttavasti kuitenkin 6 %-yksikköä edellisvuotta harvempi. Kokonaisuudessaan tämän pulman osalta on edelleen korjattavaa, mutta kehitystyötä on selvästi tehty – iso kiitos siitä!
Koronapandemia on globaali kriisi, jonka kolmas vuosi pyörähtää 11.2.22 käyntiin. Poikkeusoloilla tulee olemaan kauaskantoisia vaikutuksia niin hoitovelan kuin sotehenkilökunnankin hyvinvoinnin suhteen. Pandemia-aika on korostanut jo entisestään heikolla pohjalla olevia käytänteitä ja kollegiaalisuudella pyörivien työpisteiden ongelmia, sillä mikäli resursointi ei ole kestävällä pohjalla, voi sairastapaukset, uupumiset tai osastojen eristykset horjuttaa koko työpaikan kestävyyttä. Koulutuspaikkakysely on erinomainen välietappi pysähtyä katsomaan oman työpaikan tilannetta ulkopuolisen silmin. On työpisteitä, jotka ovat onnistuneet parantamaan työolojaan huomattavasti kaikesta huolimatta. Muutoksia on mahdollista tehdä, mikäli tahtoa siihen on.
Työnantaja:
- Anna työntekijöillesi mahdollisuus ottaa tarvittaessa esimerkiksi lisää toimistoaikaa tai 15min pidemmät vastaanottoajat. Yksikin rauhallisempi iltapäivä voi keventää kuormaa niin henkisesti kuin listaltakin.
- Huolehdi, että työntekijäresurssi on niin riittävä, että kaikilla on mahdollisuus pitää asianmukaiset tauot ja levätä.
- Anna työntekijälle mahdollisuus tehdä työstä mielenkiintoista. Kannusta asioihin, joissa työntekijä on hyvä ja viihtyy!
- Anna aikaa kouluttautua ja ylläpitää ammattitaitoa. NLY suosittelee, että lääkärin tulee voida käyttää vähintään 20 % työajastaan jatkuvaan kouluttautumiseen, ammatilliseen kasvuun ja oman työnsä sekä työyhteisönsä kehittämiseen.
- Motivoitunut työntekijä on myös todennäköisemmin vähemmän uupunut ja motivaation tukeminen riittävällä työnhallinnan keinoilla tekee lääkäristä tehokkaamman.
- Opeta junioreille käytännön työn hallintaa, miten hallita labrat, reseptit, konsultaatio ja kaikki muu oheistyö, jota kertyy. Kaaos stressaa.
- Perehdytä kunnolla, niin töiden alussa kuin työtehtävien muuttuessa.
- Jos ylitöitä kertyy, niin työtä pitää järjestää uudestaan. Seuraa todellista toteutunutta työaikaa ja ota asia pöydälle jos plussatunteja alkaa kertymään.
- Seuraa ja varmista, että työpaikallasi toteutuu lepoajat ja vuorot on järjestetty kollegiaalisesti sekä tasapuolisesti. Etenkin uusien päivystysjärjestelyiden muutoksessa
näissä on ollut haasteita. - Työympäristön tulee olla turvallinen, niin fyysisesti kuin henkisesti. Eritoten pandemian aikaan työntekijät ovat olleet huolissaan omasta työturvallisuudestaan. Kaikilla on myös oikeus työpaikkaan jossa ei syrjitä tai kiusata.
Työntekijä:
- Mikäli koet työuupumusta, hakeudu työterveyteen tuen piiriin. Tarjolla voi olla mm. psykologipalveluita ja työterveyspalaveri (kolmikantaneuvottelu). Pöydällä voi olla mahdollisesti osasairauspäiväraha jos työuupumus on johtanut sairauteen, minkä vuoksi osa-aikaista työ tukisi paremmin työkykyä. Huonot työolot ja loppuunpalaminen ei kuulu työntekijän maksettavaksi.
- Tärkeää on nostaa esille ja kertoa ääneen, jos työt ovat liikaa tai et saa kunnollista tukea.
- Ole itse aktiivinen; kerro mitä haluaisit töissä tehdä ja miten toivoisit työt järjesteltävän. Kehitä rohkeasti! Työelämä muuttuu sitä muuttamalla.
- Valmistaudu itse ennakkoon koulutuksiin ja ohjaukseen, jotta saat siitä kaiken irti. Keskustele ohjaajasi kanssa tavoitteistasi ja keinoista päästä niihin.
- Ole armollinen itsellesi, kukaan ei ole korvaamaton, sote ei kaadu sinun levon määrään tai sairaslomaasi. On tärkeää pitää itsestään huolta ja pysyä työkykyisenä pidemmällä tähtäimellä.
Roosa Kolehmainen
NLY:n viestinnän projektivastaava, LK
Lukuvinkki:
Tutustu NLY:n hyvän koulutus-, työ- ja päivystyspäivän kriteereihin sekä miten valita juuri sinulle sopiva koulutuspaikka.
Aiheesta lisää:
Vuonna 2020 nuoren lääkärin arki ei ole tasapainoista
Lääkärien hyvinvointi on potilasturvallisuuskysymys
Työyhteisön voima
Aivot ja kiire
Tukea, terveydenhuoltoa ja työnohjausta – luottamuslääkäri on lääkärin lääkäri