Terveydenhuollon kertakäyttöisistä tuotteista aiheutuvan roskan määrä on valtava. Nuori Lääkäri perehtyi jätteiden määrään ja kertakäyttötuotteiden vaihtoehtoihin.
Hiilidioksidipäästöistä terveydenhuollon osuus on noin 6–7 %. Hiilijalanjäljestä ainakin HUS ilmoittaa jätteiden osuudenolevan vain 1 %. Jätteen määrää sairaalamaailmassa voi olla hankala hahmottaa. Kuitenkin pohtimalla pienemmän yksikön – yksittäinen sairaala, terveysasema tai palvelutalo – osalta, voi kuvitella, kuinka monta roskakoria jo pelkästään potilashuoneissa on. Tähän päälle tulevat tietysti myös muun muassa kaikki ruokahuoltoon, henkilöstön pukutiloihin tai pakkausmateriaaleihin liittyvät jätteet.
Jätteitä toki kierrätetään (paperi, pahvi, bio, lasi, metalli ja ehkä tuoreimpana muovi), mutta myös kierrätyskelvotonta jätettä syntyy runsain mitoin. Omista jätemääristään HUS kertoo vuoden 2021 toimintakertomuksessaan tarkemmin, että sekajätemäärä oli 1,18 kg potilaskäyntiä kohden. Kokonaisjätemäärä HUS-yhtymällä oli huimat 7800 tonnia, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä (ennen uutta hyvinvointialuetta) sama luku oli noin 2300 tonnia.
HUS itse kertoo, että HUS-sairaaloissa syntyisi jo pelkästään sekajätettä 8850 kg/vrk.
Toimenpidevälineet
Monikäyttöiset instrumentit kuulostavat jo ajatuksena ekologiselta, tehokkaalta, laadukkaalta, mukavalta ja käytännölliseltä. Laadukkaat ja sirot välineet ovatkin erityisesti kirurgeille elinehto. Jokaisella itseään kunnioittavalla kirurgilla on lempi-instrumentti ja osalla varmasti myös erityinen lempiyksilö, joka mahdollistaa hankalatkin toimenpiteet.
Monikäyttöisten instrumenttien valmistusmateriaalien suhteen on tiukkoja käyttövaatimuksia. Potilaisiin jätettävien materiaalien, kuten fiksaatiomateriaalien, implanttien ja muiden vastaavien, tulee täyttää tiettyjä kriteerejä. Metallien tulisi mielellään olla sellaisia, jotka sietävät magneettikenttiä, esimerkiksi MRI-kuvausta. Materiaalina useimmiten on ruostumaton teräs, jonka rinnalla käytetään muun muassa keraamisia pinnoitteita tai erilaisia metalliseoksia kuten volframiterästä, jotta saadaan ominaisuuksiltaan kovempia ja kestävämpiä tuotteita.
Monikäyttöiset instrumentit kuluvat käytössä ja niiden on kestettävä pesua
Monikäyttöiset instrumentit tietysti kuluvat käytössä ja niiden on kestettävä pesua, autoklavointia sekä fyysistä kulumista. Tietysti kaikki instrumentit tulevat tiensä päähän, mutta onhan se ikävää kallis ja laadukas tuote lähettää viimeiselle matkalle, jos se ei täytä enää käyttö- ja turvallisuusvaatimuksia.
Onko siis järkevämpää käyttää kertakäyttöisiä yksittäisiä välineitä vai pohdiskella missä ne ainoat sirot sakset koko yksikössä nyt taas ovat? Jos kustannuksia miettii, niin ei nyt hirveästi tunnu maksavan kertakäyttöinen suturaatiosetti (steriilit sakset, neulankuljetin ja atulat), jolle hintaa kertyy noin 6 €/setti. Yksittäiset atulat tai sakset maksavat reilun euron kappaleelta. Käytön jälkeen välineet menevät sulatusuuniin ja ainakin kertoman mukaanne menevät normaaliin metallinkeräykseen, mistä ne päätyvät kierrätysmetallina kiertoon.(1)
Puhtaasti kustannuksia tarkasteltaessa kertakäyttöiset tuotteet voivat olla houkutteleva vaihtoehto
Puhtaasti kustannuksia tarkasteltaessa kertakäyttöiset tuotteet voivat olla erityisesti hankintoja tekevän tahon puolesta houkutteleva vaihtoehto. Ylimääräinen työ sekä kustannukset on ulkoistettu tuottavalle taholle ja matala hinta sisältää jo valmiiksi melkein koko tuotteen elinkaarenkustannukset. Monikäyttöisille tavaroille sen sijaan täytyy tuottaa siivous-, säilytys- ja sterilointipalvelut.
Eri asia on pohtia, tuottaako laadukas valmiiksi mietitty, koottu ja pakattu kertakäyttöinstrumentti enemmän terveyttä ja turvallisuutta hektisessä operaatioympäristössä. Esimerkkinä leikkauksessa käytetyt klipsit, joita saattaa olla erillisinä instrumentteina (klipsauskoje ja klipsit, joita yksi kerrallaan asetetaan) tai valmiina saumakoneena, jossa on useampi klipsi ja leikkausominaisuus.
Lähdemateriaalia selatessa yllättävän paljon materiaalia löytyi koskien kertakäyttövälineiden monikäyttöä. Tämä vaikuttaa olevan ehkä enemmänkin kehittyvissä maissa esiintyvä ilmiö.
Tekstiilit
Terveydenhuolto on täynnä tekstiilejä.Sairaalat ovat pullollaan potilas- tai työvaatteita sekä sisustustekstiilejä. Sairaalaympäristön laatukriteerit täyttävä tekstiilihuolto onkin iso bisnes. Esimerkiksi Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Kymenlaakson alueella toimiva Puro Tekstiilihuoltopalvelut Oy on julkisomisteinen yhtiö, jonka liikevaihto on 34 miljoonaa euroa, eli ihan pikkufirmasta ei ole kyse. Vaatteita kuluu sen verran suuret volyymit päivittäin, ettei paperiset kertakäyttövaatteet liene millään tavalla järkevä vaihtoehto. Sekin positiivinen ja hygieeninen puolisujuvassa vaatehuollossa on, ettei omissa ”scrubseissa” tarvitse sairaalamaailmassa liikuskella, eikä omia työvaatteita joudu itse pesemään kotona.
Päivystysten ja osastojen potilasverhot, on monessa paikassa korvattu kokonaan pitkäkäyttöisillä kertakäyttöverhoilla
Onko kaikki tekstiili kuitenkaan tarkoituksenmukaista olla monikäyttöistä ja pestävää? Esimerkiksi päivystysten ja osastojen potilasverhot, on monessa paikassa korvattu kokonaan pitkäkäyttöisillä kertakäyttöverhoilla. Kangasverhoihin nähden hyötyinä on markkinoitu ainakin antibakteerista pinnoitetta, kustannustehokkuutta sekä kestävyyttä. Eräs verhovalmistaja väittää, että vaihtoväli 3–6 kuukautta olisi sopiva ja tällä säästöä tulisi monella osa-alueella. Verholle hintaa tuleekin listahintojen mukaisesti noin 12 € per verho.
Tuhat kertakäyttötakkia tuotti 1495 kg hiilidioksidipäästöjä
Leikkaussalissa tekstiilejä tai enemmänkin suojamateriaaleja käytetään erityisen runsaasti. Suuressa osassa leikkausyksiköitä peittelymateriaalina ovat kertakäyttöiset liinat, osassa on edelleen käytössä pestävät suojausliinat. Tämän lisäksi leikkaushenkilökunnan suojavaatteita on monikäyttöisiä sekä kertakäyttöisiä. Vertailevassa tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti leikkausvaatteiden ympäristövaikutuksia. Tuhat kertakäyttötakkia tuotti 1495 kg hiilidioksidipäästöjä ja kulutti 1058 kg puhdasta vettä, kun taas monikäyttötakki tuhannella käyttökerralla tuotti 143 kg hiilidioksidipäästöjä ja kulutti 69,7 kg puhdasta vettä.(2)
Hanskat
Kertakäyttöiset suojakäsineet muodostavat HUSin sekajätteestä jopa 8 % prosenttia, 250 000 kiloa vuosittain.(3)
Toimenpiteissä on välillä suotavaa käyttää ja toisinaan olla käyttämättä hanskoja
Potilasta tutkittaessa, siivotessa, kemikaaleja käsitellessä ja toimenpiteissä on välillä suotavaa käyttää ja toisinaan suotavaa olla käyttämättä hanskoja. Hanskojen turha käyttö lienee suurempi ongelma kuin hanskojen käyttämättömyys.
Tasapainoilu hanskojen tarkoituksenmukaisen käytön kohdalla onkin erityisen haastavaa erityisesti infektionäkökulmasta. Turhaa on käyttää hanskoja potilaan vatsaa palpoidessa tai sydäntä kuunnellessa. Näissä käsihuuhde on riittävä puhtauden tae. Eritteitä tuskin kukaan erityisesti haluaa ilman hanskoja lähestyä.
Mitäpä jos kyse on likaisesta haavasta ja haavoja on eri puolilla potilasta? Yhdet hanskat haavan puhdistamiseen. Vaihto ja käsihuuhde välissä. Toiset hanskat haavatoimenpiteen ajaksi. Vaihto ja käsihuuhde välissä. Kolmannet hanskat haavan suojaamiseen ja lopuksi, kuten alussakin, käsihuuhdetta. Vähintään yksi parillinen hanskoja tietysti menee turhaan roskiin, kun niitä pukiessa koko hanska repeää käsiin.
Hanskojen määriä on mahdoton käsittää. HUSin omien tilastojen mukaan vuosittain kuluu 55 miljoonaa käsinettä eli 75000 paria päivässä. Tämä jätevuori syntyy, kun käytetään hanskoihin 4,2 miljoonaa eli noin 11 500 euroa päivätasolla. Toki hanskoille ei muuta monikäyttöistä vaihtoehtoa ole kuin paljaat kädet.
Käsipyyhkeet
Käsiä pestään päivittäin useita kertoja kaikissa sairaanhoidon yksiköissä. Käsiä siis myös kuivataan.
Vuonna 2022 koko HUSissa oli 1038 annostelijaa ja 29 700 pyyherullaa. Määrä vastaa noin 4,9 miljoonaa käsipyyhepaperia (oletuksena 1,5 arkkia/kuivaus). (3)
Ainakin aiemmin esimerkiksi Töölössä leikkausosastolla kirurgi kuivasti kätensä kankaiseen pyyhkeeseen, mutta useimmissa leikkausyksiköissä taitaa vakiona olla paperiset käsipyyhkeet.
Kuinka monta paperista käsipyyhettä tarvitset kuivaamaan kätesi normaalin käsienpesunjälkeen?
Mutta kuinka monta paperista käsipyyhettä tarvitset kuivaamaan kätesi normaalin käsienpesun jälkeen? Yksi, kaksi, kolme vai koko pinon? Pärjätä voisi vain yhdellä. Tärkeimmät keinot tämän toteuttamiseen ovat ravistelu ja taittelu.
Asiasta kiinnostuneet voivatkin katsoa erityisen demonstratiivisen Youtube-videon.(4)
Sivuhuomiona toimitukselta kuitenkin varoituksen sana, että käsien rivakkaa ravistelua ei kannata harrastaa mahdollisesti kiukkuisen kirurgin seurassa, jotta säästyy huudoilta.
Teksti ja kuva: Lauri Salaja
Lähteet:
(1) https://finemedical.fi/ajankohtaista/kertakayttoinstrumentit-saavat-uuden-elaman-esimerkiksi-talojen-rakenteissa/
(2) Vozzola, E., Overcash, M., & Griffing, E. (2020). An environmental analysis of reusable anddisposable surgical gowns. AORN journal, 111(3), 315-325.
(3) HUS Ympäristöposti 1–2023
(4) https://youtu.be/2FMBSblpcrcTämä QR-koodina, jos mahtuuhttps://youtu.be/2FMBSblpcrc
