Aikoinaan Nuorten Lääkärien Yhdistystä kuvattiin toteamalla, että se on yhdistys kaikille sellaisille lääkäreille, joiden urakehitys on vielä kesken. Hyvä luonnehdinta edelleen! Lääkärin ammattihan on tunnetusta Hippokrateen ajoista alkaen ollut elinikäistä oppimista. Näin ollen urakehitystä jatkuu koko ammattiuran. Ja sen jälkeenkin: lääkäriydestä ei jäädä eläkkeelle.
Aika ajoin Suomessakin viriää keskustelua siitä, pitäisikö lääkärin toimiluvan olla määräaikainen. Tämä resertifikaatioksi tai Briteissä revalidaatioksi kutsuttu järjestelmä on voimassa jo yli puolessa Euroopan maista ja USA:ssa. Tyypillisesti järjestelmä perustuu CME (Continous Medical Education) – pisteiden tai -tuntien keräämiseen. Lisenssin uusiminen edellyttää yleensä 250 pisteen keräämistä 5 vuoden aikana. Esimerkiksi Hollannissa on lisäksi olemassa vaatimus riittävästä kliinisestä työskentelystä.
Suomessa on viiden vuoden välein tehdyissä laajoissa kyselytutkimuksissa tiedusteltu lääkärien mielipiteitä myös mahdolliseen resertifikaatioon. Lääkärilehteen hyväksytystä Lääkäri 2018 – tutkimukseen perustuvasta artikkelista (Viiki H. et al.) ilmenee, että suomalaiset kollegat suhtautuvat edelleen kielteisesti toimiluvan määräaikaisuuteen. Negatiivisesti resertifikaatioon suhtautui 55 % vastaajista, 15 % suhtautui myönteisesti ja 30 % ei osannut ilmaista kantaansa.
Suomen viranomaisilla (STM, Valvira) ei ole käsittääkseni ajankohtaisia suunnitelmia lääkärin toimiluvan määräaikaistamiseksi. Nykyisessä hallitusohjelmassa mainitaan ammattihenkilölainsäädännön kokonaisuudistus, mutta ei erityisesti resertifikaatiota.
Suomalaiset lääkärit osallistuvat varsin hyvin täydennyskoulutukseen. Lääkäriliiton tutkimuksissa osallistumispäivät vuodessa työpaikan ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen ovat olleet (koronakuoppaa lukuun ottamatta) luokkaa 8 päivää. Se on kuitenkin alle Lääkäriliiton suositteleman 10 päivän vuodessa. Tärkeintä on turvata täydennyskoulutuksen rahoitus ja koulutukseen pääsy.
Olen melko varma siitä, että teidän nuorten kollegoiden ammattiuran aikana Suomeen tulee resertifikaatio jossain muodossa. Ei niinkään kotimaan paineista johtuen vaan EU:n ammattipätevysdirektiivin kautta. Toivottavasti järjestelmä silloin perustuu monipuolisesti lääkärin ammatilliseen kehittymiseen (CPD, Continuous Professional Development) eikä pelkkien luentosalissa istuttujen tuntien laskemiseen.
Parhaat onnittelut nuorekkaalle 60-vuotiaalle Nuorelle Lääkärille!
Hannu Halila
Nuoren Lääkärin päätoimittaja 1991-1993
Nuoren Lääkärin kolumnisti Alias ”Torpan Poika” 2011-2021
Lääkintöneuvos, dosentti
