Uransa alkuvaiheessa olevat lääkärit kaipaavat uravalinnan ohjausta. Turun yliopistossa pilotoitu valinnaiskurssi on yksi tapa tukea nuorten lääkärien urasuunnittelua. Valtakunnallisesta ja organisaatiorajat ylittävästä yhteistyöstä on hyötyä uutta toimintaa kehitettäessä.
Tammikuussa 2023 NLY:n koulutusvaliokunta teetti vuosina 2022 ja 2023 valmistuneille ja valmistuville lääkäreille kyselyn, jonka mukaan vain 5 % vastaajista (n=222) oli saanut opintojensa aikana uraohjausta tai muunlaista tukea urasuunnitteluun (Kaavio 1). Kuitenkin vain 11 % vastaajista ei olisi kokenut tarvetta tällaiselle ohjaukselle: muut olisivat tukea kaivanneet (63 %) tai eivät osanneet vastaushetkellä ottaa asiaan kantaa (26 %). Jo vuoden 2021 Koulutuspaikkakyselyssä ammatillista jatkokoulutusta suorittavat lääkärit olivat kertoneet, että uraohjaus tai mentorointi erikoisalavalinnan tukena olisi ollut hyödyllistä (Kaavio 2).
Vain 5 % vastaajista oli saanut opintojensa aikana uraohjausta tai muunlaista tukea urasuunnitteluun.
Alkuvuonna 2022 NLY:n koulutusvaliokunnassa perehdyttiin lähemmin lääketieteen opiskelijoiden uraohjaustarpeisiin ja olemassa olevaan ohjaustarjontaan. Ehdotus kuudennen vuosikurssin lääketieteen opiskelijoille suunnatusta uraohjauksen valinnaiskurssista esiteltiin valtakunnalliselle ammatillisen jatkokoulutuksen toimikunnalle toukokuussa 2022, ja pian pilottikurssia jo ryhdyttiin valmistelemaan Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan MediOpe-yksikön, Turun yliopiston Rekry-työelämäpalveluiden ja NLY:n yhteistyönä. Yhden opintopisteen laajuinen uraohjauksen valinnaiskurssi päästiin pilotoimaan Turussa marraskuun 2022 ja maaliskuun 2023 välisenä aikana.
Minustako erikoislääkäri?
Minustako erikoislääkäri? Lääkärin urasuunnittelu -pilottikurssin tarkoituksena oli tarjota opiskelijoille mahdollisuus tutustua eri erikoisaloihin ja erikoislääkärin arkeen, edistää opiskelijoiden kykyä tunnistaa vahvuuksiaan ja motivaatiotekijöitään sekä rohkaista heitä sanoittamaan osaamistaan.
Pilotissa erikoisalojen määrän rajaaminen oli välttämätöntä, ja erityisesti vahvistamista kaipaavat erikoisalat, kuten psykiatriset ja diagnostiset alat, haluttiin huomioida. Pilottikurssilla esiteltiin yhteensä 15 erikoisalaa, joista muodostettiin paneelikeskusteluja varten viisi erikoisalaryhmää:
1. lastenpsykiatria, nuorisopsykiatria ja psykiatria,
2. radiologia, patologia ja kliininen mikrobiologia,
3. sisätaudit ja reumatologia, keuhkosairaudet ja allergologia sekä geriatria,
4. yleislääketiede, lastentaudit ja neurologia sekä
5. ortopedia, anestesiologia ja tehohoito sekä akuuttilääketiede.
Turussa lääketieteen opiskelijoiden mentorointi on jo pitkään nojannut kollegakunnan talkoohenkeen
Turussa lääketieteen opiskelijoiden mentorointi on jo pitkään nojannut kollegakunnan talkoohenkeen, johon luotettiin tälläkin kertaa. Kultakin pilottiin valitulta erikoisalalta rekrytoitiin vapaaehtoinen erikois- tai erikoistuva lääkäri, niin sanottu erikoisalalähettiläs, kertomaan erikoisalastaan ja työnkuvastaan sekä työn sovittamisesta henkilökohtaiseen elämään. Erikoisalalähettiläiden lisäksi opiskelijoita ohjasi Turun yliopistossa työelämäpalveluita tarjoavan Rekryn uraohjaaja.
Marraskuussa 2022 käynnistynyt valinnaiskurssi koostui aloitusluennosta, erikoisalalähettiläiden paneelikeskusteluista, erikoisalalähettilästapaamisista, kahdesta uraohjaustyöpajasta sekä motivaatiokirjeen laatimisesta. Valinnaiskurssin aloitusluennolla tutustuttiin Tays Kehitysyhtiön koulutuspäällikön Johanna Rellmanin johdolla ajankohtaiseen erikoislääkäritarpeeseen sekä erikoisalavalintaan vaikuttaviin tekijöihin.
Aloitusluennon jälkeen kurssilaiset pääsivät katsomaan etukäteen tallennettuja paneelikeskusteluja, joissa erikoisalalähettiläät kertoivat muun muassa urapolustaan, nykyisestä työnkuvastaan, erikoisalansa innostavista ja kuormittavista tekijöistä sekä työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisesta. Kurssin seuraavassa vaiheessa opiskelijat osallistuivat paneelikeskustelujen herättämän kiinnostuksen ohjaamina erikoisalalähettiläiden järjestämiin pienryhmätapaamisiin, joissa fokuksessa oli eritoten erikoistumisvaihe kaikkine yksityiskohtineen.
Kun erikoisaloihin oli päästy luomaan monipuolinen katsaus erikoisalalähettiläsvetoisesti, vuorossa olivat Rekryn järjestämät uraohjaustyöpajat. Työpajoista vastasi Rekryn uraohjaaja Lotta Metsärinne. Ensimmäisen työpajan aiheiksi valikoituivat lääkärin osaaminen, omat valinnat sekä omat tarpeet ja motivaatiotekijät. Toisessa työpajassa keskityttiin puolestaan oman osaamisen sanoittamiseen ja motivaatiokirjeen laatimiseen. Työpajoihin oli liitetty myös itsenäisen työskentelyn osuus, johon sisältyi muun muassa Lääkäriliiton ylläpitämän erikoisalani.fi-sivustolta löytyvän valintakoneen täyttäminen sekä motivaatiokirjeen kirjoittaminen.
Millaisesta ohjauksesta lääketieteen opiskelijat hyötyvät?
Uraohjaajan luotsaamat työpajat olivat kurssilaisten keskuudessa erittäin suosittuja, ja anonyymin kurssipalautteen perusteella valtaosa osallistujista koki uraohjaustyöpajat kaikista antoisimmaksi osaksi pilottikurssia. Omien tarpeiden ja motivaatiotekijöiden tarkasteleminen koettiin hyödylliseksi, ja työpajojen arvioitiin tarjoavan mahdollisuuden sellaiseen ammatilliseen itsereflektioon, johon ei opintojen aikana muutoin ennätetä kannustaa.
Aiemmin lääketieteen opiskelijat ovat hakeutuneet uraohjauspalveluihin siinä vaiheessa, kun lääketieteen opinnot tai lääkärin työ ei ole tuntunut oikealta
Uraohjaaja Lotta Metsärinne kertoo, että aiemmin lääketieteen opiskelijat ovat hakeutuneet Rekryn palveluiden piiriin lähinnä henkilökohtaisen uraohjauksen kautta siinä vaiheessa, kun lääketieteen opinnot tai lääkärin työ ei ole tuntunut oikealta. Tällaisia tapauksia on Metsärinteen mukaan ollut muutamia yksittäisiä vuodessa, ja viime vuosien aikana ensimmäisen vuoden opiskelijoita on käynyt uraohjaustapaamisissa aiempaa enemmän. On kuitenkin ilmeistä, että muiden opiskelijoiden tavoin myös lääketieteen opiskelijat kaipaavat tukea erilaisten uravaihtoehtojen pohtimiseen, vaikka opinnot sinänsä valmistavatkin suoraan ammattiin.
Metsärinne näkee, että opiskelijoita voisi olla hyvä kannustaa urapohdintoihin jo varhaisemmassakin vaiheessa opintoja, jolloin ajatukset tulevasta urasta ehtisivät kypsyä pidempään. ”Joillekin tuleva suunta on selvillä ensimmäisestä päivästä lähtien, mutta monella valmistumista seuraava tulevaisuus on täysin auki”, Metsärinne arvioi.
Kurssilaisten tavoin Metsärinne kokee työpajojen onnistuneen erinomaisesti. ”Palautteen perusteella pilotissa toteutettujen työpajojen kautta osallistujat pystyivät jäsentämään ajatuksiaan tulevasta paremmin”, sanoo Metsärinne. Toisaalta omien valintojen reflektiivinen pohdinta saattaa hetkellisesti hämmentää ja synnyttää enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, mikä Metsärinteen mukaan kuitenkin kuuluu urasuunnittelun prosessiin.
Valmistumisen ja työelämään siirtymisen kynnyksellä moni opiskelija on ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa elämässä ei enää olekaan yhtä selkeää tavoitetta, jota kohti kulkea. Tämä synnyttää herkästi epämukavuuden ja epävarmuuden tunteita. ”Kukaan ei tiedä, mihin lopulta päätyy, mutta keskusteleminen muiden kanssa voi auttaa jäsentämään ajatuksia.”
Valmistumisen ja työelämään siirtymisen kynnyksellä moni opiskelija on ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa elämässä ei enää olekaan yhtä selkeää tavoitetta, jota kohti kulkea.
Miltä näyttää uraohjauksen tulevaisuus?
Pilottikurssin käytännön toteutuksesta vastannut MediOpe-yksikön koulutusasiantuntija Julia Kuitunen on tyytyväinen lopputulokseen. ”Pilotille asetetut tavoitteet eri erikoisalojen tuomisesta entistä enemmän esille toteutuivat hienosti. Lisäksi lääketieteen opiskelijoiden uraohjaus on ollut aiemmin melko vähäistä, joten pilotin avulla saatiin lisättyä myös tietoa Rekryn palveluista”, Kuitunen täsmentää.
Pilotti toteutettiin viimeisen vuoden lääketieteen opiskelijoille, joista monet ovat jo ennättäneet rajaamaan erikoisaloja omien vaihtoehtojen ulkopuolelle
Pilotti toteutettiin viimeisen vuoden lääketieteen opiskelijoille, joista monet ovat jo ennättäneet rajaamaan yksittäisiä erikoisaloja omien vaihtoehtojen ulkopuolelle. Kuitusen mielestä jatkossa olisi hyvä pohtia, tulisiko opintojaksoa tarjota myös esimerkiksi viidennen vuoden kandeille. Myös erikoisalalähettiläiltä kerätyn palautteen perusteella monien erikoisalojen tunnettuutta olisi hyvä lisätä jo varhaisemmassa vaiheessa opintoja. Tämän nähtiin pätevän erityisesti diagnostisten alojen kohdalla. NLY:n koulutusvaliokunnassa on tunnistettu tarve ulottaa urasuunnittelun tukea myös yleislääketieteen erityiskoulutusta (YEK) suorittaville lääkäreille.
NLY toivoo, että tulevaisuudessa uraohjaus olisi osa Suomen kaikkien lääketieteellisten tiedekuntien opintotarjontaa. Myös ulkomailla opiskelevat suomalaiset olisi tärkeää tavoittaa. Ohjauksessa olisi tärkeää huomioida myös perinteiselle erikoislääkäriuralle vaihtoehtoiset valinnat, kuten lääkärijohtajan, asiantuntijalääkärin, tutkijan ja opettajan urapolut.
Pilotti osoitti, että tarvetta uraohjaukseen opiskeluvaiheessa on
Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opetuksen varadekaani Eriika Savontaus kertoo, että Turussa opintojaksoa on tavoitteena tarjota jatkossakin valinnaisena kurssina ja kehittää edelleen pilotin pohjalta. ”Pilotti osoitti, että tarvetta uraohjaukseen opiskeluvaiheessa on. Toki joudumme pohtimaan resursseja ja kuinka isolle joukolle opintojaksoa on mahdollista tarjota”, Savontaus summaa. Pilottikurssille voitiin ottaa mukaan 30 opiskelijaa.
Savontauksen mukaan lääketieteen opiskelijoiden uraohjauksen edistämiseen on kansallisesti jaettu tahtotila, ja Turussa pilotoitu valinnaiskurssi on yksi tapa tukea nuorten lääkärien urasuunnittelua. Savontaus näkee organisaatiorajat ylittävän yhteistyön olleen pilotissa avainasemassa: ”Yhteistyö meidän [Turun] yliopiston Rekryn kanssa oli uutta ja innostavaa, ja johti hyvään tulokseen. Myös yhteistyö NLY:n ja erikoislääkärikoulutuksen kanssa oli hyvin toimivaa ja kriittistä kurssin onnistumisen kannalta.”
Uuden kansalliseksi tähtäävän toiminnan kehittämisessä valtakunnallisen yhteistyön merkitystä ei voi liiaksi korostaa. ”Vähintään voidaan jakaa hyviä käytänteitä, mutta tässä olisi mahdollista jakaa myös materiaaleja kuten videoita paneelikeskusteluista tai yhteisluentoja etänä. Jatkossa olisi kiinnostavaa myös yhdessä tutkia urakoulutuksen vaikuttavuutta”, Savontaus visioi.
Teksti KATARIINA SEITTENRANTA
