NLY:n puheenjohtaja Riku Metsälä kirjoitti syyskuussa yhdistyksen nettisivuille ikävästä skenaariosta, johon olemme suomalaisessa terveydenhuollossa uhkaavasti ajautumassa. Ajattelin, että olisi oleellista avata hieman terveydenhuollon kentän nykytilaa sekä tuon tekstin taustoja laajemmin.
Elokuun lopussa hyvinvointialueilta on tihkunut ensimmäisiä talouslukuja. Maamme suurin hyvinvointialue Pirkanmaan hyvinvointialue ilmoitti ensimmäisten joukossa 95 miljoonan alijäämästä.(1) Heti perään muutkin hyvinvointialueet liittyivät karkeloihin: Keski-Suomi 96 miljoonaa, Etelä-Savo 49 miljoonaa, Varsinais-Suomi 123 miljoonaa eikä lista ota loppuakseen.(2-4)
Toiminnan kannalta tämä tarkoittaa koko suomalaiselle hyvinvointivaltiolle vaikeuksia. Laissa määritellään, että edellä mainittu alijäämä tulee kattaa enintään kahden vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien.(5) Hyvinvointialueiden tulisi siis karkeasti seuraavan kolmen vuoden aikana löytää puuttuvat rahat ensimmäisen vuoden tappion kattamiseksi eikä pakkaselle saa mennä enempää. Tämän lisäksi valtion hallitus tavoittelee sote-kulujen hillintää, eli kulujen nousuun on varattu laskennallista arviota vähemmän rahaa. Tämä huomioiden säästötavoitteet ovat entistäkin tiukemmat.
Kun rahaa ei ole eikä sitä enempää tule, on ilmiselvää, että ainoa selviytymismahdollisuus on säästää. Mistä me sitten säästämme? Hyvinvointialueiden budjeteista noin 70 % kohdistuu henkilöstömenoihin. Säästöjen kohde vaikuttaa siis kohtalaisen selvältä. Pahimmillaan tämä voi tarkoittaa Metsälän kuvailemaa 90-luvun lama-ajan tilannetta. Sijaismäärärahat, täyttämättömät virat sekä ostopalvelut (palvelusetelit) poistetaan kokonaan tai näistä karsitaan reilusti. Kaikki tämä samalla, kun julkisen puolen työntekijöistä on huutava pula.(6) Hieman irvokasta on, että säästötalkoiden lisäksi hallitusohjelmassa ollaan esittämässä yli 300 miljoonan euron rahasummaa yksityiselle sektorille Kela-korvausten muodossa.(7)
Hyvinvointialueiden budjeteista noin 70 % kohdistuu henkilöstömenoihin.
Miksi me Suomessa haluamme näin kovasti säästää sote-palveluista. Julkisessa keskustelussa nousee esiin jatkuvasti sana tehottomuus. Ehkä olemmekin vain niin tehottomia, että kaikki säästöt katetaan toimintaa tehostamalla. Mutta onko tosiaan näin? Ei ainakaan vertailudatan perusteella. Suomessa hyvinvointia tuotetaan EU-maiden keskiarvoon verrattuna halvemmalla sote-menojen ollessa jopa laskussa bkt:hen suhteutettuna, samalla laadun ollessa keskiarvoa selvästi parempaa. Suomessa erityisesti perusterveydenhuollon rahoitus sekä virkamäärä on reilusti alle EU-maiden keskiarvon.(8) Siitä huolimatta vertailukohtana käytetään usein esimerkiksi Tanskaa tai Norjaa, jotka puolestaan kuuluvat EU-maiden kärkeen perusterveydenhuollon rahoituksessa sekä virkojen määrässä.(9,10)
Suomessa hyvinvointia tuotetaan EU-maiden keskiarvoon verrattuna halvemmalla ja samalla laadun ollessa keskiarvoa parempaa.
Jos kuitenkin päädymme siihen, että suomessa perusterveydenhuoltoa toteutetaan hyvin tehottomasti, niin kuinka saamme toimintaa tehostettua? Tähän hyvinvointialueiden ratkaisu on keskittäminen ja digitalisaatio. Digitaalisten palveluiden vaikutusta tehokkuuteen on tutkittu vielä kohtalaisen vähän, mutta perusterveydenhuollon palveluiden keskittämisestä on kokemusta. 90-luvulla suurista keskuksista siirryttiin pieniin, sillä huomattiin näiden olevan tehokkaampia, viihtyisämpiä sekä hoidon jatkuvuuden olevan parempaa. Lamavuosien jälkeen rahoituksen romahdettua suunta on ollut takaisin suurempiin keskuksiin. Kirjallisuudessa puolestaan keskittämisen ei ole havaittu tehostavan perusterveydenhuollon toimintaa. Päinvastoin, tämän vaikutukset ovat olleet enemmänkin negatiivisia.(8,11-15)
Tehokkuutta sotessa pohti myös Hermanni Hyytiälä Lääkärilehden artikkelissa “Teollinen tehokkuus ei toimi sotessa”. Artikkelissaan Hyytiälä summaa, että teollisten oppien mukaan tehostaminen ei toimi sotessa. Hierarkkinen johtamismalli suoriteperustaisuudella höystettynä aiheuttaa enemmän kuluja kuin hyödyttää potilaita.(16) Vilkaisemalla hyvinvointialueiden organisaatiokaavioita, voidaankin helposti sanoa onko päästy tässä tehokkuusajattelussa pitkälle. Kuten varmaan arvaattekin, tilanne on päinvastainen, teollinen tehokkuusajattelu elää parhaillaan kulta-aikaa. Ehkä onkin oikea hetki lakata ajattelemasta terveyskeskuksia tehtaina.
Hyvinvointialueet ovat tehtävässä puun ja kuoren välissä. Valtion hallitus kaipaa tehostusta eikä rahaa toimintaan tule enempää, samalla on vastattava tiukentuvaan hoitotakuuseen ja hyvinvointiakin olisi kehitettävä. Kaikki tämä vielä rakenteellisesti vanhoilla hierarkkisilla organisaatiorakenteilla tehtynä. Nämä asiat huomioiden 90-luvun sote-alan työttömyys ei enää kuulosta niin kaukaiselta katastrofiajattelulta kun sen toivoisi olevan. Kaikessa tässä kyse on loppujen lopuksi priorisoinnista. Mitä palveluja haluamme ja mistä voimme säästää ja supistaa. Hallitus vaikuttaa valintansa tehneen. Herääkin ajatus, elämmekö nykymuotoisen terveydenhuoltojärjestelmän loppua. Ehkä meillä on vielä mahdollisuus estää tämä kehityskulku. Perusterveydenhuolto on pelastamisen arvoinen instituutio, mutta se vaatii rahoitusta sekä rohkeutta tehdä valintoja hyvinvoinnin eikä vain kansalaisten mieltymysten perusteella.
Hyvinvointialueet ovat tehtävässä puun ja kuoren välissä.
Lainatakseni yhden lempikirjailijani Rutger Bregmanin sanoja kirjasta Ilmaista rahaa kaikille — ja muita ideoita, jotka pelastavat maailman: “Edistys on nykyään yhtä kuin taloudellinen hyvinvointi, mutta tämän vuosisadan haasteena on keksiä muita keinoja elämänlaatumme parantamiseksi.”
Mikko Airo
NLY:n terveyspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja
Lähdeluettelo:
1. Pirkanmaan hyvinvointialueen taloustilanne huonontunut merkittävästi keväästä – alijäämä yli 30 miljoonaa ennakoitua suurempi [Internet]. [cited 2023 Sep 5]. Available from: https://yle.fi/a/74-20046423
2. Hyvinvointialueen alijäämä paisuu – tavoitteena vähentää vuokratyövoimaa ja keskittää toimintaa omiin kiinteistöihin [Internet]. [cited 2023 Sep 5]. Available from: https://yle.fi/a/74-20046859
3. Etelä-Savon hyvinvointialueen alijäämäarvio synkkeni – ennuste lähes 50 miljoonaa pakkasella | Yle Uutiset [Internet]. [cited 2023 Sep 5]. Available from: https://yle.fi/a/74-20046899
4. Keski-Suomen hyvinvointialue tekee noin 96 miljoonaa euroa alijäämää ensimmäisenä toimintavuotenaan | Yle Uutiset [Internet]. [cited 2023 Sep 5]. Available from: https://yle.fi/a/74-20046837
5. FINLEX ® – Säädökset alkuperäisinä: Laki hyvinvointialueesta 611/2021.
6. Heikkilä M, Rastas M. Lamastrategioiden yhteys sosiaalitoimen resursseihin : kuuden kunnan tapaustutkimus. Yhteiskuntapolitiikka. 2000;65(3):225–35.
7. Hallitusohjelma [Internet]. [cited 2023 Sep 5]. Available from: https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/
8. OECD Publishing. Suomi: Maan terveysprofiili 2021, State of Health in the EU. ECD/European Observatory on Health Systems and Policies (2021). 2021;
9. Olejaz M, Annegrete •, Nielsen J, Rudkjøbing A, Hans •, Birk O, et al. Denmark Health system review Health Systems in Transition.
10. Saunes IS, Karanikolos M, Sagan A. Health Systems in Transition Norway Health system review. 2020;22(1).
11. Kokko S. Integrated primary health care: Finnish solutions and experiences. Int J Integr Care [Internet]. 2009 [cited 2023 May 31];9(2). Available from: https://pubmed-ncbi-nlm-nih-gov.libproxy.tuni.fi/19590612/
12. Raivio R, Jääskeläinen J, Holmberg-Marttila D, Mattila KJ. Decreasing trends in patient satisfaction, accessibility and continuity of care in Finnish primary health care – a 14-year follow-up questionnaire study. BMC Fam Pract [Internet]. 2014 May 15 [cited 2023 May 31];15(1). Available from: https://pubmed-ncbi-nlm-nih-gov.libproxy.tuni.fi/24885700/
13. Kaila M. Yleislääkäri, yleislääketiede ja sote. Duodecim. 217AD;133:1237–8.
14. Lääkäriliitto. PERUSTERVEYDENHUOLLON PELASTAMINEN. Lääkäriliiton linjaus. 2019;
15. Saarimaa T, Tukiainen J. PARAS-hankkeen aikana toteutettujen kuntaliitosten vaikutukset. Kansantaloudellinen aikakauskirja. 2018;(114).
16. Hyytiälä H. Teollinen tehokkuus ei toimi sotessa. Lääkärilehti [Internet]. 2023 [cited 2023 Sep 5]; Available from: https://www.laakarilehti.fi/mielipide/teollinen-tehokkuus-ei-toimi-sotessa/
