Oletko ollut opiskelijavaihdossa? Ehkä lääkiksessä FiMSIC:n vaihto-ohjelman kautta kuukauden jonkin toisen maan klinikassa tai tutkimusryhmässä tutustumassa? Ehkäpä olet ollut valmistuneena lääkärinä klinikkavaihdossa tai töissä ulkomailla?
Kansainvälisyydestä puhuttaessa ajatukset ohjautuvat usein opiskelijavaihtoihin tai työkokemukseen ulkomailta. Tämä on ymmärrettävää, sillä siirryttäessä arkisesta ympäristöstä uuteen paikkaan alamme havainnoida asioita uusin silmin ja koemme asiat kenties tuttua ympäristöä kokonaisvaltaisemmin.
Kansainvälisyys voi kuitenkin tulla myös omaan arkiseen työympäristöömme. Työpaikallasi on saattanut olla ulkomaisia lääketieteen opiskelijoita tutustumassa. Näin on usein etenkin kesäkuukausina, kun IFMSA:n (International Federation of Medical Students’ Associations eli maailman lääketieteen opiskelijoiden kattojärjestö) vaihto-ohjelmat tarjoavat lääketieteenopiskelijoille kokemusta ja oppia kotimaan ja kotiyliopiston ulkopuolelta.
Klinikassa voi olla myös vierailevia lääkäreitä uransa eri vaiheista ulkomailta, esimerkiksi suorittamassa jonkin alan erityispätevyyttä tai perehtymässä erikoisalan tiettyihin osa-alueisiin. Tutkimusta tehdessä tutkimusryhmässäsi on mahdollisesti ihmisiä eri maista ja taustoista. Työpaikallasi voi olla samoissa töissä kuin sinäkin lääkäri, joka on syntynyt ja suorittanut tutkintonsa eri maassa ja puhuu eri kieltä äidinkielenään.
Riippumatta syntyperästä tai kieli- ja kulttuuritaustasta, ihminen on tärkeä kohdata myös kiireisellä työpaikalla. Jos vaihto- tai koulutusohjelmia järjestetään klinikassa, on tärkeä huomioida yhteisellä kielellä kommunikointi ja sisältö päiviin. Uudessa maassa ja kieli- tai kulttuurialueella eläminen on mielenkiintoista, mutta myös haastavaa. Yksi tapa huomioida tämä on keskustella siitä, mitä ulkomainen vieras tai kollega toivoisi näkevänsä tai kokevansa työn ulkopuolella. Kollega saattaisi haluta harjoitella intensiivisemmin suomen kieltä ja toivoisi keskustelukumppania myös työpäivän jälkeen tai vinkkejä harrastusporukoista työväenopiston suomen kielen kurssin sijasta.
Muualta tulleilta kollegoilla voi olla myös arvokasta tietoa ja näkemystä meille harvinaisemmista tautientiteeteistä tai vammoista. Tuttujenkin vaivojen hoito voi olla hyvin erilaista, mikäli toisessa ympäristössä tutkimus- ja hoitoresurssit eroavat paljon omistamme. Näin ulkomaisen kongressin kahvitaukokeskustelu voi rantautua hetkeksi myös tavanomaisen työpäivän lomaan.
Ulkomaisen kongressin kahvitaukokeskustelu voi rantautua hetkeksi myös tavanomaisen työpäivän lomaan
Suomi on toistuvasti maailman onnellisimpien maiden listauksen kärjessä ja tästä voimme olla ylpeitä. Toisaalta sijoitumme häntäpäähän selvityksissä, jossa tarkastellaan sitä, miten muut kuin syntyperäiset tai valkoihoiset asukkaat kokevat elämisen tietyissä maissa. Olemme stereotyyppisesti sisäänpäin lämpiävää sorttia ja puhumme vähän, mutta asiaa, todennäköisimmin lähimpien ystäviemme ja perheenjäsentemme kanssa. Poikkeuksena on kenties sauna ja työpaikan vapaa-ajan iltatilaisuudet.
Ihmiset sairastuvat eri puolilla maailmaa. Vaikka ympäristö ja geenit aiheuttavat vaihtelevuutta tarkempien tautiprosessien ja vammojen osalta, voi kuitenkin lääkärin ammattia pitää yleisesti ottaen hyvin universaalina. Tästä syystä kontaktin luominen muista maista tulleisiin kollegoihin, tuleviin ja nykyisiin, on tärkeää, hyödyllistä ja ennen kaikkea inhimillistä. Joka tapauksessa se on myös suunnattoman mielenkiintoista.
Lauri Husa
Kansainvälisten asioiden vastaava
NLY:n hallitus
World Happiness Report 2023
Being Black in the EU | European Union Agency for Fundamental Rights
‘You Need to Know Someone Who Knows Someone’: International Students’ Job Search Experiences | Nordic Journal of Working Life Studies
